Rahatalouden kurssi Luento 7

Esitys aiheesta: "Rahatalouden kurssi Luento 7"— Esityksen transkriptio:

1 Rahatalouden kurssi Luento 7

2 Valuuttamarkkinat Rahaa ostetaan toisella rahalla Tärkeimpiä osapuolia
Käytännössä eri valuutoissa olevia talletuksia Tärkeimpiä osapuolia Loppukäyttäjät, tarvitsevat ulkomaan rahaa muuhun kuin rahoitustransaktioihin Ulkomaankauppaa käyvät yritykset, turistit ym. Markkinatakaajat Merkitys vähentynyt Pankkeja, jotka ostavat ja myyvät valuuttoja Bid-offer -spredi Asiakkaille myydään korkeammalla hinnalla kuin ostetaan Markkinatakaajilla yleensä voittoa valuuttakaupasta Ei johdu kyvystä ennustaa valuuttakursseja vaan asiakaskauppaan sisällytetyistä implisiittisistä maksuista Spekulaattoreita Yrittävät hyötyä oletetusta kyvystään ennustaa kurssimuutoksia Usein termiini- ja futuurimarkkinoilla: sitoutuvat ostamaan tietyn määrän tai myymään jotain valuuttaa etukäteen sovittuun hintaan tiettynä päivänä ”Avoin positio”: kurssimuutos aiheuttaa suoraan voittoa tai tappiota

3 Valuuttamarkkinat Arbitraattoreita Pankki tms, joka toimii usealla markkinalla yhtä aikaa, ja pyrkii hyödyntämään eroja hinnoittelussa Reaalimaailmassa voi esiintyä tilanne, jossa on juuri ja juuri kannattavaa lainata jossain vieraassa valuutassa, vaihtaa raha kotimaan valuuttaan ja suojata kurssiriski johdannaisilla Etenkin lainanotto vaihtotaseylijäämäisestä maasta voi olla juuri ja juuri kannattavaa jopa suojattuna, siis siten, että valuuttakurssiriski eliminoidaan johdannaisilla Ei voi koskaan olla huikean kannattavaa, ei teoriassa eikä reaalimaailmassa Riskitön arbitraasi vain sen verran kannattavaa, ettei toimintaa kannata lopettaa. Keskuspankkeja Pyrkimys vaikuttaa valuuttakursseihin. Etenkin kiinteän valuuttakurssin ylläpitämiseen sitoutuneet keskuspankit Nämä roolit ovat usein päällekkäisiä, ja rajatapauksia löytyy Esim. ulkomaankauppaa käyvä yritys tai markkinatakaaja odottaa joitain kurssimuutoksia ja käyttäytyy valuuttamarkkinoilla näiden odotusten mukaisesti Lainaa tarvitseva valtio, joka laskee liikkeeseen joukkolainoja vieraassa valuutassa, koska se tulee suojauksen jälkeenkin hiukan halvemmaksi – loppukäyttäjä vai arbitraattori?

4 Valuuttamarkkinat Pitkä positio valuutassa: enemmän varoja kuin velkoja jossain valuutassa Lyhyt positio: enemmän velkoja kuin varoja Yleisempi määritelmä: valuutan vahvistuminen tuottaa voittoa = pitkä positio Johdannaisilla positio voidaan muuttaa lyhyestä pitkäksi tai toisinpäin Samaa terminologiaa käytetään usein muistakin kohteista (osakkeet ym) Valuuttatermiini: kahden osapuolen valuuttakaupasta tulevana ajankohtana etukäteen sovittuun hintaan

5 Valuuttamarkkinat Käytännössä suurimmaksi osaksi eri valuutoissa olevien pankkitalletusten markkinat Tietysti käydään kauppaa myös seteleillä, mutta volyymit vähäisiä Lähinnä matkailun kannalta tärkeät valuutat Harvinaista, että kahdella pankilla keskuspankkitilit samoissa eri keskuspankeissa => harvoin keskuspankkirahaa Ulkomainen pankki valuutta-alueella toimivan pankin talletusasiakkaana Miksi valuuttakurssissa ei ole oheistietoa, että mihin pankkiin tehdystä talletuksesta on kyse? Ei ole keskitettyä kauppapaikkaa, vaan kaupoista sovitaan pankkien välillä puhelimitse tai muuten kahdenvälisesti Spot: vaihto nyt Forward: jonain tulevana ajanhetkenä Lontoo edelleen maailman tärkein valuuttakaupan keskus, Japanin merkitys yllättävän vähäinen Tärkeimmät valuuttakaupan muodot SPOT: valuutat vaihdetaan nyt SWAP, suhteellinen merkitys korostunut Sovitaan samanaikaisesti kahdesta vastakkaismerkkisestä kaupasta, joista toinen toteutetaan heti ja toinen myöhemmin Joskus mukana korkoja kaupan kohteena oleville erille tms

6 Valuuttamarkkinat Volyymi kasvanut nopeammin kuin BKT tai kansainvälinen kauppa Euron tulo 1999 vähensi volyymejä Suurin osa kasvusta johtuu erilaisesta kansainvälisestä sijoittamisesta Yksi syy suuriin volyymeihin: käytännössä esiintyy melko vähän ”eksoottisten” valuuttojen välisiä kauppoja Esim. Kuwaitin dinaari – Tanskan kruunu Kuwaitin dinaarit yleensä vaihdettaisiin Tanskan kruunuiksi vaihtamalla ne ensin USD:ksi ja USD:stä Tanskan kruunuiksi Seuraus: Kuwaitilainen maahantuontiliike ostaa juustoa Tanskasta miljoonalla dinaarilla => valuuttakauppaa tarvitaan kahden miljoonan dinaarin edestä Miksi vaihto kolmannen valuutan kautta? Muistakaa vaihtokaupan ongelma: kun hyödykkeiden määrä kasvaa, tarvittavien ristihintojen määrä kasvaa järjettömästi Käytännössä aina ajaudutaan jonkin hyödykkeen käyttämiseen rahana

7 Valuuttamarkkinat Jos yleisesti vaihdettaisiin kaikkia valuuttoja kaikkiin muihin, niin… Maailmassa n. 150 valuuttaa Tarvittaisiin ( )/2 = aktiivisessa käytössä olevaa valuuttakurssia, joilla käytäisiin kauppaa Valuuttamarkkinoillakin päädytty yhteen ”rahaan”: Ennen raha = £, toisen maailmansodan jälkeen $ Muut valuutat ”hyödykkeitä”, joita myydään ja ostetaan ”rahalla” Yli puolessa valuuttakaupoista toisena valuuttana USD 2007: 86.3 % (H&B) Yhdysvaltojen osuus maailmankaupasta tai maailman rahoitusmarkkinoista paljon vähäisempi Menger (1871): vaihtokaupassa helpoiten myytävä hyödyke päätyy hyödykerahaksi. Analogia: isoin valuutta, jolla eniten kysyntää ja tarjontaa, on päätynyt ”maailmanrahaksi”.

8 Valuuttakauppojen selvitys
Selvitys = clearing; varmistetaan, että osapuolten merkinnät täsmäävät, lasketaan osapuolten velvoitteet yms Toimitus = settlement; siirretään kaupan kohde ostajalle ja kauppasumma myyjälle, valuuttakaupan tapauksessa rahojen siirto pankkitilien välillä Joskus suomen sana ”selvitys” viittaa näihin molempiin – horjuva terminologia KAUPOISTA SOPIMINEN EI OLE SELVITYSTÄ! SELVITYS EI OLE KAUPANKÄYNTIÄ! Selvitys tapahtuu kaupankäynnin jälkeen Miksi sopia kaupoista, jos sovittuja kauppoja ei koskaan voida toimeenpanna? Oltava jonkinlainen selvitysjärjestelmä Ei niin triviaali asia kuin luulisi, voi olla suuria riskejä Perinteisessä / vanhanaikaisessa valuuttakauppojen selvityksessä toimitus tapahtuu kyseisen valuutan kotimaassa Esimerkki: japanilainen pankki ostaa suomalaiselta pankilta dollareita punnilla => Japanilaisen pankin tiliä ns. katepankissa Lontoossa veloitetaan ja suomalaisen hyvitetään => Suomalaisen pankin tiliä katepankissa New Yorkissa veloitetaan ja japanilaisen pankin tiliä hyvitetään

9 Valuuttakauppojen selvitys
Tavallista, että yhden valuuttakaupan selvittämiseen ”vanhanaikaisella” tavalla tarvitaan kuusi pankkia Esimerkissä: Suomalainen pankki Japanilainen pankki Suomalaisen pankin käyttämä katepankki Lontoossa Japanilaisen pankin käyttämä katepankki Lontoossa Suomalaisen pankin käyttämä katepankki New Yorkissa Japanilaisen pankin käyttämä katepankki New Yorkissa Lisäksi kummankin valuutan keskuspankit Perinteisesti kaupan kohteet on toimitettu erikseen Kumpikin osapuoli lähettää ohjeet omalle pankilleen valuutan kotimaassa maksun toimittamisesta; Toinen vaihtoehto PVP, ”Payment vs Payment”, suoritusten samanaikainen toimittaminen

10 Siis näin Sveitsiläinen pankki ostaa japanilaiselta pankilta 20 milj pesoa 2 miljoonalla punnalla

11 Valuuttakauppojen selvitys
CLS pankki vsta 2002; 18 valuuttaa, mm. USD. euro, SEK, NOK… Toteuttaa PVP:n: siirrot samanaikaisesti osapuolten tilien välillä. Osapuolilla monivaluuttatilit CLS-pankissa CLS:llä tilejä suuressa määrässä keskuspankkeja, ja CLS:ään tehdään talletukset keskuspankkirahalla. Yleensä talletuksia tehdään vain siksi ajaksi kuin kauppojen toimeenpanoa varten tarvitaan. CLS-tili ei ole pitkäaikainen sijoituskohde. Valuuttakauppaa käyvän pankin paikallinen katepankki valuutta-alueella tarvitaan yhä, ellei pankilla itsellään keskuspankkitiliä ko valuutta-alueella. Yli 50 % markkinaosuus selvityksessä? BIS (2016) CLS 55%; perinteinen 32%, muut (esim. tilit toinen toisissaan tms) 12% CLS-pankki saanut toimiluvan New Yorkissa, toimii Lontoossa Osakkeenomistajina (yksityisiä) suurpankkeja eri puolilta maailmaa, mm. Nordea ja Danske

12 Erilaisia valuuttakurssijärjestelmiä
Valuuttakurssijärjestelmä = mekanismi, joka määrää valuutan arvon muissa valuutoissa Ollut käytössä hyvin monenlaisia Perusongelma kautta aikojen: Kurssia yritetään pitää vakaana => muista tavoitteista pitää luopua Kurssin annetaan vaihdella => vaikeuttaa ulkomaankauppaa Seuraavassa käsitellään vain vapaasti (tai melkein vapaasti) vaihdettavien valuuttojen järjestelmiä Voidaanko puhua valuuttakurssijärjestelmästä, jos valuutan maastavienti on kielletty, sitä saa vaihtaa vain valtion päättämään viralliseen kurssiin valtion omassa valuutanvaihtopisteessä ym? ”Itäblokki” kylmän sodan aikana Vanhin järjestelmä oli rahametallin kautta Esim luvun lopulla yksi Suomen markka vastasi arvoltaan yhtä Ranskan frangia, koska vaihtokurssi kultaan oli sama.

13 Erilaisia valuuttakurssijärjestelmiä
Lähihistorian kehitys: Entistä useammilla mailla on joko: Täysin kelluva kurssi Yleistyi ensin 1970-luvulla ja vielä lisää 1990-luvulla Jokin toisen ääripään vaihtoehto Ääriesimerkki: EMU, jossa valuuttakurssien vaihteluita rahaliiton jäsenmaiden välillä ei määritelmällisesti VOI esiintyä Valuuttakatejärjestelmät Sen sijaan välimuodot vähentyneet Järjestelyt, joissa valuuttakurssi jollain vähemmän täydellisellä tavalla kiinnitetty

14 Tavanomainen kiinteiden kurssien järjestelmä
”Markkinaosuus” siis supistunut, kuten edellä todettiin Oli melkein ainoa valuuttakurssijärjestelmä Bretton Woods –periodilla 1940-luvulta vuoteen 1971 Dollari sidottu kultaan (USD 35 / unssi), muut valuutat dollariin Poikkeus: sosialistiset maat Keskuspankki ylläpitää (melko) vakaata kurssia jonkin ankkurivaluutan ja oman valuuttansa välillä omaa valuuttaansa ostamalla ja myymällä Voidaan sitoa myös valuuttakoriin Kauppapainotteinen tai jonkin poliittisen kriteerin mukaan valittu yhdistelmä valuuttoja Suomi pitkään; 1980-luvulla kauppapainotteinen, sitten ECU-kytkös Keskuspankilla oltava valuuttavarantoa interventioita varten Kiinteää kurssia helpompi ylläpitää jos ”ankkurivaluutan” keskuspankki tukee tavoitetta ERM II: Tanska (Oli: Latvia, Liettua); ollut usein EMU:n eteinen (Latvia, Malta, Slovakia, Liettua…) Korkopolitiikassa yleensä pakko ottaa huomioon myös valuutan arvo Mitä vapaammat pääomanliikkeet kansainvälisesti, sitä olennaisempi kysymys koroista päätettäessä Täysin vapaat pääomanliikkeet ja ehdottoman kiinteä valuuttakurssi => voi olla vain muodollista itsenäisyyttä koroista päätettäessä

15 Tavanomainen kiinteiden kurssien järjestelmä – esimerkkitapaus Tanska
Ennen euroa kiinnitys Saksan markkaan, nyk. euroon Keskikurssi: 1€ = 7,46038 DKR, vaihteluväli +/-2,25% Käytännössä vaihdellut vähemmän ERM II EKP ja euroon sidotun valuutan keskuspankki intervenoivat tarvittaessa Keskikurssi, jonka ympärillä vaihteluväli, joka voisi olla jopa 15 % Melko harvoja maita; nyt vain Tanska Tanskan keskuspankki yleensä muuttaa korkojaan silloin kun eurojärjestelmäkin Tällä hetkellä korot alle eurojärjestelmän; diksonttokorko (”foliokorko”) ollut 0% jo vuodesta 2012, vastapuolille myytävät sijoitustodistukset % (”lombard”), oli pitkään -0.75% Liikepankkien keskuspankkitilien saldoille rajoituksia

16 Tavanomainen kiinteiden kurssien järjestelmä – esimerkkitapaus Tanska
Yleensä ohjauskorkojen muutos ollut merkittävämpi keino valuuttakurssin ylläpitämisessä kuin interventiot valuuttamarkkinoilla Korkoja nostetaan => houkuttelevampaa pitää kruunua => kruunu alkaa vahvistua Korkoja alennetaan => vähemmän houkuttelevaa pitää kruunua => kruunu heikkenee Korkoa ei muuteta inflaatiopaineiden mukaan vaan valuuttakurssipaineiden mukaan Esim. syksyllä 2008 pakoa pienistä valuutoista Ensin vain intervenoitiin valuuttamarkkinoilla Sitten nostettiin (!) korkoja kesken finanssikriisin Korkoero euroalueen politiikkakorkoihin ajoittain jopa 1,75 %, mikä osin johtui euroalueen korkojen laskusta Aktiivisesti käytetty valuuttavaranto olennainen osa järjestelmää Koostuu lähinnä ulkomaisista pankkitalletuksista ja likvideistä ulkomaisista arvopapereista Lähinnä euromääräisiä sijoituksia – hyödyllisimmät ylläpidettäessä vakaata eurokurssia Valtio tukee valuuttavarannon säilyttämistä: jos varanto supistuu liikaa, valtio ottaa valuuttalainaa jonka se vaihtaa kruunuiksi => varanto vahvistuu

17 Euron arvo Tanskan ja Ruotsin kruunuina
Ruotsin kruunu kellunut vsta 1992 Tanskan kruunun keskikurssi 7,46038

18 Kiinteiden kurssien järjestelmän ongelma
Altis itse itseään ruokkiville spekulatiivisille hyökkäyksille Aletaan epäillä keskuspankin kykyä ylläpitää valuuttansa arvoa Valuuttaan ei luoteta vaan sen uskotaan heikkenevän, joten sitä myydään joko suojautumisen tai spekulaation vuoksi Valuuttavaranto pienenee Keskuspankin pakko intervenoida, ostaa valuuttaansa valuuttavarannolla (tai nostaa korkoja)

19 Trilemma Mundell 1963 Tunnetaan myös nimellä ”epäpyhä kolminaisuus”.
Maalla ei yhtä aikaa voi olla seuraavia: Kiinteä valuuttakurssi Itsenäinen rahapolitiikka Vapaat pääoman liikkeet Jos kurssi on uskottavasti kiinteä, korkotaso ei voi poiketa ”ankkurivaluutan” korkotasosta, paitsi jos kansainvälisiä sijoituksia rajoitetaan. Muuten olisi mahdollisuus rajattomiin, riskittömiin arbitraasivoittoihin Keskeinen syy Bretton Woodsin järjestelmän romahtamiseen? Systeemi kesti kunnes kansainväliset pääomaliikkeet pääosin vapautettiin 1970-luvulta alkaen Rey (2015; NBER WP 21162) Onkin dilemma! Jos vapaat pääomanliikkeet, pienen maan rahapoliittinen itsenäisyys näennäistä Optimaalinen rahapolitiikan päätöksenteko on reaktioita pääomavirtoihin Yhdysvaltojen rahapolitiikka vaikuttaa vahvasti globaaliin ”finanssisykliin”

20 Kelluvien kurssien järjestelmä
Oli ajoittain käytössä maailmansotien välisenä aikana silloin kun ei ollut kultakantaa Esim. Suomen markka ja Valuuttakurssit olivat melko vakaita Bretton Woodsin järjestelmän jälkeen päävaluuttojen väliset kurssit kelluvia Pienetkin valuutat yhä useammin kelluvia Jostain syystä valuuttakurssit olleet volatiilimpia kuin ja 1930-luvuilla Valuuttakurssi muodostuu markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Interventiot valuuttamarkkinoilla eivät yleensä kovin keskeinen osa rahapolitiikkaa Ei ainakaan virallista valuuttakurssitavoitetta

21

22 Kelluvien kurssien järjestelmä
Dirty float = keskuspankki intervenoi markkinoilla vaikka selkeää/julkisesti ilmoitettua valuuttakurssitavoitetta ei ole Tavoitteena yleensä estää kurssien muutoksia, ei aiheuttaa niitä Kurssivolatiliteetin väheneminen Esim. pelko valuutan devalvoitumisen aiheuttamista inflaatiopaineista Korot ja odotukset tulevista koronmuutoksista usein vaikuttavat kursseihin voimakkaasti Odotetaan koronnostoa => valuuttaa kannattaa ostaa

23 Kelluvat kurssit – tapaus Ruotsi
Ruotsi luopui kiinteiden kurssien systeemistä syyskuun 1992 turbulenssissa Vuodesta 1999 Riksbankslagenin mukaan keskuspankin tavoitteena "upprätthålla ett fast penningvärde". Tulkinta: matala kuluttajahintainflaatio Siis rahan sisäinen arvo. Tärkein politiikkatyökalu: repokorko, jota koskevia ennusteita julkaistaan Suora inflaatiotavoite vuodesta 1993 Kuluttajahintainflaatiotavoite 2 % vuodessa Ei valuuttakurssitavoitetta, rahamäärätavoitetta tms Tärkein rahapoliittinen väline: korot Tärkein on repo-korko; korko, jolla myönnetään 7 päivän lainoja pankeille Repo-korko nyt -0,5 % Valuuttakurssi kiinnostava vain siltä osin kuin se vaikuttaa kuluttajahintainflaatioon Riksbankenin ulkoisessa tiedotuksessa kiinnitetään huomattavan vähän huomiota valuuttakursseihin Valuuttavaranto on olemassa, ja joskus harvoin tehdään interventioita

24 Kelluvat kurssit - Ruotsi
”Stående faciliteter” / standing facilities Korkokäytävä Mahdollisuus tehdä talletuksia ja ottaa lisälainaa; Hienosäätöoperaatioita Riksbanken ennustaa omaa toimintaansa: julkaisee ennusteita (luottamusväleineen) tulevalle repo-korolle Penningpolitisk rapport, jouluk 2018

25 Ruotsin ja Tanskan korot

26 Valuuttakurssien ostovoimapariteettiteoria
Tavaroiden hintaerojen maiden välillä tulisi olla ”kohtuullisia” Jos erittäin suuria hintaeroja, erittäin kannattavaa tuoda tavaraa halvasta maasta Kuljetuskustannukset, tullit ym kitkana Alhaisen kustannustason maan tavaran ostamiseen tarvitaan kyseisen maan valuuttaa, jonka kysyntä nousee => halpa maa ei enää ole halpa, jos mikään ei estä sen valuuttaa vahvistumasta Tai jos kurssia pidetään kiinteänä: inflaatio Johtopäätös: valuuttakurssien muutokset noudattavat (pitkällä aikavälillä) inflaatioeroja

27 Ostovoimapariteettiteoria

28 Ymmärrettäviä poikkeamia ostovoimapariteetista
Kyky tuottaa vientituotteita Tekikö Pohjanmeren öljy Norjasta kalliin maan? Lisää vietävää! Halvimpia kohteita turisteille usein maat, joilla ei juuri mitään vietävää => valuutta halpaa paikallisista elinkustannuksista riippumatta, koska kukaan ei kiinnostunut ostamaan kyseistä valuuttaa Tuottavuuden nousu tavallisempaa kaupan kohteena olevien tavaroiden tapauksessa (teollisuus) kuin esim. paikallisten palveluiden tuottamisessa Kaupan esteet; pyrkimys estää tuontia johtaa helposti valuutan arvon nousuun Kotimaan agentit eivät tarvitse ulkomaan valuuttaa tuonnin maksamiseen Preferenssien muutokset Jonkin maan tuotteiden kysynnän vahvistuminen vahvistaa sen valuuttaa

29 Ostovoimapariteetin ennustevoima?
Perinteinen empiirinen evidenssi: yksinkertainen ostovoimapariteetti huono selittämään valuuttakurssien muutoksia, etenkin lyhyellä aikavälillä Mahdollinen selitys: suurin osa valuuttakaupasta liittyy johonkin muuhun kuin tavarakauppaan Kysyntä ja tarjontakin johtuvat jostain muusta kuin tuonti- ja vientimahdollisuuksista. Onko kyvyttömyys havaita ostovoimapariteettiteorian ennustevoimaa johtunut soveltumattomista ekonometrisistä menetelmistä? Jos Japania ei sisällytetä näytteeseen, suurimpien kehittyneiden talouksien ja Yhdysvaltojen valuuttojen kurssimuutokset noudattivat ostovoimapariteettiteoriaa , joskaan tätä ei liian yksinkertaista menetelmää käytettäessä voi havaita (Choi, JIMF 2001) Ostovoimapariteetti toimii Kaakkois-Aasian ja Yhdysvaltojen välillä (Chang & Su 2013), mutta ei Kiinan ja Yhdysvaltojen ”non-linear rank test”

30 Valuuttakurssien muutoksista
Käytännössä valuuttojen lyhyiden korkojen muutoksilla voimakas vaikutus valuutan kysyntään Korkojen nousu => kannattavampaa pitää valuuttaa hallussa Myös ennakointi => rahapolitiikan kiristämisen odotukset nostavat valuuttaa Kansainvälinen Fisher-efekti Kahden valuutta-alueen nimelliskorkojen ero johtuu inflaatio-odotusten eroista Korkojen, inflaation ja valuuttakurssimuutosten yhteys Korkean inflaation maassa on korkeat nimelliskorot ja sen valuutta heikkenee Ongelma: todellisuudessa reaalikorko ei kaikkialla sama, ja kattamattoman korkopariteetin ennustevoima heikko

31 Valuuttakurssien muutoksista
Yhä tavallisempaa nähdä valuutat sijoituskohteina, joiden tuoton ja riskin välillä yhteys Tulevat korot Tuleva inflaatio Tulevat valuuttakurssit Odotukset tulevasta rahapolitiikasta Paradoksi: inflaatio kiihtyy => ennakoidaan keskuspankin kiristävän rahapolitiikkaa, mikä vahvistaisi valuuttaa => ostetaan valuuttaa jo nyt => ostovoimapariteettiteoria kääntyy päälaelleen! Spekulointi on periaatteessa omiaan vakauttamaan hintoja: ostetaan sitä, minkä hinta tilapäisessä laskussa, myydään sitä, mikä nousussa Mutta: ovatko spekuloijat oikeasti näin viisaita? (Laumakäyttäytyminen yms) ”Noise trader”; huonosti asioista perillä oleva tai irrationaalinen spekulantti epävakauttaa markkinoita; ostaa ylihintaista, mikä pahentaa ylihinnoittelua, myy paniikissa kurssin laskiessa tms Tobinin vero ”Väärin” arvaavat poistuvat markkinoilta nopeasti? Spekulatiiviset hyökkäykset kiinteän kurssin valuuttoja vastaan eivät ainakaan vakauta Suomi 1991