LAPSIBUDJETOINTI.

Esitys aiheesta: "LAPSIBUDJETOINTI."— Esityksen transkriptio:

1 LAPSIBUDJETOINTI

2 Lapsibudjetointi mitä se on?
Lapsibudjetointi tarkoittaa talousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta.  Kyse on sekä 1. lapsiin (lapsiperheisiin) kohdistuvien määrärahojen jäljittämisestä ja seurannasta eli lapsilähtöisestä budjettianalyysista; että 2. talousarviopäätösten lapsivaikutusten arvioinnista Lapsibudjetoinnissa tarkastelussa ovat lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat menot. Lapsilähtöisellä budjettianalyysilla ei ole tarkoitus korvata vakiintuneita budjetointi- ja tilinpäätöstapoja, vaan se toimii erityisenä lisätietona ja päätöksenteon tukena.

3 Tulevaisuuden tavoite
Tulevien vuosien kehittämistavoitteena tulisi olla, että mahdollisimman monessa kunnassa (ja maakunnassa) lähdetään kehittämään lapsilähtöistä budjettianalyysia niin, että 2020-luvun lopulla käytössä on jäsentynyttä ja vertailukelpoista seuranta-aineistoa eri alueilta usean vuoden ajalta. (THL 2018)

4 MIKSI LAPSIBUDJETOINTIA TARVITAAN?
Lapsibudjetointi mahdollistaa lapsia koskevan seurantatiedon keräämisen ja sitä kautta lapsiin kohdistuvien investointien vaikuttavuuden arvioinnin (lapsen oikeudet). Tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa, jonka avulla lapsiin kohdistuvat määrärahat voidaan kohdentaa sekä oikeudenmukaisesti että mahdollisimman tehokkaasti.  Lapsivaikutusten arvioinnin kautta saatavaa tieto yhdistettynä budjettianalyysin tietoihin  saadaan alustava arvio toiminnan kustannusvaikuttavuudessa tapahtuvista muutoksista. Halu kehittää talouden seurantaa väestölähtöisesti. Lapsilähtöisen budjettianalyysin kehittäminen on juuri nyt tärkeää ja ajankohtaista  järjestämisvastuu lasten ja nuorten palveluissa erkaantuu kahdelle toimijalle (kunnat ja maakunnat) tarvitaan uusia välineitä, joilla resurssien kohdentamista voidaan tehostaa ja palveluiden saumatonta toimintaa lapsen, nuoren ja lapsiperheen näkökulmasta voidaan edistää.

5 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi
YK/lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoittama lapsen etu Hallintokunnista tarvelähtöisyyteen Yhteinen johtaminen lapsiystävällisessä hallinnossa Matalan kynnyksen tuki vahvistuu Tavoitteena on ymmärtää, että sekä asiakkaat että resurssit ovat yhteisiä, ja palveluja tulee johtaa yhtenäisesti mm. yhteisellä tiedon hallinnalla. > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

6 Budjettianalyysi Määritellään kunnan talousarviosta sekä tilinpäätöksestä ne määrärahat, jotka kohdistuvat joko suoraan tai epäsuoraan lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin  hallinnonaloittain kirjattuja määrärahoja lähdetään purkamaan siten, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvat määrärahat tulevat vähitellen näkyviin. Palvelukartan muodostaminen on hyvä tapa aloittaa määrärahojen jaotteleminen. (kuva kartasta myöhemmin)

7 Väestöryhmittäisen tarkastelun lisäksi palvelukartan rakentamisessa otetaan huomioon palvelurakenne sekä palvelutarve. Palvelurakenteella tarkoitetaan sitä, kuuluuko palvelu ehkäiseviin palveluihin, avohuoltoon, asumispalveluihin vai laitospalveluihin. Palvelutarpeen jaottelulla kuvataan sitä, kuinka raskaasta ja millaiseen tarpeeseen vastaavasta palvelusta on kyse. Jaottelussa käytetään värikoodeja. vihreä ennalta ehkäisevä, varhaisen tuen toimintaa ja palveluita. Keltainen  tilapäiseen tukeen suunnattuja palveluita. Punainen  raskaat palvelut eli pitkäkestoiset / jatkuvan tai ympärivuorokautisen tuen palvelut.

8 Palveluiden ja palvelukokonaisuuksien luokittelun pohjalta muodostetaan varsinaiset väestömomentit. Jokaiseen listattuun palveluun liitetään rahasumma, paljonko kyseiseen palveluun käytetystä määrärahasta on kohdentunut lapsiin, nuoriin sekä lapsiperheisiin, mikä aiotaan käyttää tai on käytetty. Esimerkiksi monet sairaanhoitoon liittyvät palvelut ovat sellaisia, joita ei voi liittää suoraan mihinkään väestömomenttiin. Kollektiiviset palvelut ovat kunnan tarjoamia palveluita tai toimintoja, joista hyöty kohdistuu lopulta suurelle joukolle kunnan asukkaita ja joissa vaikutusten yksilöiminen on vaikeaa

9 Lapsilähtöisen budjettianalyysin palvelukartta, LAPE-hankkeen suosittelema vaihtoehto, pohjautuu perhekeskusajatteluun 0-6v. 7-15v. 16-20v. Vanhemmuus Perhekeskus, yhteisöllinen oppilashuolto, maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen, Aktiivinen ja virikkeellinen vapaa-aika: liikunta, kirjasto, seurakuntien ja järjestöjen toiminta Ennaltaehkäisevä ja yleinen tuki Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) Ennaltaehkäisy Varhainen tunnistaminen Neuvola: moniammatillinen työparityöskentely, ryhmätoiminta Varhaiskasvatus, vuorohoito, esiopetus, varhaiskasvatuksen kerhot, kasvun ja oppimisen yleinen tuki Kouluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto/tarkastukset, ryhmätoiminta Opetuspalvelut (yleisopetus), kerhot, leirit Oppimisen tuki, mm. luokkamuotoinen erityisopetus, psykologipalvelut, koulukuraattorit, yhteisöllinen oppilashuolto, AP- ja IP-toiminta Opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto/tarkastukset, kutsuntatarkastus, perhesuunnittelu, ryhmätoiminta Nuorisopalvelut Nuorten työllisyyspalvelut, nuorten ohjauspalvelut, toisen asteen koulutus, yhteisöllinen opiskelijahuolto, ennaltaehkäisevä päihdetyö Neuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Seulonnat, suun terveydenhuolto/tarkastukset, moniammatillinen työparityöskentely, ryhmätoiminta ennaltaehk. perhetyö Perhevalmennus, eroryhmät, avoin varhaiskasvatus Maahanmuuttajapalvelut, vertaistuki

10 0-6v. 7-15v. 16-20v. Vanhemmuus Kohdennettu tuki Varhainen puuttuminen
Yksilöllinen oppilashuolto, perheneuvola, liikuntaneuvonta, ja laaja-alainen palveluohjaus (varhaiskasvatus, terveysneuvonta, sosiaalipalvelut jne. Lähisuhdeväkivaltatyö, Ankkuritoiminta Kohdennettu tuki Varhainen puuttuminen Lapsen kehityksen ja koulunkäynnin tuki lapsen omassa kasvuympäristössä Ammattilaisen apu ongelmatilanteissa Avosairaanhoidon vastaanottopalvelut, suun terveydenhuolto/lääkäripalvelut, ryhmätoiminta, puheterapia, toimintaterapia, fysioterapia, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, tukiperhe, tukihenkilö / sosiaalipäivystys Perheoikeudelliset palvelut, psykologi, vammaispalvelut Avosairaanhoidon vastaanottopalvelut, suun terveydenhuolto/lääkäripalvelut, ryhmätoiminta, fysioterapia, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, tukiperhe, tukihenkilö / sosiaalipäivystys Perheoikeudelliset palvelut Avosairaanhoidon vastaanottopalvelut, suun terveydenhuolto/lääkäripalvelut, ryhmätoiminta, fysioterapia, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, tukiperhe, tukihenkilö Sosiaalipäivystys Perheoikeudelliset palvelut Avosairaanhoidon vastaanottopalvelut, perustason mielenterveys- ja päihdetyö, suun terveydenhuolto/lääkäripalvelut, ryhmätoiminta, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, tukiperhe, tukihenkilö Sosiaalipäivystys Perheoikeudelliset palvelut Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta, sosiaaliohjaus, työllisyydenhoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, nuorten palvelupiste, kuraattori, psykologi Moniammatillinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen erityisopetus, Moniammatillinen yhteistyö Kasvun ja oppimisen tehostettu ja erityinen tuki Valmistava opetus, Jopo, tehostettu ja erityinen tuki, kuraattori, psykologi, vammaispalvelut, nuorten palvelupiste.

11 0-6v. 7-15v. 16-20v. Vanhemmuus Vaativa tuki
Vaativat kuntoutuspalvelut Vaativa tuki Hoito, terapia ja kuntoutus Vaativaa ja jatkuvaa tukea Lastenpsykiatria avo ja osasto, somaattinen erikoissairaanhoito Lastensuojelu (avo- sijais- ja jälkihuolto), kuntouttava varhaiskasvatus Lastenpsykiatria avo ja osasto, Somaattinen erikoissairaanhoito, Lastensuojelu (avo- sijais- ja jälkihuolto), Lastenneurologi, psykiatri, pediatri vastaanotot, vammaispalvelut Nuorisopsykiatria avo ja osasto, Somaattinen ja erikoissairaanhoito, Lastensuojelu (avo-, sijais- ja jälkihuolto) Psykiatriset ja päihdepalvelut, erikoissairaanhoito ja osasto, Somaattinen erikoissairaanhoito, Lastensuojelu (avo-, sijais- ja jälkihuolto) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten varhaiskasvatus- ja esiopetus Sairaalakoulu, soveltava ja kuntouttava luokka Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut Ero- ja kriisipalvelu, Ensi- ja turvakoti, Perhekuntoutus, perheasiain neuvottelukeskus

12 Luonnos 2 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden palvelukartta Lapsilähtöisen budjettianalyysin palvelukartta Tekninen toimi Kirjasto Liikkuminen Ympäristö Kunnan palveluita. LUONNOS 2018 Palveluhakemisto Omahoito Oma Kanta Sähköisiä palveluita. 0-6v. 7-15v. 16-20v. Vanhemmuus Ennaltaehkäisevä ja yleinen tuki Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) Ennaltaehkäisy Varhainen tunnistaminen Varhaiskasvatus Esiopetus/erityisopettaja Yhteisöllinen oppilashuolto Ennaltaehkäisevä perhetyö Neuvola/neuvolalääkäri Seurakunnan lapsityö Suun terveydenhuolto Vuorohoito Leikkikenttätoiminta Perusopetus AP- ja IP-toiminta Koulujen kerhotoiminta Koululaisten kerhot Nuorisotyö Kouluterveydenhuolto/lääkäripalvelut Vertaistukiryhmät Järjestötyö Seurakunnan lapsi- ja nuorisotyö Erityisopettajat Koulunkäynnin ohjaajat Perusop. valmistava opetus S2 Toisen asteen koulutus Yhteisöllinen opiskelijahuolto Opiskelijaterveydenhuolto/lääkäripalvelut Perhesuunnittelupalvelut Seurakunnan nuorisotyö Nuorten työllisyyspalvelut Ehkäisevä päihdetyö Neuvola ja kouluterveydenhuolto Seurakuntien ja järjestöjen toiminta, kerhot, varhaiskasvatus, kasvatuskumppanuus vertaistukiryhmät

13 0-6v. 7-15v. 16-20v. Vanhemmuus Varhainen tuki ja hoito
Varhainen puuttuminen Lapsen kehityksen ja lapsen koulunkäynnin tuki lapsen omassa kasvuympäristössä Ammattilaisen apu ongelmatilanteissa Palvelu lyhytaikaista/määräaikaista Varhaiskasvatuksen erityisopetus Konsultoiva erityislastentarhanopettaja Yksilöllinen oppilashuolto Lastenpsykologi Vammaispalvelut Lasten kuntoutustyöryhmä Fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia Valmistava opetus Jopo-opetus Perusopetuksen tehostettu ja erityinen tuki yleisopetuksessa ja pienluokissa Osa-aikainen erityisopetus oppimissuunnitelma Yksilökohtainen oppimisen taitojen kartoitus Yksilöllinen oppilashuolto Lasten ja nuorten psykologi Koulukuraattori ja yläkoulun sosiaaliohjaaja Kouluterveydenhuollon avoin vastaanotto + kontrollit ja seurannat Ankkuritiimi Nuorten palvelupisteet (Ohjaamo) Työpaja Etsivä nuorisotyö Kuraattoripalvelut Psykologipalvelut Nuorten sosiaaliohjaus Nuorten palvelupisteet Työllisyydenhoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut Palveluohjaus Ennaltaehkäisevä päihde-/mielenterveystyö Lapsiperheiden sosiaalityö Tukihenkilö-/tukiperhetoiminta Kotipalvelu Pakolaisten kotouttamispalvelu Perheoikeudelliset palvelut Tk-palvelut

14 0-6v. 7-15v. 16-20v. Vanhemmuus Intensiivinen ja erityinen tuki
Hoito, terapia ja kuntoutus Vaativaa ja jatkuvaa tukea Kuntouttava varhaiskasvatus Soveltava ja kuntouttava luokka Sairaalakoulu, lastenneurologi, psykiatri, pediatrivastaanotot, erikoissairaanhoito, lastensuojelun avohuolto ja vammaispalvelut Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ero- ja kriisipalvelu, ensi- ja turvakoti, perhekuntoutus, perheasiainneuvottelukeskus

15 Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus
VYÖRYTETTY TOTEUMA VIHREÄ KELTAINEN PUNAINEN YHTEENSÄ avoimet varhaiskasvatuspalvelut varhaiskasvatus esiopetus varhaiserityiskasvatus – ja opetus eo varhaiserityiskasvatus – ja opetus vaka sijoitettujen lasten varhaiskasvatusmenot Työpajatoiminta Nuorisotyö Etsivä nuorisotyö Oppilashuolto Ap/ip-toiminta Jopo- luokka Sairaalakoulu Liikuntapalvelut Kulttuuripalvelut Tekninen toimi PALVELUKOKONAISUUS Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus

16 VYÖRYTETTY TOTEUMA VIHREÄ KELTAINEN PUNAINEN YHTEENSÄ Avosairaanhoito Avoterveydenhoito Kehitysvammaisten palvelut Kuntoutus Lastensuojelu Maahanmuuttajapalvelut Mielenterveyspalvelut Perheiden tukipalvelut Perheoikeudelliset palvelut Psykiatrinen erikoissairaanhoito Päihdepalvelut Somaattinen erikoissairaanhoito Sosiaalityö ja -ohjaus Suun terveydenhuolto Vammaisten palvelut

17 Avosairaanhoito: hoitaja-/ lääkärivastaanotto Avoterveydenhoito: neuvola kouluterveydenhuolto opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto: perus suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto erikoishoito Kuntoutus: fysioterapia toimintaterapia puheterapia Lääkinnällinen kuntoutus Mielenterveyspalvelut mielenterveysavopalvelut mielenterveyspalvelut esh Perheiden tukipalvelut Ennaltaehkäiseväperhetyö Maahanmuutajapalvelut Perhetyö Tukiperhe tukihenkilö lapsiperheiden kotipalvelu kasvatus-ja perheneuvonta Ero ja kriisipalvelut Ensi ja turvakoti Somaattinen erikoissairaanhoito somaattinen esh Psykiatrinen esh avo laitos Sosiaalihuollon palvelut Sosiaalipäivystys Sosiaalityö- ja ohjaus Perheoikeudelliset palvelut Lastensuojelu lastensuojelun avohuolto sijaishuolto Jälkihuolto Kehitysvammaisten palvelut Kehitysvammaisten avopalvelut Kehitysvammaisten asumispalvelut Kehitysvammaisten laitoshoito

18 Vammaisten avopalvelut Avoin varhaiskasvatus varhaiskasvatus Esiopetus
 Vammaisten palvelut Vammaisten avopalvelut  Varhaiskasvatus Avoin varhaiskasvatus varhaiskasvatus Esiopetus Varhaiserityiskasvatus ja opetus eo varhaiserityiskasvatus ja opetus vaka Sijoitettujen lasten varhaiskasvatusmenot Koulutuspalvelut Opetuspalvelut Oppilashuolto Ap ja Ip – toiminta 2.asteen koulutus Opiskelijahuolto valmistavaopetus Jopo Erityisopetuksenpalvelut Sairaalakoulu Nuorisotyö Nuorisopalvelut Työllisyyspalvelut Ennaltaehkäisevä päihdetyö Päihdepalvelut Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Liikuntapalvelut Kulttuuri Tekninen toimi

19 TIIVISTELMÄ LABUN - tekemisestä
KUKA TEKEE? AJANKÄYTTÖ Laadinnalla on kunnan johtavien viranhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden tuki. Toteuttamisessa keskeisempiä toimijoita ovat kunnan talouden ohjauksesta ja toiminnan johtamisesta suoraan vastaavat toimijat  taloushallinnon ammattilaiset  palvelukokonaisuuksista vastaavat viranhaltijat. Ajankäyttö vaihtelee riippuen aloitetaanko aivan alusta vai onko jotain valmista olemassa. Paras aika aloittaa lapsilähtöisen budjettianalyysin valmistelu lienee vuoden vaihe. Tässä vaiheessa eri hallinnonalojen palvelurakenteen perkaaminen ja toteutuneiden määrärahojen kohdentumisten jäljittäminen on luontevaa ja saa tukea muutenkin käynnissä olevasta talouden ja toiminnan ohjauksen vaiheesta. > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

20 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi
MITÄ TEHDÄÄN? Määritetään talousarviosta ja tilinpäätöksestä rahat jotka Kohdistuvat suoraa tai epäsuorasti lapsiin/perheisiin käyttötalousmenoista liikkeelle. Määrärahojen jaottelua helpottaa palvelukartta ja sen jälkeen muodostettavat palvelukokonaisuudet. Palvelukarttaa tehdessä kannattaa dokumentoida kirjallisesti miksi palvelu on otettu mukaan. Palvelukokonaisuuksista muodostuvat lapsimomentit. MITÄ SAADAAN TULOKSENA? Palvelukartta Palvelukokonaisuudet ja niiden tarkennus Budjettianalyysi > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

21 Suunnitelma aikataulusta ja vastuuhenkilöistä
ASIA ARVIOITU AJANKOHTA JA VASTUUHENKILÖ SUUNNITTELU Ensimmäinen suunnittelutapaaminen Aikataulun laatiminen Vastuuhenkilöiden valinta VALMISTELU Talousarvio ja tilinpäätöstiedot Palvelukartan muodostaminen Palvelukokonaisuudet ja niiden avaaminen Budjettianalyysi PÄÄTÖKSENTEKO Suositukset päätöksentekoa varten määrärahojen kohdentamisen tarpeesta > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

22 Saija Numari sähköpostiosoite
stm.fi/lape #lapemuutos #kärkihanke