ÄLYKÄS SEUTUKUNTA – VOIDAANKO TUNNISTAA?

Esitys aiheesta: "ÄLYKÄS SEUTUKUNTA – VOIDAANKO TUNNISTAA?"— Esityksen transkriptio:

1 ÄLYKÄS SEUTUKUNTA – VOIDAANKO TUNNISTAA?
Teemu Haukioja, Ari Karppinen, Jari Kaivo-oja ja Saku Vähäsantanen Julkaistu Satakunnan talous -katsauksessa 31

2 Alueellinen älykäs erikoistuminen
Euroopan Unionin menoista käytetään nykyään 46 % Älykkääseen ja erikoistuvaan alueelliseen kasvuun. Maatalouden osuus budjetista on 41 %. Älykkään erikoistumisen ominaisuuksia on kolme: Kunkin alueen tulisi erikoistua globaalissa kilpailussa suhteellisen etunsa mukaisesti. Vastatakseen myös äkilliseen ja rakenteelliseen muutokseen alueellinen elinkeinorakenne tulisi olla riittävän monipuolinen ja muutosjoustava. Aktiivinen aluekehittämisen tulisi hyödyntää yrittäjyyden globaalissa kilpailussa pärjääviä kokeilevia käytäntöjä ja uudenlaisia yhteistyöprosesseja. Merkittävin alueellinen globaalin kilpailun sektorissa (teollisuus) pärjäävä kokeileva ja verkostomainen yrittäjyys syntyy alueellisista agglomeraatioeduista. Tällainen alueellinen potentiaali on suurin teollisuusvaltaisilla alueilla.

3 Kohti indikaattoreita
Älykkään erikoistumisen mittaaminen on ongelmallista: Useissa älykkään erikoistumisen strategiahankkeissa on painotettu kvalitatiivisia indikaattoreita: mitkä ovat alueelliset älykkään erikoistumisen toiminnot? Kvantitatiivisia indikaattoreita on vasta kehitteillä. Tässä ensimmäisiä. Artikkelissa tarkastellaan Suomen ja Satakunnan seutukuntien globaalin kilpailun alaisen sektorin (teollisuus) älykkään erikoistumisen keskeisiä piirteitä taloustieteeseen perustuvien tilastollisten indikaattoreiden avulla. Taloustiede: kilpailukyky perustuu alueen pitkäaikaisiin kasvutekijöihin perustuvaan menestykseen kilpailuilla markkinoilla.

4 Tilastollinen aineisto
Empiirinen aineisto perustuu Tilastokeskuksen tuottamaan teollisuustoimialojen työllisyystilastoihin seutukunnittain TOL 2-luokitus LAU-1, Euroopan tilastotoimiston Eurostatin Suomen seutukunnista käyttämä tilastollinen jako. 70 seutukuntaa Aineisto koskee vuotta 2015.

5 Kolme indikaattoria Satakunta on Suomen mittakaavassa globaalissa kilpailussa menestynyt teollisuusvaltainen ja vientimenestynyt maakunta. Globaalin kilpailun alaiseen teolliseen toimintaan liittyy kolme alueellisen älykkään erikoistumisen kannalta olennaista piirrettä: Muutosjoustavuus (taloudellinen resilienssi, kimmoisuus, HHI) sopeutua globaaleihin suhdanne- ja rakennemuutoksiin. Riittävä erikoistuminen pärjäämiseksi globaalissa kilpailussa (paljastettu suhteellinen etu, RRSI) ja Globaalisti kilpailevan sektorin työllistävyys (kilpailukykyistä yrittäjyyttä mittaava agglomeraatioetumitta, LIMI). Taulukossa (seur.sivu) on tarkasteltu 1. ja 2. indikaattoreita alueellisen agglomeraatioetumitan suhteen. LIMI-ääripäässä tumman vihreä merkitsee aluetaloudellisesti kilpailukykyistä globaalin yrittäjyyden potentiaalia ja punainen sen vähäistä alueellista merkitystä.

6 “Traffic Light”-analyysi: Top 10 seutukunnat (70 seutukuntaa)
Pieni Herfindahl-Hirschman indeksin arvo (HHI) merkitsee seutukunnan globaalin kilpailun alaisen elinkeinorakenteen monipuolisuutta. Suuri relative regional specialisation indeksin arvo (RRSI) merkitsee seutukunnan globaalin kilpaillun sektorin alaisen elinkeinorakenteen merkittävää poikkeamaa koko maan vastaavasta elinkeinorakenteesta. Tumman vihreä merkitsee merkittävää kilpailukykyisen sektorin yrittäjyyspotentaalia seutukunnassa ja punainen vähäistä. Muut värit näiden ääripäiden välistä.

7 Tuloksia (1): kaikki seutukunnat
HHI & LIMI: Kuopion ja Turun seutukuntien teollisuuden rakenteet ovat monipuolisimpia ja Pietarsaaren seutukunta on 10. monipuolisin. LIMI-indeksin mukaan Kuopion seudulle globaalin kilpailun yrittäjyyden potentiaalin merkitys on suhteellisen vähäinen. Lounais-Pirkanmaa ja Pietarsaaren seutu ovat erikoistuneet ”älykkäästi”. RRSI & LIMI: Porvoon, Raahen, Vakka-Suomen ja Jämsän seutujen kilpailullisen sektorin elinkeinorakenteet poikkeavat maan elinkeinorakenteesta suhteellisen paljon ja samalla niiden globaali kilpailullinen sektori on suhteellisesti merkittävää (korkea LIMI-arvo). Tulkinta (1): alueet ovat onnistuneet globaalin kilpailun vaatimassa erikoistumisessa. Tulkinta (2): näiden alueiden erikoistumiseen liittyy riski, joka saattaa realisoitua voimakkaan ulkoisen erikoistumisalueeseen liittyvän shokin tapauksessa.

8 Tuloksia (2): Satakunnan seutukunnat
HHI-monipuolisuuden suhteen Porin seutukunta sijoittuu sijalle 8. (70 seutukuntaa) ja Pohjois-Satakunta 22. ja Rauman seutukunta sijalle 27. Porin seutukunnan teollisuus on erikoistunut ”älykkäästi” Teollisuusrakenne on resilientti ja työllistävä. Rauman seutukunta on hyötyjä koko maan harjoittamasta talous- ja teollisuuspolitiikasta vakaan kasvun olosuhteissa, koska sen globaalin kilpailun rakenne on hyvin lähellä muun Suomen (varsin yksipuolista) globaalin kilpailun alaista teollista rakennetta.

9 Kiitos! Lisätiedot: www.satamittari.fi
Teemu Haukioja, tutkijatohtori, TuKKK, Pori Jari Kaivo-oja, tutkimusjohtaja, TuTu, Tampere Ari Karppinen, projektitutkija, TuKKK, Pori Saku Vähäsantanen, aluekehitysasiantuntija, Satakuntaliitto,