Sydän ja verisuonitautiriskin arviointi

Esitys aiheesta: "Sydän ja verisuonitautiriskin arviointi"— Esityksen transkriptio:

1 Sydän ja verisuonitautiriskin arviointi
2-10 Sydän ja verisuonitautiriskin arviointi Katso myös Reumarepun materiaaleista Sydän – ja verisuonisairauksien riski reumasairauksissa

2 Sydän- ja verisuonitautiriski
Sukuanamneesi Sukupuoli Kohonnut verenpaine Dyslipidemiat Ylipaino, lihavuus Tupakointi Liikkumattomuus Diabetes Nivelreuma, selkärankareuma ja nivelpsori (reumatulehdus ja tietyt lääkkeet)

3 Eurooppalaiset suositukset
Eurooppalaiset suositukset reumapotilaiden sydän- ja verisuonitautiriskin vähentämiseksi 1. Nivelreumaa, selkärankareumaa ja nivelpsoria sairastavat ovat suuren riskin potilaita, elintavat ja tulehdus selittävät suurentunutta riskiä. 2. Reumatulehduksen rauhoittaminen on välttämätöntä riskin vähentämiseksi. 3. Sydän- ja verisuonitautiriskiä on arvioitava vuosittain sekä lääkevaihtojen jälkeen. 4. Sydän- ja verisuonitautien riskikerroin 1,5 jos 2/3 seuraavasta ehdosta täyttyy (nivelreuma yli 10 vuotta, seropositiivinen tauti, nivelten ulkopuoliset ilmentymät kuten keuhkopussin tulehdus). 5. SCORE-laskurissa huomioidaan kokonaiskolesteroli/HDL-suhde. 6. Interventiot kansallisten hoito-ohjeiden mukaan, ks. Käypä hoito -suositukset. 7. Suositeltuja hoitovaihtoehtoja korkean kolesterolin tai verenpaineen hoidossa statiinit, ACE-estäjät ym. 8. Erityistä harkintaa tulehduskipulääkkeiden (NSAID) käytössä. 9. Glukokortikoidit eli kortisonilääkkeet mahdollisimman pienellä annoksella. 10. Tupakoinnin lopettaminen. Peters et al. EULAR evidence-based recommendations for cardiovascular risk management in patients with rheumatoid arthritis and other forms of inflammatory arthritis. Ann Rheum Dis 2010;69:

4 Riskilaskurit: SCORE SCORE. Oireettoman henkilön valtimotautikuoleman vaara 10 vuodessa sukupuolen, iän, systolisen verenpaineen, kokonaiskolesterolin ja tupakoinnin mukaan Euroopan alueilla, joilla sairastuvuus ateroskleroottisiin valtimotauteihin on suuri. Backer ym. Third Joint Task Force of European and Other Societies on Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice. European guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice. Eur Heart J Virallinen suomenkielinen käännös: SLL 2004.

5 Riskilaskurit: Finriski
Miten käytän FINRISKI-laskuria? Arvojen syöttäminen: sukupuoli ikä kokonaiskolesteroliarvo HDL-kolesteroliarvo tupakointi systolisen verenpaineesi arvo (korkeampi arvo kahdesta verenpainearvosta, matalampi on diastolinen verenpaine) sairastatko diabetesta (aikuis- tai nuoruusiän diabetes) onko jompikumpi vanhemmistasi sairastanut sydäninfarktin.

6 Riskilaskurit: Finriski
FINRISKI-laskuria voivat käyttää sekä terveydenhuollon ammattilaiset että kaikki terveydentilastaan kiinnostuneet kansalaiset. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat käyttää laskuria potilaiden sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskin arvioinnin tukena. Kun ammattilainen arvioi tarvetta potilaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden (kohonnut verenpaine ja dyslipidemia) hoitoon, hän tekee sen arvioimalla kokonaisriskiä Käypä hoito -suosituksen mukaisesti eikä vain yksittäisiä riskitekijöitä tarkastelemalla. Siksi päätöksiä kohonneen verenpaineen tai dyslipidemian hoitoon ei voi tehdä yksinomaan laskurin antaman riskinarvion pohjalta. FINRISKI-laskuri auttaa kokonaisriskin arvioimisessa riskitekijöiden ja sukurasitteen osalta, mutta ei huomioi esim. kaikkia potilaan liitännäissairauksia tai jo olemassa olevan sairauden astetta. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat käyttää FINRISKI-laskuria myös elintapa- muutoksiin motivoimisessa ja elintapaneuvonnan tukena. Laskuri auttaa havain- nollistamaan, miten erilaiset muuttujat vaikuttavat henkilön sairastumisriskiin. Laskuri ei kuitenkaan ole sairauksien ehkäisyn eikä hoidon väline.

7 Verenpaine Tulehduksellista reumasairautta sairastava on suuren riskin potilas, ja siten verenpaineen tulisi olla alle 130/80 mmHg Kohonneen verenpaineen tärkeimpiä muutettavissa olevia riskitekijöitä ovat suolan (natriumin) liiallinen saanti, runsas alkoholin käyttö, vähäinen fyysinen aktiivisuus, ylipaino ja tupakointi. Lääkehoito aloitetaan, jos verenpaine pysyy elintapahoidoista huolimatta kohonneena. Ks. Käypä hoito -suositus Kohonnut verenpaine

8 Rasva-aineenvaihdunta
Dyslipidemioiden hoidon perustana on aina elämäntapahoito. Suuren riskin henkilöillä tarvitaan yleensä myös lääkehoitoa, ensisijaisesti statiineja, jotka vähentävät ateroskleroottisen valtimosairauksien kehittymistä. Tulehduksellista reumasairautta sairastava on suuren riskin potilas ja siten LDL-kolesterolin tulisi olla alle 2,5 mmol/l. Jos tulehduksellista reumasairautta sairastavalla on sairastettu sydän- tai verisuonitapahtuma tai diabetes, johon liittyy komplikaatioita, silloin LDL-kolesteroli tulisi olla alle 1,8 mmol/l (hyvin suuren riskin potilas). Ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat

9 Tupakointi Tupakoinnin on osoitettu olevan nivelreuman riskitekijä
Tupakointi lisää reumafaktorituotantoa ja sitrullinisaatiota, tupakoitsijoilla reumalääkkeet tehoavat huonommin Kahden kysymyksen Fagerström-testi Tulkinta: nikotiiniriippuvuus on vähäinen = yhteispisteet 0–1 p, kohtalainen = 2 p, vahva = 3 p, erittäin vahva = 4–6 p Vahvasti nikotiinista riippuvaisten vieroitustuloksia on mahdollista parantaa nikotiinikorvaustuotteen oikealla valinnalla. Esimerkiksi nikotiinista vahvasti riippuvaisilla tupakoijilla 4 mg:n purukumi on tehokkaampi kuin 2 mg:n. Nikotiinikorvaushoito voi olla tehokkaampaa käytettäessä vahvempia laastareita. Hoitoa voidaan jatkaa turvallisesti, ellei tavanomainen 2–3 kuukauden hoitoaika ole riittävä vieroitusoireiden poistamiseen. Ks. Käypä hoito -suositus Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus Kysymys Määrä Pisteet 1. Kuinka pian (minuuteissa) herättyäsi poltat ensimmäisen savukkeen? Alle 6 3 6–30 2 31–60 1 Yli 61 2. Kuinka monta savuketta poltat päivittäin? Alle 10 11–20 21–30 Yli 30

10 Ylipaino, lihavuus Tulehduksellista reumasairautta sairastavilla on ylipainoa ja lihavuutta hieman muuta väestöä enemmän (Gremese et al. Ann Rheum Dis 2013). Lihavuudella tarkoitetaan ylimääräisen rasvakudoksen kertymistä kehon eri osiin. Terveyden kannalta haitallista on vyötärölihavuus, sillä vatsaonteloon kertynyt liikarasva lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Lihavuuden astetta voi mitata helposti painoindeksillä ja vyötärönympäryksellä. Lihavuus vaikuttaa haitallisesti verenpaineeseen, rasva- aineenvaihduntaan, veren hyytymistekijöihin ja elimistön tulehdusreaktioihin. Lihavuus -> insuliiniresistenssi ja aikuistyypin diabeteksen puhkeaminen Laihduttaminen vähentää sairastumisriskiä, mutta usein jo pelkällä elintapojen muutoksilla ilman laihtumista on myönteisiä vaikutuksia. Ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus

11 Liikunta (1) Liikunta on keskeinen elintapamuutos useiden pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa Tarvittaessa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin. Huonon fyysisen toimintakyvyn on osoitettu ennustavan tulehduksellista nivelsairautta sairastavien sydänkuolleisuutta (Farragher 2007).

12 Liikunta (2) Kestävyystyyppinen liikuntaharjoittelu vähentää systolista lepoverenpainetta keskimäärin 7 mmHg ja diastolista painetta 5 mmHg henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine. Muutos on lähes yhtä suuri kuin yhdellä verenpainelääkkeellä aikaansaatu, eikä siihen välttämättä tarvita laihtumista. Muutos voi ilmetä jo kuukauden harjoittelun jälkeen. Vähän liikkuvilla henkilöillä kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta voi suurentaa HDL-kolesterolin pitoisuutta (keskimäärin noin 5 % lähtötilanteesta) sekä pienentää LDL- kolesterolin (5 %) ja triglyseridien (4 %) pitoisuuksia. Jotta HDL- kolesteroliarvoon saadaan aikaan edullinen muutos, liikunnan pitää olla säännöllistä ja sen jatkua vähintään useiden kuukausien ajan.

13 Liikunta (3) Liikunnaksi suositellaan kohtuukuormitteista (hieman hengästyen ja hikoillen) kestävyysliikuntaa, kuten kävelyä tai pyöräilyä, vähintään 30 min viitenä päivänä viikossa. > 65-vuotiaille suositellaan kestävyysliikunnan ohella nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää sekä kehittävää liikuntaa. Lisäksi suositellaan lihasten voimaa ja kestävyyttä ylläpitävää tai parantavaa liikuntaa kahtena tai useampana päivänä viikossa. Ks. Käypä hoito -suositus Liikunta

14 Ruokavalio (1) Sydän- ja verisuonisairauksia ennaltaehkäisevässä ja hoitavassa ravitsemuksessa on keskeistä kiinnittää huomiota ravinnon rasvoihin, hyviin hiilihydraattilähteisiin ja kuidun saantiin sekä suolan määrään. Sydänystävällinen ruokavalio on erinomaisen sopiva myös reumapotilaille.

15 Ruokavalio (2) Hyviä rasvoja ovat pehmeät rasvat eli kasvimargariinit ja kasviöljyt. Hyvistä ja pehmeistä rasvoista saadaan rasvaliukoisia vitamiineja sekä elimistölle välttämättömiä rasvahappoja. Hyvät rasvahapot parantavat dyslipidimioita sekä insuliiniherkkyyttä. Vastaavasti kova eli eläinrasva kiihdyttää ateroskleroosia ja pahentaa dyslipidemioita. Tyydyttynyttä rasvaa saadaan usein piilorasvoina lähes kaikista meijerituotteita, rasvaisista makkarajalosteista sekä erilaisista leivonnaisista.

16 Ruokavalio (3) Rasvaiset ja makeat leivonnaiset sisältävät nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja, jotka vaikuttavat tyydyttyneen rasvan ohella rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan haitallisesti. Ravintokuitu parantaa rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa sydänystävällisemmäksi. Erityisen hyviä ovat imeytymättömät hiilihydraatit. Runsaasti kuitua sisältäviä ruoka-aineita ovat kasvikset, marjat, hedelmät, täysjyväviljatuotteet sekä erilaiset leseet ja siemenet. Lisäksi ateroskleroosin ja kohonneen verenpaineen hoidossa tulee huomioida päivittäisen ravinnon sisältämä suolan määrä. Suosituksien mukaan ravitsemuksesta tulisi saada enintään 5 grammaa suolaa päivässä. Hankaluutena saattaa olla yleisesti käytettyjen elintarvikkeiden, kuten leivän, sisältämä piilosuola.

17 Ruokavalio (4) Linkit

18 Diabeteksen diagnostiikka
Mitattava suure Normaali IGT IFG Diabetes Paastoarvo (mmol/l) ≤ 6,0 (WHO) ≤ 5,5 (ADA) 6,1–6,9 (WHO) 5,6–6, (ADA) ≥ 7,0 Glukoosirasituskokeen kahden tunnin arvo (mmol/l) < 7,8 7,8–11,0 > 11,0 Satunnainen arvo oireisella potilaalla (mmol/l) HbA1c-pitoisuus(mmol/mol, %) ≥ 48 mmol/mol, 6,5 % WHO = Maailman terveysjärjestö ADA = American Diabetes Association IGT = heikentynyt glukoosinsieto IFG = suurentunut paastoarvo Taulukko 1. Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden luokittelu laskimoverestä otetun plasmanäytteen glukoosipitoisuuden perusteella. Ks. Käypä hoito -suositus Diabetes

19 Diabetes Diabetes on alidiagnosoitu; jopa puolet tyypin 2 diabetestapauksista on diagnosoimatta. Merkittävä tyypin 2 diabeteksen vaaratekijä on ylipaino ja erityisesti vyötärölihavuus. Sekä sepelvaltimotaudin että tyypin 2 diabeteksen kehittymisen taustalla ovat elintavat, mutta myös geneettiset tekijät, jotka altistavat toiset muita herkemmin elintapavirheitten epäedullisille vaikutuksille. Tyypin 2 diabetes riskilaskuri löytyy tai diabetesliiton sivuilta

20 Impact of a nurse-led programme on comorbidity management etc
Impact of a nurse-led programme on comorbidity management etc.: Results of a prospective, multicentre, randomised, controlled trial (COMEDRA). Dougados et al. Ann Rheum Dis 2015 This programme (intervention in the comorbidity arm) included three parts: (1) the report of the presence of pre-existing comorbidities (eg, stroke); (2) the detection of the presence of risk factors (eg, hypertension for CV disease (CVD)); and (3) the implementation of the recommendation for the detection (eg, yearly evaluation of CV risk factors) and/or management (eg, lipid- lowering therapy in case of hypercholesterolemia) of such comorbidities. Conclusions: This study demonstrates the short-term benefit of a nurse-led programme on RA comorbidity management.

21 Yhteenveto Reumahoitaja tukee potilasta reuman hoitoon sitouttamisessa sekä elintapamuutoksessa. Hyvät vuorovaikutustaidot motivoivan haastattelun keinoin ovat keskeisiä työkaluja. Reumahoitajan tulee olla mukana reumapotilaan sydän- ja verisuonisairauksien riskien arvioinnissa sekä ohjata potilasta parempaan sydän- ja valtimoterveyteen. Keskeistä sydän- ja verisuonitautiriskin ehkäisyssä ja hoidossa on reumasairauden hyvä hoito. Reuman hoidossa on tavoitteena oireettomuus ja tulehduksen sammuttaminen. Kun reumatauti voi hyvin, niin silloin myös sydän kiittää <3