Rahoitusmarkkinoiden julkisen sääntelyn ja valvonnan kysymyksiä

Esitys aiheesta: "Rahoitusmarkkinoiden julkisen sääntelyn ja valvonnan kysymyksiä"— Esityksen transkriptio:

1 Rahoitusmarkkinoiden julkisen sääntelyn ja valvonnan kysymyksiä
Sampo Alhonsuo / Finanssivalvonta Luento Oulun Yliopisto HUOM: esitetyt näkemykset ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä vastaa Finanssivalvonnan kantaa Sampo Alhonsuo / Julkinen

2 Sisältö Tunti: Johdantoa ja määrittelyjä, finanssikriisien syyt, sääntelyn ”taloustiede” Tunti: Finanssisäätelyn kansainvälinen ulottuvuus Tunti: Pankkien muuttunut (=tiukentunut) vakavaraisuus- ja likviditeettisääntely ja MREL Tunti: Vaikutusarvioita sääntelyn muuttamisesta Tunti: Eurooppalainen finanssivalvontajärjestelmä, Pankkiunioni ja Eurooppalainen pankkivalvonta Tunti: Keskustelua, esimerkkejä, kertausta Sampo Alhonsuo / Julkinen

3 1. Tunti: Johdanto ja määrittelyjä, finanssikriisien syyt, sääntelyn ”taloustiede”
Sampo Alhonsuo / Julkinen

4 Finanssivalvonnan tavoitteet ja tehtävät
”Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteena on finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä luotto-, vakuutus- ja eläkelaitosten ja muiden valvottaviksi säädettyjen vakaa toiminta, vakuutettujen etujen turvaaminen sekä yleinen luottamus finanssimarkkinoiden toimintaan.” Laki Finanssivalvonnasta 1 § Sampo Alhonsuo / Julkinen

5 Mitkä toimijat ovat Fivan valvottavia?
työttömyyskassat vakuutusedustajat muut vakuutusalan toimijat sijoituspalveluyritykset rahastoyhtiöt arvopaperikeskus pörssi maksulaitokset pankit ja muut luottolaitokset vahinko-, henki- ja jälleenvakuutusyhtiöt työeläkevakuutusyhtiöt eläkesäätiöt eläke-, sairaus- ja muut vakuutuskassat vakuutusyhdistykset Valvottavaluettelot kaikista Fivan valvottavista Sampo Alhonsuo / Julkinen

6 Sääntely Finanssivalvonnan näkökulmasta
”Sääntely on valvontatoiminnan ohella toinen ydintoiminnoistamme. Se käsittää oman sääntelymme lisäksi osallistumisen finanssimarkkinoiden lainsäädännön valmisteluun kotimaassa ja EU:ssa. Myös lausuntojen antaminen lainsäädäntöhankkeissa on osa sääntelytoimintaa. Korostamme omassa sääntelyssämme sääntelyn selkeyttä ja johdonmukaisuutta. Sääntelymme välineenä on määräys- ja ohjekokoelma, jossa on julkaistu Finanssivalvonnan oikeudellisesti velvoittavat määräykset ja suositusluonteiset ohjeet. Otamme kokoelmassa myös huomioon Euroopan pankkiviranomaisen (EBA), Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) antamat ohjeet ja suositukset.  Annamme lisäksi tarvittaessa suositusluonteisia kannanottoja yksittäisistä kysymyksistä.” Sampo Alhonsuo / Julkinen

7 Miten riskejä valvotaan 1/2?
”Yksi keskeisimmistä valvontatehtävistämme on varmistaa, etteivät valvottavat ota niin suurta riskiä, että siitä aiheutuu olennaista vaaraa vakavaraisuudelle. Tehtävä on kaksijakoinen: toisaalta on arvioitava valvottavien ottamat riskit ja toisaalta mitattava sen vakavaraisuutta eli riskinkantokykyä.” Raportoinnin ja tarkastusten kautta seurataan ja valvotaan: Määrälliset eli mitattavat riskit (esim. luotto- ja markkinariskit) Laadulliset riskit (esim. operatiivinen riski, hallinto, johdon toiminta, riskienhallintajärjestelmät, sisäisen valvonnan riittävyys, toimintaprosessien taso) Yksittäisten instituutioiden kohtaamat riskit toimintaympäristön muutoksista (esim. korkonäkymät, suhdannetila, asuntomarkkinat ja liikekiinteistöt) Riskinotto suhteutetaan valvottavan riskinkantokykyyn Sampo Alhonsuo / Julkinen

8 Miten riskejä valvotaan 2/2
Sampo Alhonsuo / Julkinen

9 Finanssikriisin n. 2007 – n. 2012 syyt, 11 kpl
Globaalit epätasapainottomuudet velkaantumisessa ja ylijäämissä Liian löysä rahapolitiikka Sääntelyn ja valvonnan pahat puutteet monissa maissa Erityisesti Yhdysvaltain subprime - asuntomarkkinoiden nopea kasvu Luottojohdannaismarkkinoiden nopea kasvu Varjopankkitoiminta Luotonannon ja eri sektoreiden (erityisesti pankit ja kotitaloudet) velkaantumisen nopea kasvu Luottoluokittajien intressikonflikti Finanssi-instituutioiden vääristyneet kannustinjärjestelmät Puutteellinen markkinakuri Puutteelliset sisäiset valvontajärjestelmät finanssiyrityksissä -> Johtopäätös: monet kriisin syistä liittyivät sääntelyyn ja valvontaan Sampo Alhonsuo / Julkinen

10 Eurooppa 1970 - luvun alusta: 50 systeemiseksi luokiteltua finanssikriisiä
Sääntelyä ja valvontaa muutetaan / tiukennetaan Sampo Alhonsuo / Julkinen

11 Finanssikriisit aiheuttavat erittäin suuria suoria ja epäsuoria kustannuksia talouksissa
Sampo Alhonsuo / Julkinen

12 Kolme asiaa, jotka oleellisia sääntelyn kannalta (ks. Esim
Kolme asiaa, jotka oleellisia sääntelyn kannalta (ks. Esim. Mishkin luku 10, 11. painos) Ei-symmetrinen informaatio (asymmetric information): finanssimarkkinoilla joku tai jompikumpi osapuoli esim. sopimuksessa ei tiedä tarpeeksi toisista / toisesta osapuolesta tehdäkseen hyviä päätöksiä sopimuksessa (esim. luototus) Epäsuotuisa valinta (adverse selection): Ne toimijat, jotka todennäköisimmin saavat aikaan epäsuotuisan lopputuloksen (eli esim. luottotappioita luototuksessa) ovat niitä, jotka aktiivisimmin etsivät luototusta (”before the transaction occurs”) Moraalikato (moral hazard, ehkä paremmin suomennettuna moraalin heikentyminen): sopimuksen jälkeen muutetaan käyttäytymistä riskillisempään suuntaan (”after the transaction occurs”) Sampo Alhonsuo / Julkinen

13 Tarvitaan turvaverkko pankkien kaatumisen estämiseksi ja kaatumisen vaikutusten minimoimiseksi
Pitää olla julkisen vallan turvaverkko (sääntely, valvonta, talletussuoja…) ongelmien varalle Julkinen turvaverkko pienentää pankkien ongelmien ja pankkikriisin kustannuksia, jotka kohdistuvat pääasiassa ulkopuolisiin ”There are two principal areas of concern in relation to bank collapse:” The first is the prospect of contagion – the collapse of one bank leading to the collapse of others with the possibility of damage occurring to the whole financial industry. This, in turn, might have very serious consequences for the real economy. Contagion might arise to the extent that a failure of one bank causes a loss of confidence in banking in general.” The second concern with regard to possible bank collapse relates to consumer protection. …Further, most people who take part in financial transactions have very little knowledge of either the products or the processes of the system.” (oppikirjasta Howells & Bain 4. painos 2008) Sampo Alhonsuo / Julkinen

14 Turvaverkolla on hintansa
Rahoitusalan turvaverkko lisää helposti haitallista valikoitumista ja moraalikatoa rahoitusalalla Pankilla on insentiivi ottaa suurempaa riskiä, kun ”tiedetään” että turvaverkko pelastaa pankin, eli veronmaksaja maksaa pelastamisen Implisiittinen julkinen tuki, ”Heads I win, tails the taxpayer loses” Tallettajilla ja luotottajilla ei insentiiviä tarkkailla pankkia tai muuta rahoitusalan yritystä, jos luotetaan siiten että julkinen valta tarvittaessa pelastaa Sääntelyllä ja sääntelyn muutoksilla on aina myös sivuvaikutuksia (unintended consequences) esim. markkinarakenteisiin, kilpailuun ja käyttäytymiseen rahoitustoiminnassa Sääntelystä ja sen muutoksista on aina kustannuksia, jotka joku maksaa. Yhteiskunnan tasolla kustannuksia pitää verrata saavutettaviin hyötyihin. Aina ajankohtaista: sääntelyarbitraasi! Sampo Alhonsuo / Julkinen

15 Mishkinin 10 kohdan luokitus rahoitustoimialan sääntelylle on kattava, päämies-agentti ongelma oleellinen Talletussuoja (deposit insurance) Rajoitukset joidenkin varojen hallintaan (restrictions to asset holdings) Vakavaraisuusvaatimukset (capital requirements) Aikainen ongelmiin puuttuminen eli hallittu alasajo (prompt corrective action) Toimilupien myöntäminen ja toiminnan tarkastaminen (chartering and examination) Riskienhallinnan arviointi (assessment of risk management) Ilmoitus- ja raportointivelvollisuudet (disclosure requirements) Kuluttajansuoja (consumer protection) Kilpailun rajoitukset (restrictions on competition) Makrovakausvalvonta (macroprudential supervision) Päämies-agentti ongelma (Principal-Agent problem) on myös oleellinen finanssialan sääntelyn ja valvonnan kannalta Mitkä ovat omistajien (principal) tavoitteet versus johdon (agent) tavoitteet? Ja mikä on oleellista informaatiota otettujen riskien kannalta? Valvojalle tärkeitä kysymyksiä, hyviä esimerkkejä paljon Sampo Alhonsuo / Julkinen

16 2. Tunti: Finanssisäätelyn kansainvälinen ulottuvuus
Sampo Alhonsuo / Julkinen

17 Globaalit sääntelyuudistukset vaikuttavat eurooppalaiseen finanssisääntelyyn ja valvontaan
G20/FSB Kv-yhteistyön lisääminen Järjestelmäriskit Vakavaraisuus Riskienhallinta Kriisinhallinta Baselin komitea Pankkien vakavaraisuus ja likviditeetti (Basel III) EU Valvontarakenteiden uudistus Pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntely (CRR/CRDIV, Solvenssi II) Arvopaperisääntely Kriisinhallinta (BRRD) Suomi EU-sääntelyn käyttöönotto EU:n valvonta-järjestelmään osallistuminen IMF, OECD, BIS, akateeminen maailma, jne. Sääntely on Euroopan Unionin tasoista Sampo Alhonsuo / Julkinen

18 Yhteensä satoja tuhansia sivuja
Finanssimarkkinasääntely on osaksi globaalia ja osaksi myös kansallista Yhteensä satoja tuhansia sivuja Jaetaan usein pankki-, arvo-paperimarkkina-, vakuutus- ja infrastruktuurisääntelyyn Vakaussääntely (prudential) eroaa menettelytapasääntelystä (conduct) Vakaussääntely jaetaan makrovakaus- (systeeminen) ja mikrovakaussääntelyyn Sampo Alhonsuo / Julkinen

19 Kv-sääntelyn ”tuotantoarkkitehtuuri” on kompleksi
Sampo Alhonsuo / Julkinen

20 Mittavat sääntelyuudistukset laitettiin liikkeelle finanssikriisin jälkimainingeissa
Pankki-unioni Tilinpäätös-normit (IFRS International Financial Reporting Standards) Pankkirakenteiden muuttaminen Talletussuoja MiFID 2, MiFIR (Markets in Financial Instruments) AIFM (Alternative Investment Fund Managers Directive) Kriisinhallinta Corporate governance Vakavaraisuus ja likviditeetti EMIR (European Market Infrastructure Regulation) Solvenssi II vakuutusyhtiöille Pankkivero Sampo Alhonsuo / Julkinen

21 Valvonnalla monta roolia ja maasta riippuen yksi tai useampi instituutio, oleellista läheinen suhde keskuspankkiin Sampo Alhonsuo / Julkinen

22 3. Tunti: Pankkien muuttunut (=tiukentunut) vakavaraisuus- ja likviditeettisääntely ja MREL
Sampo Alhonsuo / Julkinen

23 Tiukentuvat vaatimukset pankeille
Finanssikriisin opetukset Basel III / CRD IV sääntely Riittämätön tappiosietokyky Likviditeettiriskien riittämätön hallinta Liiallinen velkavivun käyttö Korkeammat pääomavaatimukset ja lisäpuskurit Uudet likviditeettivaatimukset Vähimmäisomavaraisuusasteen (leverage ratio) käyttöönotto Sääntelyn myötäsyklisyys Mm. vastasykliset pääomavaatimukset Virheelliset riskinoton kannustimet, riskienhallinnan heikkoudet Palkitsemisen sääntely, riskienhallinnan ja hyvän hallinnon tiukemmat vaatimukset Vähäinen huomio systeemiriskeille Vastapuoliriskien rajoittaminen Rahoitusjärjestelmän kannalta systeemisesti merkittävien pankkien tehostettu valvonta (G-SII, O-SII) Sampo Alhonsuo / Julkinen

24 Vakavaraisuuden periaate on yksinkertainen…
Pankin riskipainotetut saamiset: eri menetelmillä lasketut riskit eri riskilajeista (luotto-, markkina-, ja operatiiviset riskit) Näitä vastaan on oltava omaa pääomaa vähintään lain määräämä minimi Omat varat Riskipainotetut saamiset Esim. asuntolainat, lainat yrityksille, julkisen sektorin joukkovelkakirjalainat, sijoitukset osakkeisiin ja korkoinstrumentteihin kaikissa erilainen riskipaino, Standardised Approach, Internal Ratings Based (IRB) metodi, Sampo Alhonsuo / Julkinen

25 …mutta käytännössä vakavaraisuusvaatimus koostuu monesta eri osasta
Pankkikohtainen lisäpääomavaatimus (ns. Pilari 2) 0,0 % - 5,0 % Järjestelmäriskipuskuri 0,0 % - 2,0 % O-SII puskuri (CET 1) 0,0 % - 2,5 % muuttuva lisäpääomavaatimus (ns. vastasyklinen puskuri) ( CET 1) 2,5 % Kiinteä lisäpääomavaatimus (puskuri) ( CET 1) 2,0 % Tier 2 pääomaa 1,5 % Muita ensisijaisia omia varoja (AT) 4,5 % Ydin omia varoja (CET 1) Pilari 2: pankkikohtaiset syyt, eli mikrovakausperusteet Harkinnan varaiset erät, viranomainen (Suomessa FIVA) voi asettaa joko kaikille luottolaitoksille tai osalle niistä riippuen puskurista, Muuttuva lisäpääomavaatimus, O-SII puskuri ja järjestelmäriskipuskuri: makrovakausperusteet HUOM: Suomessa ei G-SII-instituutioita, (”Globally Systemically Important Institutions”), näille vielä oma vakavaraisuusvaatimus Puskurit eli prosentit suhteessa riskipainotettuihin saamisiin Vähintään 10,5 % Vähimmäispääoma- vaatimus 8 % O-SII = ”Other Systemically Important Institutíon”, ns. systeemisest tärkeä instituutio CET 1= ydinpääoma ”Core Equity Tier 1” = parhaimmanlaatuinen pääoma AT = ”Additional Tier 1” Muu ensisijainen oma pääoma Sampo Alhonsuo / Julkinen

26 Sääntelymuutosten seurauksena pankkien taserakenteet muuttuvat ja taseen koko voi supistua
Pankin tase Pitkäaikaisen markkinarahoituksen merkitys kasvaa Suhteellinen merkitys todennäköisesti pienenee Saamiset luottolaitoksilta Likvidit varat, mm. saamiset valtiolta Luottokanta Talletukset Joukko- velkakirjat ja lyhytaikainen markkinarahoitus Oma pääoma Rooli pienenee Rooli pienenee Merkitys kasvaa Suhteellinen osuus ja merkitys kasvaa Aiempaa tärkeämpi erä Sampo Alhonsuo / Julkinen

27 Suomen pankkisektorin vakavaraisuus: tuoreimmat tiedot
Finanssivalvonta – julkaistu Pankkisektorin vakavaraisuus Omat varat Ydinpääoma (CET1), milj. euroa 20 481 24 841 26 213 18 119 16 038 16 268 16 475 Ensisijainen lisäpääoma, milj. euroa 825 1 151 1 086 434 433 432 Toissijainen pääoma, milj. euroa 1 217 1 619 1 777 1 605 1 555 1 533 1 492 Yhteensä, milj. euroa 22 523 27 612 29 076 20 157 18 025 18 234 18 399 Riskipainotetut erät Luottoriski, milj. euroa 97 724 99 263 71 791 63 003 64 392 64 980 Markkinariski, milj. euroa 10 192 8 264 7 785 2 040 2 153 1 957 2 219 Operatiivinen riski, milj. euroa 10 729 10 748 11 180 7 897 7 151 Muut, milj. euroa 286 140 4 492 5 914 6 121 6 225 86 220 78 222 79 620 80 575 Suhdeluvut Ydinvakavaraisuussuhde, % 16,0 21,2 22,1 21,0 20,5 20,4 Vakavaraisuussuhde ensisijaisella pääomalla, % 16,7 22,2 23,1 21,5 21,1 Kokonaisvakavaraisuussuhde, % 17,6 23,6 24,6 23,4 23,0 22,9 22,8 Omavaraisuusaste, % 4,5 5,5 5,8 6,8 6,7 Vuonna 2017 tapahtuneet rakennemuutokset vaikuttavat lukujen vertailtavuuteen. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuus Omat varat, milj. euroa 17 615 20 465 24 673 25 768 25 626 25 754 26 420 Omien varojen vähimmäisvaatimus, milj. euroa 8 985 9 950 14 958 16 750 17 102 17 258 17 395 Rava-vakavaraisuussuhde, suhdeluku 2,0 2,1 1,6 1,5 Vuonna 2016 voimaan tulleet sääntelymuutokset vaikuttavat lukujen vertailtavuuteen. Sampo Alhonsuo / Julkinen

28 Pääoman riittävyys: Suomen pankkisektorin vakavaraisuus on EU-maiden vahvimpia
Sampo Alhonsuo / Julkinen

29 Likviditeettiriskin uudet määrälliset vaatimukset
Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR): lyhytaikainen maksuvalmiusriski Pankeilla oltava likvidejä varoja kestämään 30 päivän likviditeettistressitilanne (lyhytaikaisten velkaerien voimakas ulosvirtaus) ilman ulkoista rahoitusta Likvidien varojen joukko on suppea: oltava hyvälaatuisia ja helposti käteiseksi muutettavia varoja, kuten keskuspankkireservit, valtioiden jvk:t, korkealaatuiset katetut (covered bonds) – ja yritysjoukkovelkakirjat tietyin edellytyksin Sitova 2015 (60 %, täysimääräinen 2018) Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR): pidemmän tähtäimen likviditeetti ja rakenteellinen rahoitusriski Pankeilla oltava nykyistä enemmän pitkäaikaista (yli 1 v) rahoitusta Estetään liiallinen riippuvuus lyhytaikaisesta markkinarahoituksesta Sovelletaan aikaisintaan 2019 alkaen Sampo Alhonsuo / Julkinen

30 Pankilla oltava bail-in kelpoista tasetta
Salainen Pankilla oltava bail-in kelpoista tasetta MREL= alentamiskelpoisten omien varojen ja velkojen vähimmäismäärä ”Minimum requirement of eligible liabilities” Varmistetaan sijoittajien ja velkojien ensisijainen vastuu Pyrkimyksenä estää veronmaksajien tarvetta tukea pankkeja EUn toimeenpano FSB:n globaalista G-SIB –standardista TLAC ”Total Loss Absorbing Capacity”, koskee vain 30 globaalisti suurinta pankkia MREL-vaade perustuu pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviin (BRRD) Kriisinratkaisuviranomainen määrää MREL-vaatimuksen Vaatimus kaikille EU pankeille ja suurimmille sijoituspalveluyrityksille Asetetaan yhtiökohtaisesti vuosittain Sampo Alhonsuo / Julkinen

31 Salainen Kriisiviranomaisen valtuudet MREL:n ja sijoittajavastuun toteuttamisen osalta Kriisiä ennakoivana toimena asetetaan MREL-vähimmäisvaatimus Arvioidaan mahdollisen kaatumisen vaikutukset rahoitusvakaudelle Huomioidaan kriisilaitoksen liiketoimintamalli, rahoitusmalli ja riskiprofiili Kriisin ratkaisussa veloista tehdään uutta pääomaa (BRRD art. 44) Jos tappiot suuria, leikataan etuoikeusjärjestyksessä aloittaen osakepääomasta Vakavaraisuus palautetaan kriisinratkaisussa velkoja pääomiksi muuntamalla ja muilla toimenpiteillä Muuntamisten jälkeen pääoma palautetaan toimiluvan edellyttämälle tasolle Yhteisen resoluutiorahaston (SFR) käytön vaatimuksena vähintään 8 % taseesta on oltava leikattuna Sampo Alhonsuo / Julkinen

32 Alentamiskelpoiset erät (1/2)
Salainen Alentamiskelpoiset erät (1/2) Arvon alennus ja muunnot osakepääomaksi tehdään samassa etuoikeusjärjestyksessä kuin konkurssissa: Kohta 1. Osake- ja osuuspääoma nollataan Kohta 2. Tämän jälkeen alennetaan pääomalainojen arvoa Kohta 3. Seuraavaksi huonomman etuoikeuden joukkovelkakirjat Kohta 4. Valtaosa uudesta pääomasta tulee muista velkaeristä Sisältää mm. muut vakuudettomat joukkovelkakirjat, strukturoidut tuotteet, vakuudettomat johdannaisvelat ja yritys- sekä rahoituslaitostalletukset ( > 7 pv) Kotitalouksien ja pienyritysten talletussuojan ulkopuolinen (> euroa) osa talletuksista muunnetaan aivan viimeisenä Osake- ja osuuspääoma Pääomalainat Huonomman etuoikeuden joukko-velkakirjat 4. Muut alentamis-kelpoiset velat Sampo Alhonsuo / Julkinen

33 Alentamiskelpoiset erät (2/2)
Salainen Alentamiskelpoiset erät (2/2) Alentamiskelpoiset erät Kokonaan MREL-kelpoisia Osittain MREL-kelpoisia Ei MREL-kelpoisia Omien varojen instrumentit (CET1, AT1, T2) Vakuudettomat velkakirjat Talletussuojan ulkopuoliset talletukset Vakuudettomat johdannaisvelat Strukturoidut tuotteet OK: > 1v maturiteetti OK: johdannaisosa ei vaikuta velkakirjaosan arvoon OK: >1v maturiteetti OK: Vakuudettomat jvk:t, ml. sellaiset huonomman etuoikeuden jvk:t, joita ei lasketa omiin varoihin OK: >1v maturiteetti OK: yritykset, muut instituutiot, ryhmän sisäiset Ei: Kotitaloudet ja SME:t Alentamiskelpoisten erien ja MREL:n ulkopuolelle jäävät mm. Katetut joukkolainat ja vakuudelliset johdannaiset Asiakasvarat, palkat ym. operatiiviset erät Suojatut talletukset Sampo Alhonsuo / Julkinen

34 Tärkeitä näkökohtia Basel III:een
Täysimääräisesti voimaan 2019 (joitain siirtymäaikoja vielä 2022 asti) Vakavaraisuusvaatimusten rinnalle tulossa vaatimus omavaraisuusasteelle ”leverage ratio” (alustavasti 3 %), eli omaa pääomaa oltava minimissään riskipainottamattomasta taseesta tuon verran (=Oma pääoma / taseen loppusumma) Maa- ja pankkikohtaisia eroja vakavaraisuusvaatimuksissa EU-sääntelyssä paljon maakohtaisia optioita Luottoriskin sisäisten luokitusten mallit ! Basel III:sta ollaan uudistamassa Baselin komitea julkaisi 2017 tarkennuksia Basel III:een, joilla pyritään vakavaraisuusvaatimusten vertailukelpoisuuden parantamiseen Eri sääntelymuutosten yhteisvaikutus? Unintended consequences? Sampo Alhonsuo / Julkinen

35 4. Vaikutusarvioita sääntelyn muuttamisesta
Sampo Alhonsuo / Julkinen

36 Kansantalouden taso: Miten vakavaraisuusvaatimusten kiristäminen vaikuttaa luotonannon marginaaleihin ja talouden kasvuun? Vanha tulos n. vuodelta 2010, IIF versus BIS, Erittäin iso haarukka tuloksissa monesta eri syystä Lähde: IMF Working Paper, WP/12/233 Elliot, Salloy & Santos: Assessing the Cost of Financial Regulation Sampo Alhonsuo / Julkinen

37 IMF 2016 tutkimus: mikä olisi ollut pankkikriiseissä riittävä oman pääoman ja vakavaraisuuden taso ex post? Lähtökohta 1: Jos vain markkinatasapaino määräisi, niin pankit pitäisivät vähemmän pääomaa kuin mikä olisi yhteiskunnan kannalta optimaalista Lähtökohta 2: Modigliani – Miller teoreema (= yrityksen arvo ei riipu sen rahoitusrakenteesta) ei päde pankkeihin “In an idealized Modigliani-Miller (1958; henceforth MM) world without tax deductibility of interest rate costs, bankruptcy costs, or agency problems, bank leverage does not affect social welfare (or bank profits). In this world, capital requirements are at the same time costless and irrelevant. In practice, however, several frictions imply that the MM paradigm does not apply (at least to banks), and that capital may affect the way banks behave and their profitability. In particular, asymmetric information entails significant agency problems, and externalities magnify the social cost of bank failure.” *: Sampo Alhonsuo / Julkinen

38 IMF tuo esiin pääoman (eli vakavaraisuuden) hyödyt ja kustannukset
Hyötyjä: Pääoma toimii puskurina tappioita vastaan Pääoma parantaa insensitiivejä parempaan riskien hallintaan Markkinat ”pakottavat” pankkeja pitämään vapaaehtoisia pääomapuskureita Korkeampi pääoma helpottaa pankkia sen varainhankinnassa Helpottaa asiakaspitoa Nämä hyödyt eivät kuitenkaan takaa että markkinatasapaino = hyvinvoinnin maksimi yhteiskunnassa Kustannuksia yksittäiselle pankille: Eroteltava siirtymäkustannukset tasapainotilasta, esim. lisäpääoman hankinnan kustannukset Velalla voi olla monia etuja esim. verotuksessa verrattuna omaan pääomaan Oma pääoman kustannus kasvaa suhteessa velkaan Sampo Alhonsuo / Julkinen

39 Systeemiset implikaatiot tärkeitä
Non Performing Loans = järjestämättömät saamiset NPL ratio : kuinka paljon järjestämättömiä suhteessa luottoihin, % Tärkeä kysymys: mikä on LGD kriisien yhteydessä? HUOM: luottotappioista voidaan kirjata tappioita (provisioita) myös etukäteen Kuinka paljon ongelmaluotoista kirjataan luottotappioita, eli mikä on ”Loss Given Default”, LGD? Sampo Alhonsuo / Julkinen

40 IMF: Jos vakavaraisuus OECD-maiden pankeissa olisi ollut tasolla 23 %, niin kriiseistä 85 % olisi vältetty IMF tuo esiin 15 % - 23 % vakavaraisuustasoa kriisien estossa, mutta korostaa samalla epävarmuuksia tähän tulokseen liittyen Sampo Alhonsuo / Julkinen

41 Yksittäisen pankin taso: Monia eri sopeutumiskeinoja sääntelyn aiheuttamiin kustannusten nousuun
IMF erottaa julkaisuissaan kahdeksan eri keinoa, joilla pankki voi vaikuttaa sääntelyn aiheuttamaan kustannusten nousuun: Absorbing the costs by lowering returns to shareholders Reducing funding costs Reducing expenses Decreasing the expected credit losses Limiting the regulatory impacts through technical means Rationing credit Raising prices for credit Restructuring businesses Lopullinen kustannusten läpimeno vaikuttaa luototuksen hintaan ja saatavuuteen, mutta ei 100 % suoraviivaisesti, kilpailutilanne vaikuttaa oleellisesti Sampo Alhonsuo / Julkinen

42 Pankin ”strateginen kolmio”: vakavaraisuustavoite ratkaistaan yhdessä muiden tärkeiden päätösten kanssa Vakavaraisuus-puskurit tappioiden varalle, likviditeetti Pankit ovat yrityksiä siinä missä muidenkin toimialojen yritykset, ne ottavat riskejä ja haluavat kasvaa Pankkeja (ja muita finanssisektorin toimijoita) säädellään kuitenkin erittäin laajasti yhteiskunnan toimesta Kannattavuus Liiketoiminnan kasvu Sampo Alhonsuo / Julkinen

43 Sampo Alhonsuo / Julkinen

44 Kummassa parempi pitkän aikavälin kasvu?
Ennen sääntelyn kiristymistä Sääntelyn kiristymisen jälkeen Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Sampo Alhonsuo / Julkinen

45 Ohjaako konservatiivisuus ajattelua liiaksi sääntelyssä?
Edistämmekö vakautta suojelemalla olemassa olevaa? Talouden ja yhteiskunnan muutokset muokkaavat sääntelyä kriisien lisäksi, tekninen kehitys, digitalisaatio ! Kuka jää konsensuspäätöksenteon ulkopuolelle? Miksi huonosti hoidettua pankkia ei ”ajeta alas” nopeasti? Sääntely on politiikkaa, vaikutusvaltaa ja intressejä Mielipide ei ole sama asia kuin (empiirinen tai muu) tieto Kansainvälistymisen vaikutus ja Atlantin merkitys Vertailun ja toimivien markkinoiden tärkeys Sampo Alhonsuo / Julkinen

46 5. Tunti: Eurooppalainen finanssivalvontajärjestelmä, Pankkiunioni ja Eurooppalainen pankkivalvonta
Sampo Alhonsuo / Julkinen

47 Eurooppalainen finanssivalvontajärjestelmä
Sampo Alhonsuo / Julkinen

48 Miksi yhteinen pankkivalvonta?
Finanssikriisi nosti esiin tarpeen yhtenäistää valvontaa eri maissa Pankkien ongelmat leviävät helposti maasta toiseen Kansallinen valvonta ei ollut riittävää monikansallisille pankeille Finanssikriisien kustannukset voivat olla kestämättömiä yksittäiselle maalle Vakautta uhkaaviin riskeihin puututtava ennakoivasti Yhteinen pankkivalvonta on sisämarkkinoiden ja integraation näkökulmasta looginen ratkaisu! Sampo Alhonsuo / Julkinen

49 Euroalueen yhteinen pankkivalvonta on pankkiunionin ensimmäinen osa
Yhteinen pankkivalvontamekanismi (Single Supervisory Mechanism, SSM) Kansalliset pankkivalvojat Euroopan keskuspankki (EKP:n pankkivalvonta) Eurooppalainen kriisinratkaisujärjestelmä (Single Resolution Mechanism, SRM) Talletussuojien yhdenmukaistaminen Sampo Alhonsuo / Julkinen

50 Valvontaneuvosto (Supervisory Board)
Valvonnan linjaukset ja suunnitelmat Yksittäisiä luottolaitoksia koskevien päätösten käsittely Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja (EKP:sta) Kokoonpano Kansallisten valvojien edustajat, nyt 19 henkilöä Jos keskuspankki ei ole valvoja, sen edustaja voi osallistua valvonta-neuvoston kokouksiin (ilman äänivaltaa) Lisäksi 4 edustajaa EKP:sta Ääni per jäsen -periaate valvontakysymyksissä Valvontaneuvosto valitsee keskuudestaan ohjauskomitean (Steering Committee) Sampo Alhonsuo / Julkinen

51 Yhteinen valvontaryhmä (Joint Supervisory Team, JST) toteuttaa suurten luottolaitosten jatkuvaa valvontaa Suuret luottolaitokset (SI, Significant Institution) EKP:n suorassa valvonnassa Suomesta tällä hetkellä Nordean Suomen sivuliike, OP Ryhmä, Kuntarahoitus Valvontaryhmä koostuu EKP:n ja kansallisen valvojan asiantuntijoista EKP ohjaa valvontaryhmien työtä, myös kansallisten valvojien henkilöstöä JST:n koostumukseen vaikuttaa pankin liiketoiminnan laajuus ja monimuotoisuus N. 75 % kansallisen valvojan henkilöstöä Valvontaryhmän päätehtävät: Valvontasuunnitelman laadinta vuodeksi kerrallaan Jatkuva valvonta, mm. riskien sekä pääomien / likviditeetin riittävyyden säännöllinen arviointi Toimii pankin kontaktipintana valvontaan, hakemusasioiden tms. käsittely Sampo Alhonsuo / Julkinen

52 Valvontatiimin organisointi
Sampo Alhonsuo / Julkinen

53 Merkittävien luottolaitosten tarkastukset EKP:n johdolla
Tarkastussuunnitelmat valmistellaan yhteistyössä EKP:n ja kansallisten valvojien kesken Päätökset valvontaneuvostossa Myös ad hoc –tarkastukset mahdollisia EKP nimittää tarkastusten vetäjät Voivat olla myös omasta kansallisesta valvojasta, muista kansallisista valvojista tai EKP:sta Tarkastusryhmien jäsenet kansallisista valvojista ja EKP:sta Voivat olla myös muiden maiden kansallisista valvojista Sampo Alhonsuo / Julkinen

54 Mihin valvoja kiinnittää huomiota?
Valvottavien toiminta on terveellä pohjalla Valvottavat eivät ota toiminnassaan kohtuuttomia riskejä Valvottavilla on riittävästi pääomaa ottamiinsa riskeihin nähden Tuotteista, palveluista palveluntarjoajista ja pörssiyhtiöistä annettu informaatio on laadultaan hyvää Menettelytavat finanssimarkkinoilla ovat asialliset Maksujärjestelmät toimivat Arvioidaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa järjestelmäriskejä (makrovakaus) Sampo Alhonsuo / Julkinen

55 Mikä on valvojan arviointiprosessi yhteisessä valvontamekanismissa?
Se on jatkuva prosessi, jossa valvojat arvioivat ja mittaavat säännöllisesti pankkien riskejä Pankkeja koskevat valvontahavainnot kootaan vuosittain yhteen, ja niiden pohjalta määritellään pankeilta vaadittavat lisätoimet Tarkastellaan erityisesti sitä, miten hyvin pankki täyttää pääomavaatimukset ja miten se hallitsee riskejä Valvonta-arviopäätös -> vaadittavat toimenpiteet pankilta, aikataulu, seuranta Sampo Alhonsuo / Julkinen

56 Arviointiprosessissa neljä osatekijää
Yhteisvalvontamekanismissa: Samat kriteerit pankkien arvioimiseen Yhteiset menetelmät pankkien riskiprofiilin arvioimiseen Sampo Alhonsuo / Julkinen

57 Pienten luottolaitosten valvonta
EKP vastaa epäsuorasti pienten luottolaitosten valvonnasta (muut kuin merkittävät luottolaitokset) Yhteiset valvontaperiaatteet ja sekä arviointi- ja analyysimenetelmät Pienten luottolaitosten seuranta kansallisten valvojien raportoimien tietojen perusteella Kansallisten valvojien ohjeistaminen ja seuranta Finanssivalvonnalla keskeinen vastuu pienten luottolaitosten valvonnasta Valvonnassa käytetään yhteisiä SSM:n periaatteita ja menetelmiä Finanssivalvonta toimittaa EKP:lle tietoja vakavaraisuudesta, tuloskehityksestä ja riskeistä Finanssivalvonta raportoi EKP:lle valvontatoimenpiteistä EKP voi ottaa suoraan valvontaansa myös pienen luottolaitoksen Sampo Alhonsuo / Julkinen

58 EKP:n toimivalta kaikille luottolaitoksille
Toimilupien myöntäminen ja niiden peruuttaminen Sanktiovaltuudet EKP:n makrovakausvälineiden käyttö Kansallista vastuuta täydentävä rooli vakavaraisuusdirektiivin ja -asetuksen mukaisten välineiden käytössä Lausunto kansallisten viranomaisten päätöksiin, jonka kuultuaan kansallinen viranomainen tekee päätöksen Mahdollisuus kiristää makrovakausvälineen käyttöä Kansallisilla viranomaisilla ensisijainen vastuu Sampo Alhonsuo / Julkinen

59 Luottolaitosten kriisitilanteiden hallinta pankkiunionissa
EKP Elvytyssuunnitelmien vaatiminen ja arviointi (suuret luottolaitokset) Varhaisen vaiheen valvontatoimenpiteet (suuret luottolaitokset) Yhteinen SSM-ohjeistus kriisitilanteiden varalta Yhteistyö Euroopan yhteisen kriisinratkaisuviranomaisen kanssa Kansalliset valvojat Osallistuvat EKP-yhteistyössä suurten luottolaitosten kriisivarautumiseen ja toimenpiteiden valmisteluun Elvytyssuunnitelmien vaatiminen ja arviointi (pienet luottolaitokset) Varhaisen vaiheen valvontatoimenpiteet (pienet luottolaitokset) Yhteistyö kansallisen kriisinratkaisuviranomaisen kanssa Kriisinratkaisuviranomaiset Kriisinratkaisurahastot Euroopan yhteinen kriisinratkaisuviranomainen: suurten luottolaitosten kriisinratkaisu Kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset: pienten luottolaitosten kriisinratkaisu Euroopan yhteinen kriisinratkaisurahasto: kriisinratkaisun kustannukset kattaminen luottolaitoksilta kerätyillä varoilla Sampo Alhonsuo / Julkinen

60 Euroalueen yhteisen valvonnan hyötyjä
SSM toi esiin eroja euromaiden luottolaitosten valvonnassa ja kansallisessa sääntelyssä Kansalliset valvontakäytännöt olivat hyvin erilaisia, myös kansallinen sääntely esim. vakavaraisuussääntelyn siirtymäsäännösten osalta eroaa toisistaan Luottolaitoksilta edellytetty ydinpääoma ei ole ollut tasalaatuista Sisäisten mallien hyväksymiskriteerit eivät ole olleet yhtenäisiä Mitä SSM on tehnyt ja voi tehdä näille asioille? Luottolaitokset samalle viivalle pääomien määrän ja laadun suhteen, kansallisen lainsäädännön sallimissa rajoissa Pankkivalvonta tasalaatuiseksi: sekä EKP:n suorassa valvonnassa olevat merkittävät luottolaitokset (SI) että kansallisen valvontavastuun piirissä olevat luottolaitokset (LSI) Luottolaitosten tasavertainen kohtelu: sama prosessi, samat selvitykset, samat vaatimukset Kilpailuetu vakavaraisille, hyvin johdetuille ja laadukkaasti valvotuille luottolaitoksille Sampo Alhonsuo / Julkinen

61 6. Tunti: Keskustelua, esimerkkejä, kertausta 6. 6. 6
6. Tunti: Keskustelua, esimerkkejä, kertausta Tunti: Keskustelua, esimerkkejä, kertausta Sampo Alhonsuo / Julkinen

62 Esimerkki 1 Sampo Alhonsuo / Julkinen

63 Esimerkki 2 Sampo Alhonsuo / Julkinen

64 Esimerkki 3 Sampo Alhonsuo / Julkinen

65 Esimerkki 4 Sampo Alhonsuo / Julkinen

66 Esimerkki 5 Sampo Alhonsuo / Julkinen

67 Tiivistys: kaksi näkemystä
Finanssikriisit muokkaavat eniten sääntelyä ja valvontaa. Tiukentuva sääntely ja muuttuva valvonta ovat vakuutusmaksuja kriisejä vastaan. Kustannukset tulevat nopeasti, hyödyt - jotka ovat kustannuksia suuremmat - tulevat pitkän ajan kuluessa. Sampo Alhonsuo / Julkinen

68 Tiivistys: kertausta Asymmetric information, adverse selection, moral hazard ja principal-agent problem sääntelyn & valvonnan yhteydessä Yhteiskunnan turvaverkko, Mishkinin 10 kohdan lista Prudential, conduct, mikro- ja makrotaso säätelyssä & valvonnassa Vakavaraisuus, likviditeetti ja MREL: mitä ne ovat, miten muuttunut Sääntelyn / valvonnan konservatiivisuus Pankin ja markkinoiden taso vaikutusarvioissa , BKT… Miksi yhteinen pankkivalvonta EU:hun? SSM, JST Sampo Alhonsuo / Julkinen

69 Linkkejä 8 kpl https://www.finanssivalvonta.fi/
Sampo Alhonsuo / Julkinen

70 Kiitos! Sampo.Alhonsuo@finanssivalvonta.fi Sampo Alhonsuo / Julkinen