Materiaali- ja aineenkoetusstandardit

Esitys aiheesta: "Materiaali- ja aineenkoetusstandardit"— Esityksen transkriptio:

1 Materiaali- ja aineenkoetusstandardit

2 Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry (METSTA)
METSTA ry Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry (METSTA) vastaa teknologiateollisuuteen kuuluvien kone- ja metallituoteteollisuuden, metallien jalostuksen sekä talotekniikan eurooppalaisesta (SFS-EN ja SFS-EN ISO) ja kansainvälisestä (ISO ja SFS-ISO) sekä kansallisesta standardisoinnista (SFS). SFS ry Suomessa standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. SFS:n verkkosivujen lisäksi SFS:n oppilaitosportaali on hyvä tietolähde standardien hakemiseen. Sieltä löytyy myös muuta opintoja tukevaa, standardeja koskevaa materiaalia. Useat oppilaitokset ovat solmineet online-sopimuksen SFS:n kanssa, jolloin standardeja on saatavilla internet-yhteyden kautta. Kysy online-käytöstä oppilaitoksesi kirjastosta.

3 Luentomateriaalia materiaali- ja aineenkoetusstandardeista
METSTA ry on laatinut tämän oppimateriaalin tukemaan materiaaleihin liittyvää opetusta ja harjoitustöiden tekemistä. Tarkoituksena on antaa opiskelijoille lisätietoa alan standardeista ja opettaa hyödyntämään niitä. Kalvosarjassa on esitelty aihealueen keskeisiä standardeja, niiden periaatteita ja tärkeimpiä käsitteitä. Kalvosarjan tueksi on julkaistu seuraavat materiaaleihin ja aineenkoetukseen liittyen: SFS-KÄSIKIRJA 51 Teräs. Osa 1: Yleisstandardit Osa 2: Kuumavalssatut rakenneteräkset. Ainestandardit Osa 3: Ohutlevyteräkset. Ainestandardit Osa 6: Takeet. Yleis-, tuote- ja testausstandardit SFS-KÄSIKIRJA 47 Kupari ja kupariseokset. Osa 1: Yleis- ja testausstandardit SFS-KÄSIKIRJA 53-1 Teräs. Tuotestandardit. Osa 1: Lanka- ja tankotuotteet sekä profiilit Osa 2: Putket Osa 3: Levytuotteet Osa 4: Päittäishitsattavat putkenosat Osa 5: Rakenneputket SFS-KÄSIKIRJA 149 Alumiini ja alumiiniseokset. Osa 1: Muokatut tuotteet. Yleisstandardit Osa 2: Muokatut tuotteet. Levyt ja nauhat Osa 3: Muokatut tuotteet. Vedetyt tuotteet Osa 4: Muokatut tuotteet. Pursotetut tuotteet Osa 5: Valut. Yleis- ja tuotestandardit Osa 6: Pinnoitteet Tämä materiaali on päivitetty viimeksi Varmista tiedon oikeellisuus ja ajantasaisuus voimassaolevista standardeista. © Metalliteollisuuden standardisointiyhdistys ry, Aineiston käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.

4 Terästen Materiaalistandardit

5 Miten standardit liittyvät konetekniikkaan, esimerkiksi tehonsiirtoakselin tai painelaitteiden suunnitteluun ja valmistukseen?

6 Lämpökäsitellyt metalliset osat: SFS-ISO 15787
Geometrinen tolerointi: SFS-EN ISO 1101, SFS-EN ISO 2692, SFS-EN ISO 5459 Piirustussäännöt: SFS-ISO 128 Kierteet: SFS-EN ISO 6410 Reiät: SFS-ISO 15786 Mittakaavat: SFS-EN ISO 5455 Mitoittaminen: SFS-ISO 129-1 Mittojen tolerointi: SFS-EN ISO 286-1 Materiaali: rakenneteräkset: SFS-EN … nuorrutusteräkset: SFS-EN ISO 683-1… hiiletysteräkset: SFS-EN ISO ruostumattomat teräkset: SFS-EN …3 Pintamerkinnät: SFS-EN ISO 1302 ISO 2768-mK Yleistoleranssit: SFS-EN 22768

7 Piirustussäännöt: SFS-ISO 128
Lämmittämättömät painesäiliöt: SFS-EN Hitsausmerkinnät: SFS-EN ISO 2553 Materiaali: painelaitelevyteräkset: SFS-EN … painelaiteterästakeet: SFS-EN …5

8 Teräksiä koskevat standardit
terästen yleisstandardit (terminologia, nimikejärjestelmät, ainestodistukset) eri tuotemuodot: levytuotteet, pitkät tuotteet ja muut tuotteet eri terästen materiaalistandardit: rakenneteräkset, lämpökäsiteltävät teräkset, ruostumattomat teräkset, painelaiteteräkset, ohutlevyteräkset, ... mitta- ja toleranssistandardit testaus ja tarkastus

9

10 Terästen Yleisstandardit

11 Yleisstandardeja Terminologia ja määritelmät Ainestodistukset
SFS-EN Terästuotteiden määritelmät SFS-EN ISO 4885 Rauta- ja terästuotteiden lämpökäsittelysanasto SFS-EN Teräslajien määritelmät ja luokittelu Ainestodistukset SFS-EN Metallituotteiden ainestodistukset SFS-EN Terästuotteiden ainestodistukset. Tietoryhmät ja niiden kuvaukset

12 Yleisstandardeja Nimikejärjestelmät Yleiset tekniset toimitusehdot
SFS-EN Terästen nimikejärjestelmät. Osa 1: Terästen nimikkeet SFS-EN Terästen nimikejärjestelmät. Osa 2: Numeerinen järjestelmä Yleiset tekniset toimitusehdot SFS-EN Terästuotteiden yleiset tekniset toimitusehdot

13 Teräslajien määritelmät ja luokittelu

14 Terästen lämpökäsittelysanasto, SFS-EN ISO 4885

15 Teräslajin nimike Teräslajien nimikkeet muodostetaan standardin SFS-EN mukaan Standardissa esitetään esimerkkien avulla kirjaimista ja numeroista muodostuvan terästen nimikkeiden muodostaminen Teräslajin nimike kuvaa lyhyessä muodossa teräksen sovelluskohteen ja keskeiset ominaisuudet, kuten mekaaniset, fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet

16 Teräslajin nimikkeen muodostaminen
Esim. standardin SFS-EN mukainen rakenneteräs S235J2: myötölujuus 235 MPa, iskusitkeys lämpötilassa -20 C testattuna 27 J

17 Teräslajin nimikkeen muodostaminen
Esim. standardin SFS-EN mukainen kylmävalssattu kylmämuovattava ohutlevyteräs HCT450X:

18 Teräslajin nimikkeen muodostaminen
Esim. standardin SFS-EN mukainen ruostumaton teräs X10CrNi18-8:

19 Teräslajin numerotunnus
Terästen numeerinen nimikejärjestelmä eli teräslajien numerotunnukset esitetään standardissa SFS-EN Järjestysluku muodostuu yleensä kahdesta (1.xxxx), mutta joissain teräsryhmissä jo neljästä numerosta (1.xxxxxx) Esimerkkejä teräsryhmien tunnusluvuista: 01, 91: yleiset rakenneteräkset (Rm < 500 MPa). Esim. S235J2 / 43: ruostumattomat teräkset, ilman Mo-, Nb- ja Ti-seostusta, joiden Ni-pitoisuus ≥ 2,5 %. Esim. X2CrNi18-9 / 85: typetysteräkset. Esim. 31CrMoV9 /

20 Teräslajin numerotunnus

21 SFS-EN 10021 Terästuotteiden yleiset tekniset toimitusehdot
Monissa terästuotteiden tuotestandardeissa kerrotaan kyseiselle tuotteelle sovellettavat tekniset toimitusehdot, mutta osin saatetaan viitata myös näihin yleisiin teknisiin toimitusehtoihin Ostajan toimittamat tiedot Vaatimukset Tarkastus ja testaus (esim. koetulosten arviointi, uusintakokeet, koetulosten pyöristyssäännöt)

22 Terästuotteiden tuotemuodot
Terästen tuotestandardit on laadittu yleensä tuotemuodoittain (ks. määritelmät standardista SFS-EN 10079) Levytuotteet (levyt, ohutlevyt, kvarttolevyt, nauhat, kapeat nauhat, rainat, nauhalevyt) pinnoittamattomat levytuotteet (kuuma- tai kylmävalssatut) pinnoitetut levytuotteet metallipinnoitetut (kuumaupotus tai sähkösaostus), orgaanisilla aineilla pinnoitetut (maalipinnoitetut tai laminoidut), emaloidut teräspakkausohutlevytuotteet sähkötekniset teräkset profiloidut ohutlevyt jatkuu...

23 Terästuotteiden tuotemuodot (jatkuu)
Pitkät tuotteet valssilangat ja langat kuumamuokatut tangot (pyörö-, neliö-, suorakaide-, kuusio- ja kahdeksankulmiotangot) kirkkaat tuotteet (vedetyt, sorvatut, hiotut tangot) betoni- ja jänneteräkset profiilit ja palkit (kiskot, paalutustuotteet, I-, H- ja U-palkit) putkituotteet (saumattomat ja hitsatut putket, rakenneputket, ainesputket) Muut tuotteet takeet (vapaatakeet, muottitakeet) valukappaleet

24 Ainestodistukset Standardi SFS-EN esittää metallituotteiden, niiden valmistustavasta riippumatta, toimituksen yhteydessä ostajalle toimitettavien ainestodistusten neljä eri tyyppiä:

25

26 Tarkastus ja testaus SFS-EN ISO 377 Teräs ja terästuotteet. Näytteenotto sekä näyte- ja koekappaleiden valmistus aineenkoetusta varten SFS-EN ISO Teräs ja valurauta. Näytteenotto ja näytteiden valmistus kemiallisen koostumuksen määrittämistä varten

27 ainestandardien tyypillinen sisältö

28

29 Ainestandardien tyypillisiä kohtia
Esipuheessa kerrotaan mikä tekninen komitea standardin on laatinut ja minkä standardin se korvaa. Mahdollisesti kerrotaan myös edelliseen painokseen tehdyt muutokset.

30

31 Ainestandardien tyypillisiä kohtia
Soveltamisala määrittelee, mihin standardia sovelletaan/mitä se koskee (ja toisaalta myös, mihin sitä ei sovelleta/mitä se ei koske)

32

33 Ainestandardien tyypillisiä kohtia
Velvoittavat viittaukset –kohdassa mainitaan kaikki muut standardit, joita on noudatettava, jotta tämän standardin vaatimukset täyttyvät (esim. materiaalistandardeissa yleensä kovuus-, veto- tai iskukoestandardit). Huom. Viitatut standardit sisältävät myös usein viittauksia muihin standardeihin – muodostuu usein standardien verkko!

34

35 Ainestandardien tyypillisiä kohtia
Termit ja määritelmät –kohdassa esitetään määritelmät, joita tässä standardissa käytetään (usein viittaamalla terminologia/sanastostandardeihin, esim. EN ISO 4885, EN 10079)

36

37 Ainestandardien tyypillisiä kohtia
Luokittelu ja nimikkeet –kohdassa määritellään kuinka materiaalit luokitellaan ja miten materiaalien nimikkeet muodostetaan (yleensä viitataan standardeihin EN ja EN /2)

38 Ainestandardien tyypillisiä kohtia
Ostajan toimittamat tiedot: määrittelee tiedot, joita toimittaja (=valmistaja tai tukkuri) tarvitsee ostajalta toimittaakseen oikeita tuotteita Pakolliset tiedot ovat olennaisia tietoja kuten määrä (kpl tai massa), tuotemuoto (levy, kela, tanko, profiili jne.), nimellismitat, materiaali jne.

39

40 Ainestandardien tyypillisiä kohtia
Ostajan toimittamat tiedot: määrittelee tiedot, joita toimittaja (=valmistaja tai tukkuri) tarvitsee ostajalta toimittaakseen oikeita tuotteita Optiot ovat lisävaatimuksia, joista ostaja ja toimittaja voivat sopia. Ellei optioita vaadita, tuotteet toimitetaan perusvaatimusten mukaisina

41

42 Tilausesimerkki Yleensä annetaan esimerkki tuotteen tilaamiseen tarvittavista tiedoista standardinmukaisin merkinnöin

43 Ainestandardien tyypillisiä kohtia
Vaatimukset määritellään yleensä taulukoituina arvoina, esim. kemiallinen koostumus, mekaaniset ominaisuudet, mittatoleranssit, hitsattavuus, pinnanlaatu, sisäinen virheettömyys jne.

44

45 Ainestandardien tyypillisiä kohtia
Tarkastus ja testaus: määritellään, kuinka Vaatimukset –kohdassa mainitut ominaisuudet varmennetaan Ainestodistukset Testaustaajuus Näytteenotto ja koekappaleiden valmistus Testausmenetelmät Uusintakokeet

46

47 Ainestandardien tyypillisiä kohtia
Merkintä, pakkaukset Liitteet (velvoittavat ja/tai opastavat) Kirjallisuus

48 tuotestandardit (aine- sekä mitta-, muoto- ja toleranssistandardit)

49 Rakenneteräkset SFS-EN Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 1: Yleiset tekniset toimitusehdot SFS-EN Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 2: Seostamattomat rakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot SFS-EN Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 3: Normalisoidut ja normalisointivalssatut hitsattavat hienoraerakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot SFS-EN Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 4: Termomekaanisesti valssatut hitsattavat hienoraerakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot SFS-EN Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 5: Ilmastokorroosiota kestävät rakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot SFS-EN A1 Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 6: Nuorrutetut lujat rakenneteräslevytuotteet. Tekniset toimitusehdot

50 Lujat rakenneteräkset
SFS-EN Kuumavalssatut lujat kylmämuovattavat teräslevytuotteet. Osa 1: Yleiset tekniset toimitusehdot SFS-EN Kuumavalssatut lujat kylmämuovattavat teräslevytuotteet. Osa 2: Termomekaanisesti valssattujen terästen tekniset toimitusehdot SFS-EN Kuumavalssatut lujat kylmämuovattavat teräslevytuotteet. Osa 3: Normalisoitujen tai normalisointivalssattujen terästen tekniset toimitusehdot

51 Rakenneputket SFS-EN Kuumamuovatut seostamattomista teräksistä ja hienoraeteräksistä valmistetut rakenneputket. Osa 1: Tekniset toimitusehdot SFS-EN Kuumamuovatut seostamattomista teräksistä ja hienoraeteräksistä valmistetut rakenneputket. Osa 2: Toleranssit, mitat ja poikkileikkaussuureet SFS-EN Kylmämuovatut hitsatut seostamattomista teräksistä ja hienoraeteräksistä valmistetut rakenneputket. Osa 1: Tekniset toimitusehdot SFS-EN Kylmämuovatut hitsatut seostamattomista teräksistä ja hienoraeteräksistä valmistetut rakenneputket. Osa 2: Toleranssit, mitat ja poikkileikkaussuureet

52 Lämpökäsiteltävät teräkset, seosteräkset ja automaattiteräkset
SFS-EN ISO Seostamattomat nuorrutusteräkset SFS-EN ISO Seostetut nuorrutusteräkset SFS-EN ISO Hiiletysteräkset SFS-EN ISO Automaattiteräkset SFS-EN ISO Kuula- ja rullalaakeriteräkset SFS-EN Typetysteräkset (ISO Typetysteräkset) SFS-EN Kirkkaat terästangot SFS-EN ISO 4957 Työkaluteräkset

53 Ruostumattomat teräkset
SFS-EN Ruostumattomat teräkset. Osa 1: Ruostumattomien terästen luettelo SFS-EN Ruostumattomat teräkset. Osa 2: Yleiseen käyttöön tarkoitetut korroosionkestävät levyt ja nauhat. Tekniset toimitusehdot SFS-EN Ruostumattomat teräkset. Osa 3: Yleiseen käyttöön tarkoitetut korroosionkestävät tangot, valssilangat, langat, profiilit, kirkkaat tuotteet ja puolivalmisteet. Tekniset toimitusehdot SFS-EN Ruostumattomat teräkset. Osa 4: Rakennuskäyttöön tarkoitetut korroosionkestävät levyt ja nauhat. Tekniset toimitusehdot SFS-EN Ruostumattomat teräkset. Osa 5: Rakennuskäyttöön tarkoitetut korroosionkestävät tangot, valssilangat, langat, profiilit ja kirkkaat tuotteet. Tekniset toimitusehdot

54 Ohutlevyteräkset SFS-EN Kylmävalssatut kylmämuovattavat ohutlevyteräkset. Tekniset toimitusehdot SFS-EN A1 Kylmävalssatut kylmämuovattavat lujat ohutlevyteräkset. Tekniset toimitusehdot SFS-EN A1 Orgaanisilla aineilla pinnoitetut (muovipinnoitetut) ohutlevyteräkset. Tekniset toimitusehdot SFS-EN Jatkuvatoimisella kuumaupotusmenetelmällä pinnoitetut ohutlevyteräkset. Tekniset toimitusehdot

55 Teräsputket SFS-EN –sarja, osat 1…5: Saumattomat painelaiteteräsputket SFS-EN –sarja, osat 1…7: Hitsatut painelaiteteräsputket SFS-EN –sarja, osat 1…5: Ohutseinäteräsputket SFS-EN –sarja, osat 1…4: Päittäishitsattavat putkenosat

56 Terästakeet SFS-EN Terästakeet yleiseen käyttöön. Osa 1: Yleiset vaatimukset SFS-EN Terästakeet yleiseen käyttöön. Osa 2: Seostamattomat laatu- ja erikoisteräkset SFS-EN Terästakeet yleiseen käyttöön. Osa 3: Seostetut erikoisteräkset SFS-EN Terästakeet yleiseen käyttöön. Osa 4: Ruostumattomat teräkset SFS-EN Terästakeet. Muottitakeet. Yleiset tekniset toimitusehdot

57 Painelaiteterästakeet
SFS-EN Painelaiteteräkset. Takeet. Osa 1: Vapaatakeiden yleiset vaatimukset SFS-EN Painelaiteteräkset. Takeet. Osa 2: Kuumalujat ferriittiset ja martensiittiset teräkset SFS-EN Painelaiteteräkset. Takeet. Osa 3: Nikkeliseostetut teräkset mataliin käyttölämpötiloihin SFS-EN Painelaiteteräkset. Takeet. Osa 4: Lujat hitsattavat hienoraeteräkset SFS-EN Painelaiteteräkset. Takeet. Osa 5: Martensiittiset, austeniittiset ja austeniittis-ferriittiset ruostumattomat teräkset

58 Terästakeiden toleranssit ja NDT-tarkastus
SFS-EN Terästakeet. Muottitakeet. Mittatoleranssit. Osa 1: Vasaroilla ja pystypuristimilla valmistetut takeet SFS-EN Terästakeet. Muottitakeet. Mittatoleranssit. Osa 2: Vaakapuristimilla valmistetut takeet SFS-EN Terästakeiden magneettijauhetarkastus SFS-EN Terästakeiden tunkeumanestetarkastus SFS-EN Ferriittisten ja martensiittisten terästakeiden ultraäänitarkastus SFS-EN Austeniittisten ja austeniittis-ferriittisten terästakeiden ultraäänitarkastus

59 Teräsvalut SFS-EN 1559-1 Valut. Tekniset toimitusehdot. Osa 1: Yleistä
SFS-EN Valut. Tekniset toimitusehdot. Osa 2: Teräsvalujen lisävaatimukset SFS-EN Valuteräkset yleiseen käyttöön SFS-EN Korroosionkestävät valuteräkset SFS-EN Tulenkestävät valuteräkset SFS-EN Rakenteelliseen käyttöön tarkoitetut teräsvalut SFS-EN Valuteräkset. Austeniittiset mangaanivaluteräkset SFS-EN Painelaiteteräkset. Valuteräkset

60 Mitta- ja toleranssistandardit
Eri tuotteille (tai tuoteryhmille) laadittuja standardeja, joissa esitetään tuotteiden mittoja sekä tuotteiden mittoja ja muotoja koskevia toleransseja. Joskus mitta- ja toleranssitiedot esitetään kuitenkin materiaalistandardissa Esimerkkejä: SFS-EN Kuumavalssatut terästangot. Kuusiotangot. Mitat sekä mitta- ja muototoleranssit SFS-EN Päittäishitsattavat putkenosat. Osa 2: Toimituseräkohtaisesti tarkastettavat seostamattomat teräkset ja ferriittiset seosteräkset SFS-EN ISO Kylmävalssatut ruostumattomat teräkset. Mitta- ja muototoleranssit. Osa 2: Leveät nauhat ja levyt SFS-EN Ohutseinäteräsputket. Tekniset toimitusehdot. Osa 3: Hitsatut kylmämuokatut putket

61 Testausstandardit

62 Metallisten materiaalien aineenkoetus
Aineenkoetusstandardit laaditaan yleensä EN ISO –standardeina, sillä mittausmenetelmien maailmanlaajuinen harmonisointi on yleensä kaikkien tavoitteena Aineenkoetusstandardit ovat yleensä materiaalista riippumattomia ja koskevat kaikkia metallisia materiaaleja, ellei toisin ilmoiteta Standardeissa esitetään testausmenetelmän suorittamista, koelaitteistoa ja testausselostetta koskevat vaatimukset Usein esitetään myös tietoja mittausepävarmuuden laskennasta ja esittämisestä

63 Brinellin kovuuskoe SFS-EN ISO 6506-1
Määrittelee metallien Brinellin kovuuskokeen kovuuteen 650 HBW asti. Kovuus ilmaistaan kovuuden arvolla ja tämän jälkeen liitettävällä tunnuksella HBW, sekä seuraavilla lisätunnuksilla: kuulan halkaisija koevoimaa kuvaava luku kuormitusaika, s, mikäli poikkeaa määritellyssä ajasta. Paininkärki (kovametallikuula, halkaisija D) painetaan koekappaleen pintaan. Painuman halkaisija d mitataan koevoiman F poistamisen jälkeen. Brinellin kovuus on voiman ja kuulan aiheuttaman painumakalotin pinta-alan lukuarvojen suhde. Painuman oletetaan säilyttävän kuulan muodon ja sen pinta-ala lasketaan painuman halkaisijoiden keskiarvosta ja kuulan halkaisijasta. Aikaisempia Brinellin kovuuden tunnuksia HB tai HBS käytettiin teräskuulapaininkärjillä. Tässä osassa kovametallipaininkärjen käyttö on määritelty. Huom. tietyille materiaaleille ja/tai tuotteille on olemassa omat kansainväliset standardinsa.

64 Brinellin kovuuskoe Esimerkki Brinellin kovuuden (HBW) esitystavasta:

65 Vickersin kovuuskoe SFS-EN ISO 6507-1
Määrittelee metallien Vickersin kovuuskokeen kolmella eri koevoiman alueella (ks. ote taulukosta 1) Neliöpohjainen säännöllinen timanttipyramidi, jonka vastakkaisten sivutahkojen välinen kulma on määrätty, painetaan koekappaleeseen ja koevoiman F poistamisen jälkeen mitataan koekappaleen pintaan jääneen painuman lävistäjät. Vickersin kovuus on koevoiman ja painuman pinta-alan lukuarvojen suhde. Painuman oletetaan olevan neliöpohjaisen säännöllisen pyramidin muotoinen ja sen kärkikulma on sama kuin paininkärjellä. Huom. tietyille materiaaleille ja/tai tuotteille on olemassa omat kansainväliset standardinsa.

66 Vickersin kovuuskoe Esimerkki Vickersin kovuuden (HV) esitystavasta:

67 Rockwellin kovuus- ja pintakovuuskoe
SFS-EN ISO Määrittelee metallien Rock- wellin kovuus- ja pintakovuus- kokeen. Kokeessa käytetään standardin osan 2 mukaista timanttikartio- tai kovametalli- kuulapaininkärkeä. Määrätyn kokoinen ja muotoinen sekä määrättyä materiaalia oleva paininkärki painetaan koekappaleen pintaan kahdessa vaiheessa määrätyllä tavalla. Painuman syvyyden pysyvä lisäys h mitataan esivoiman vaikuttaessa, mutta lisävoima poistettuna. Rockwellin kovuus lasketaan arvosta h ja vakioista N ja S seuraavalla kaavalla: Rockwellin kovuus = N – (h/S).

68 Rockwellin kovuus- ja pintakovuuskoe
HUOM. Metallisten materiaalien kovuusmittauksissa käytetään yleisimmin Rockwellin C-asteikkoa.

69 Rockwellin kovuus- ja pintakovuuskoe
Esimerkki Rockwellin kovuuden esitystavasta:

70 Leebin kovuuskoe SFS-EN ISO 16859-1:2016
Standardi määrittelee metallien Leebin kovuuskokeen. Kokeessa materiaalin pintaan törmäytetään kuula, jonka nopeus ennen osumaa ja pinnasta kimpoamisen jälkeen mitataan. Koekappaleen kokeessa absorboima energia edustaa koekappaleen dynaamista Leebin kovuutta. Leebin kovuusarvon jälkeen esitetään tunnus ”HL” lisättynä yhdellä tai useammalla kirjaimella, jotka edustavat käytettävää kovuusmittaria, esim. 570 HLD, kun kovuuskoe tehdään tyypin D kovuusmittarilla. Leebin kovuusmittauksessa liikkuva törmäyskappale osuu kohtisuorassa pintaan ja kimpoaa takaisin. Törmäyskappaleen nopeus mitataan ennen pintaan osumista (vA) ja sen jälkeen (vR). Koekappaleen kokeessa absorboima energia edustaa koekappaleen dynaamista Leebin kovuutta. Oletuksena on, että törmäyskappaleessa ei tapahdu pysyviä muodonmuutoksia. Osumis- ja kimpoamisnopeuksien suhteesta saadaan palautumiskerroin käytetylle koejärjestelylle ja kuluneelle energialle. Tämä kerroin edustaa iskun yhteydessä törmäyskappaleeseen palautuvan kineettisen energian suhdetta alkuperäiseen. Leebin kovuusarvo HL lasketaan kaavalla: HL = (vR/vA)x1000

71 Metallien kovuusarvojen muuntaminen
SFS-EN ISO 18265 Määrittelee metallien kovuusarvojen muuntamisen periaatteet ja esittelee yleistietoja muunnostaulukoiden käytöstä. Ote standardin SFS-EN ISO taulukosta A.1. Seostamattomien ja niukasti seostettujen terästen sekä valurautojen kovuus – kovuus tai kovuus – murtolujuus muunnokset. Huom! Kovuuskokeen ja vetokokeen kuormitustavat poikkeavat toisistaan merkittävästi, minkä vuoksi ei ole mahdollista johtaa mallin avulla luotettavaa vastaavuutta näillä kokeilla mitattavien ominaisuuksien välille. Kuitenkin kovuudella ja murtolujuudella on hyvä korrelaatio, joten on mahdollista johtaa kokemusperäisiä vastaavuuksia rajattuihin käyttötarkoituksiin. Kovuuksien muuntaminen murtolujuuksiksi mahdollistaa murtolujuuden määrittämisen kovuuskokeiden avulla (vetokoe voi olla liian hankala tehdä tai tutkittavaa kappaletta ei voida rikkoa). Murtolujuuksien muuntaminen on kuitenkin vähiten luotettava muunnosmenettely! Vastaavasti kovuuksia muunnettaessa eri kovuusasteikkojen välillä voidaan kovuuden arvo korvata toisen menetelmän mukaisella kovuuden arvolla.

72 Vetokoe SFS-EN ISO Metallien vetokoe. Osa 1: Vetokoe huoneenlämpötilassa Määrittelee metallien vetokokeen suorittamisen huoneenlämpö- tilassa, sekä siinä määritettävät mekaaniset ominaisuudet

73 Vetokoe R: jännitys e: venymä Rm: murtolujuus A: murtovenymä

74 Charpyn iskukoe SFS-EN ISO Metallien Charpyn iskukoe. Osa 1: Menetelmä Standardi määrittelee testauksen V- tai U-lovikoesauvoilla, 2 mm tai 8 mm iskurin terän pyöristyksellä. Iskusitkeyden arvon yhteydessä olisi ilmoitettava myös koesauvan loven muoto ja iskurin terän pyöristyssäde, joilla iskukoe on tehty. Esim. merkintä KV2 = 27 J tarkoittaa V-lovikoesauvaa ja 2 mm iskurin terän pyöristyssädettä Iskukokeet suoritetaan iskemällä kerran, kuvan mukaisella iskuheilurilla, keskeltä lovettua ja molemmista päistä tuettua koesauvaa. Materiaalin iskusitkeyden mittana käytetään iskussa kulunutta energiaa eli iskutyötä [J]. Koesauvassa oleva lovi on joko V- tai U-lovi.

75 Kemiallinen analysointi (teräkset)
Omat standardit terästen eri alkuaineiden määrittämiseen, eri menetelmillä Yhteenveto kemiallisista menetelmistä teknisessä raportissa CEN/TR 10261

76 Muu aineenkoetus Teknologiset kokeet (muokattavuuskokeet esim. ohutlevyille tai putkille, raekoon tutkimus jne.) Sisäisten ja pintavirheiden havaitseminen rikkomattomilla aineenkoetusmenetelmillä (NDT, Non-Destructive Testing), esim. ultraääni-, tunkeumaneste-, magneettijauhe- ja pyörrevirtatarkastukset, radiografia, silmämääräinen tarkastus

77 Alumiinit ja alumiiniseokset

78 Alumiinien ja alumiiniseosten yleisstandardeja
SFS-EN 515:2017 määrittelee muokattavien alumiinien ja alumiiniseosten lämpökäsittelytilojen (O, T4, H112 jne.) merkityksen ja merkinnät SFS-EN 573-1:2005 määrittelee muokattavien alumiinien ja alumiiniseosten numeeristen nimikejärjestelmän (esim. EN AW-6082) SFS-EN 573-2:1995 määrittelee muokattavien alumiinien ja alumiiniseosten kemialliseen koostumukseen perustuvan nimikejärjestelmän (esim. Al Si1MgMn) SFS-EN 573-3:2013 määrittelee muokattavien alumiinien ja alumiiniseosten kemialliset koostumukset ja saatavilla olevat tuotemuodot

79 Alumiinit ja alumiiniseokset
Levytuotteet SFS-EN 485-1:2016 Määrittelee yleisiin käyttötarkoituksiin tarkoitettujen muokattujen alumiini- ja alumiiniseoslevyjen ja –nauhojen yleiset tekniset toimitusehdot. SFS-EN A1:2018 Määrittelee osan 1 tuotteiden mekaaniset ominaisuudet.

80 Alumiinit ja alumiiniseokset
Ote standardista SFS-EN A1:2018. Alumiiniseos EN AW-5754 [Al Mg3].

81 Alumiinit ja alumiiniseokset
SFS-EN 485-3:2003 Määrittelee yleisiin käyttötarkoituksiin tarkoitettujen, kuumavalssaamalla muokattujen, alumiini- ja alumiiniseoslevyjen ja –nauhojen mitta- ja muototoleranssit. SFS-EN 485-4:1994 Määrittelee yleisiin käyttötarkoituksiin tarkoitettujen, kylmävalssaamalla muokattujen, alumiini- ja alumiiniseoslevyjen ja –nauhojen mitta- ja muototoleranssit.

82 Alumiinit ja alumiiniseokset
Vedetyt tuotteet SFS-EN 754-1…8 Standardisarja EN 754 esittää yleisiin käyttötarkoituksiin tarkoitettujen vedettyjen alumiini- ja alumiiniseostankojen ja -putkien yleiset tekniset toimitusehdot (osa 1), mekaaniset ominaisuudet (osa 2) sekä mitta- ja muototoleranssit (osat 3…8). Standardi koskee tuotteita, jotka on ensin pursotettu ja sen jälkeen vedetty. 82

83 Alumiinit ja alumiiniseokset
Pursotetut tuotteet SFS-EN 755-1…9 Standardisarja EN 755 esittää yleisiin käyttötarkoituksiin tarkoitettujen pursotettujen alumiini- ja alumiiniseostankojen, -putkien ja profiilien yleiset tekniset toimitusehdot (osa 1), mekaaniset ominaisuudet (osa 2) sekä mitta- ja muototoleranssit (osat 3…9). 83

84 Alumiinivalut SFS-EN 1559-1:2011 SFS-EN 1559-4:2015 SFS-EN 1676:2010
määrittelee valumetalleista valmistettujen valukappaleiden yleiset tekniset toimitusehdot SFS-EN :2015 määrittelee teknisten toimitusehtojen lisävaatimukset alumiiniseos-valukappaleille SFS-EN 1676:2010 määrittelee uudelleen sulatettavien seostettujen alumiiniharkkojen seoksia koskevat vaatimukset SFS-EN 1706:2010 määrittelee alumiinivaluseosten kemiallisen koostumuksen rajat ja erillään valetun koesauvan mekaaniset ominaisuudet

85 Kuparit ja kupariseokset

86 Kuparimetallien yleisstandardeja
CEN/TS 13388:fi Esittää yhteenvedon standardisoitujen kuparien ja kupariseosten kemiallisista koostumuksista ja saatavilla olevista tuotemuodoista

87 Kuparimetallien yleisstandardeja
SFS-EN 1173:2008 Esittää kuparimetallien pakollisten tuoteominaisuuksien kuvaamiseen käytettävän tilojen tunnusjärjestelmän esim. murtolujuus 500 MPa: Tanko EN – CuZn39Pb3 – R500 –… esim. kovuus 150 HBW: Levy EN 1652 – CuZn37 – H150 –… SFS-ISO :1999 Esittää kuparin ja kupariseosten kemialliseen koostumukseen perustuvan nimikejärjestelmän (esim. CuZn37, CuAg0,04) SFS-EN 1412:2016 Esittää eurooppalaisten kuparien ja kupariseosten numeerisen nimikejärjestelmän (esim. CW508L, CW011A)

88 Kuparituotteiden standardeja
SFS-EN A1:2010 Saumattomat pyöreät kupariputket LVI-käyttöön määrittelee saumattomien pyöreiden kupariputkien vaatimukset, näytteenoton, testausmenetelmät ja toimitusmuodot. Standardia sovelletaan putkille, joiden ulkohalkaisijat ovat välillä mm, seuraavissa käyttökohteissa: kylmän ja lämpimän käyttöveden jakeluverkostot vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät, sisältäen lämmityselementit (lattia-, seinä-, kattolämmitys) rakennusten kaasumaisten ja nestemäisten polttoaineiden jakeluputkistot jäteveden viemäröinti. Standardia sovelletaan myös edellä mainittuihin kohteisiin tarkoitetuille putkille, jotka aiotaan esieristää ennen käyttöä.

89 Kuparituotteiden standardeja
SFS-EN 1652:1998 Levyt, nauhat ja pyörylät yleiseen käyttöön määrittelee yleiseen käyttöön tarkoitettujen kupari- ja kupariseoslevyjen, -nauhojen ja -pyörylöiden kemiallista koostumusta, ominaisuuksia sekä mitta- ja muototoleransseja koskevat vaatimukset. Standardissa esitetään myös tämän standardin vaatimustenmukaisuuden osoittamista koskevat näytteenoton ja testauksen vaatimukset, sekä toimitusehtoja koskevat vaatimukset SFS-EN 1982:2017 Valuharkot ja valukappaleet määrittelee kuparimetallien kemiallisen koostumuksen, mekaaniset ominaisuudet ja muut ominaisuudet. Tässä standardissa määritellään myös näytteenottoa ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa käytettäviä koemenetelmiä koskevat vaatimukset

90 Kuparituotteet sähkötekniseen käyttöön
SFS-EN 13599:2014 Kuparilevyt ja -nauhat SFS-EN 13600:2013 Saumattomat kupariputket SFS-EN 13601:2013 Kuparitangot ja -langat SFS-EN 13602:2013 Sähköjohtimissa käytettävä vedetty pyöreä kuparilanka SFS-EN 13604:2013 Tuotteet puolijohde-, elektroniikka- ja tyhjösovelluksiin SFS-EN 13605:2013 Kupariprofiilit ja -profiililangat

91 Selkeyttä ja turvallisuutta