Projekti- ja etenemissuunnitelma

Esitys aiheesta: "Projekti- ja etenemissuunnitelma"— Esityksen transkriptio:

1 Projekti- ja etenemissuunnitelma

2 Työryhmien kuvaus Lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva toimintakulttuuri: Lapsiystävällisen hallinnon toimintamallia kehitetään osin myös antamalla ”kulttuurin muutos” –tehtävänantoja 2-4 työpajoihin. KEHITTÄMISALUE 1 KEHITTÄMISALUE 2 KEHITTÄMISALUE 3 KEHITTÄMISALUE 4 Lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva toimintakulttuuri Perhekeskusmainen toimintamalli Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitokset lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Erityis- ja vaativimman tason palvelujen kehittäminen Puheenjohtajakunta: Raasepori Hankepäällikkö: Maikki Arola Kootaan kehittämisalueeseen liittyvät kunta- /aluekohtaiset kokeilut Kehittämisalueen puheenjohtajakunnat tukevat työpajojen järjestämisessä Työpajojen sijainti ja niihin kutsuttavat asiantuntijat päätetään teemakohtaisesti Järjestetään teemakohtaisia työpajoja koko maakunnalle, joiden avulla luodaan maakunnallista visiota lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvasta toimintakulttuurista Puheenjohtajakunta: Lohja, Porvoo ja Loviisa Hankekoordinaattori: Mikko Latva- Kiskola Kootaan kehittämisalueeseen liittyvät kunta- /aluekohtaiset kokeilut Kehittämisalueen puheenjohtajakunnat tukevat työpajojen järjestämisessä Työpajojen sijainti ja niihin kutsuttavat asiantuntijat päätetään teemakohtaisesti Järjestetään teemakohtaisia työpajoja koko maakunnalle, joiden avulla luodaan maakunnallista visiota perhekeskusmaisesta toimintamallista Puheenjohtajakunta: Lohja, Porvoo Hankekoordinaattori: Maarit Lindman Kootaan kehittämisalueeseen liittyvät kunta- /aluekohtaiset kokeilut Kehittämisalueen puheenjohtajakunnat tukevat työpajojen järjestämisessä Työpajojen sijainti ja niihin kutsuttavat asiantuntijat päätetään teemakohtaisesti Järjestetään teemakohtaisia työpajoja koko maakunnalle, joiden avulla luodaan maakunnallista visiota varhaiskasvatuksesta, koulusta ja oppilaitoksista lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Puheenjohtajakunta: Porvoo ja Mäntsälä? Hankekoordinaattori: Maarit Lindman Kootaan kehittämisalueeseen liittyvät kunta- /aluekohtaiset kokeilut Kehittämisalueen puheenjohtajakunnat tukevat työpajojen järjestämisessä Työpajojen sijainti ja niihin kutsuttavat asiantuntijat päätetään teemakohtaisesti Järjestetään teemakohtaisia työpajoja koko maakunnalle, joiden avulla luodaan maakunnallista visiota erityis- ja vaativamman tason palvelujen kehittämisestä

3 Maakunnalliset työpajat
Toimintakulttuuri Perhekeskus Varhaiskasvatus ja koulu Erityinen- ja vaativataso Helmi-Huhtikuu 2017 Nykytilan kartoitus ja idea tarpeista  karkea projektisuunnitelma Toukokuu 2017 Mallinnettujen toimintamallien hyödynnys Tehtävänjako ja valta- ja vastuunjako Kesäkuu 2017 Ketterät kokeilut – valinta ja päätös kunnissa Elokuu-syyskuu 2017 Ketterät kokeilut toimeenpano – Kick off Lokakuu --> 2017 Sovitaan vuoden 2018 aikataulu Toukokuu 2018 Arviointi ja juurruttaminen 4-6kk Lasten oikeudet Toimintakulttuuri Indikaattorit Osallisuus Monialainen verkosto Perhekeskus Lapsi- ja perhelähtöisyys toiminnassa ja johtamisessa Sähköinen perhekeskus Monikulttuurinen perhekeskus Monialainen yhteistyö Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva toimintakulttuuri Sujuvat siirtymävaiheet Yhteisöllinen hyvinvointityö Monialainen yhteistyö Oikea-aikainen tuki Palvelurakenne Vaativan erityisosaamisen tuki Systeeminen lastensuojelu Kick off Toimintakulttuuri Lape Uusimaa

4 1 Lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva toimintakulttuuri
Tavoitteet Suunnitellut kokeilut Luoda lapsiystävällinen alue. Kehittää lapsiystävällinen toimintamalli maakuntaan. Tietoisuuden lisääminen lasten oikeuksista. Luoda indikaattorit arviointiin. painopisteen siirtämisen lapsi- ja perhelähtöisiin ennaltaehkäiseviin toimintamalleihin ja palveluihin. Laaditaan ohjeistus lapsenoikeusperustaiseen toimintakulttuuriin. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön ”Minun ääni” vaikuttamisen menetelmä, jossa eri-ikäiset lapset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan valittuihin kehittämistoimenpiteisiin sekä niiden toteutustapoihin. Tietoisuuden lisäämiseen (Päättäjien ja virkamiesten kouluttaminen) Kuulemismalli Lapsiystävällinen toimintamalli (Unicef) Lapsiasiainihminen Paikalliset kokeilut Työryhmän kuvaus Työryhmän tuotokset Kootaan yhteen kuntien osaaminen osa-alueelta. Järjestetään koulutusta ja lisätään tietoisuutta. Järjestetään teemoittaisia työpajoja. Kasvatetaan tietoisuutta (some). Ohjeistus päättäjille Maakunnallisten hyvinvointitietoa tuottavien indikaattoreiden kartoittaminen Maakunnallisen osallisuuden järjestelmän luominen Tehtävänantojen tuottaminen muiden kehittämisalueiden työpajoihin

5 Lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva toimintakulttuuri/ työpajat
Työpajan teema Aikataulu/ Sisällöt Tavoitellut tulokset Lastenoikeudet SYYSKUU 17 Sisältö Suhde tehtävään työhön Toimintakulttuurin muutos Ymmärrys lasten oikeuksista ja päätösten vaikutuksista lapsiin. Toimintakulttuuri Lapsiystävällinen kunta ja hallinto MARRASKUU 17 Maailman mallit Hyvinvointikertomus Sosiaalinen tilinpäätös Strategiatyö Hyvien käytäntöjen lisääntyminen Indikaattorit HELMIKUU 18 Lapsivaikutusten arviointi Hyvinvoinnin tunnusluvut Maakunnallisen hyvinvointitiedon synnyttäminen Osallisuus HUHTIKUU 18 Käsite, vaikuttaminen, päätöksenteko Sitoutumista osallistavaan työhön Vaikuttavuutta

6 2 Perhekeskusmainen toimintamalli
Tavoitteet Suunnitellut kokeilut Uudenmaan perhekeskusmaisen toimintamallin rakentaminen, eli Verkostoidaan ja yhteen sovitetaan lasten ja perheiden palvelut. Olemassa olevien tukipalveluiden vahvistaminen ja levittäminen. Palveluiden kehittäminen, varhainen tuki. Koulutuksen tarjoaminen. Voimavarojen vahvistuminen. Perheen monimuotoisuuden huomioiminen. Palveluiden saavutettavuus, tarjotaan kaikille avoimia kohtaamispaikkoja. Nopea palvelutarpeen arviointi, avun saanti ja palveluiden jatkuvuus. Vertaistuki ja yhteisöllisyys. Vaikuttavien menetelmien käyttö. Kartoittaa sähköisiä palveluita ja täydennetään tarvittaessa. Hyödynnetään Seurakunnat ja MLL osana palvelutarjontaa Sähköinen perhekeskustoimintamalli Avoin varhaiskasvatus (verkostotoimintamalli) Varhaiskasvatuksen ja neuvolan toimintamallin kehittäminen Palvelutarpeen arvioinnin- lomake Pyydä apua- palvelu Ryhmämuotoiset tukitoimet Työryhmän kuvaus Työryhmän tuotokset

7 Perhekeskusmainen toimintamalli/ työpajat
Työpajan teema Aikataulut/ Sisällöt Tavoitellut tulokset Monialaisen verkoston johtaminen. x Lapsi- ja perhelähtöisyys toiminnassa ja johtamisessa. Perhekeskuksen palvelumuotoilu, asiakaspolut ja palveluiden saatavuus ja oikea-aikaisuus. Sähköinen perhekeskus. Monikulttuurinen perhekeskuspalvelu

8 Suunnitellut kokeilut
3 Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitokset lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Tavoitteet Suunnitellut kokeilut Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevan toimintakulttuurin vahvistaminen ja yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön käytänteiden ja varhaiskasvatuksen hyvinvointityön kehittäminen Kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen Harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan, kaverisuhteiden sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Vanhempien kasvatustehtävän tukeminen Laaditaan oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän valtakunnallinen työskentelymalli kouluasteittain Esiopetuksen yksilöllisen oppilashuollon mallintaminen Sähköisten palveluiden hyödyntäminen lapsi- ja nuorisolähtöiset opiskeluhuoltopalvelut Opiskeluhuollon, erityistason ja oppilaitosten yhteistyökäytänteet vastaavat paljon tukea tarvitsevien tarpeisiin Yksilökohtainen oppilashuolto on lainmukaista Osaamistarpeiden tunnistaminen ja tarvittavan koulutuksen järjestäminen Paikalliset kokeilut kokonaiskoulupäivästä (harrastustoiminta, läksyparkki, aamutoiminta, aamupala) Kehitetään useamman kunnan alueella varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten yhteisöllistä ja yksilöllistä oppilashuoltotyötä Kokeillaan erilaisia lasten ja nuorten hyvinvointia tukevia sovelluksia (mm. Ella, Mun Mieli) Asiakaskokemusta hyödyntäen etsitään keinoja tukea vanhempia ja varhaiskasvatuksen/koulujen henkilöstöä kasvatustehtävässään, kokeillaan päiväkodeissa ja kouluissa Joustava koulupäivä/ kokonaiskoulupäivä Sosiaaliohjaajan palvelut yhtenäiskouluun Neuvolan ikäkausitarkastukset päiväkotiin Nuorisotyön, kulttuurin ja perusopetuksen yhteiset toimintamallit (esim. lukemaan kannustaminen kirjastoissa) Työryhmän tuotokset Työryhmän kuvaus

9 3 Varhaiskasvatus ja koulu /työpajat
Työpajan teema Aikataulu/ Sisällöt Tavoitellut tulokset Monialainen yhteistyö (palvelujen jalkautuminen, monialainen tarpeen arviointi, varhaisen tuen ja hoidon käytänteet) Dialogisiin menetelmiin pohjautuva yhteinen työ Asiakkaan prosessi, tuki oikea-aikaisesti Miten järjestelmä rakentuu asiakaslähtöiseksi; palvelumuotoilun hyödyntäminen Palvelupolkujen kuvaus/palveluvalikoima sähköisesti asiakkaalle ja henkilöstölle Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva toimintakulttuuri (lapsi-, opiskelija- ja perhelähtöisyys yksilöllisessä oppilashuoltotyössä, yhteisöllisen oppilashuollon ensisijaisuus) Monimuotoiset perheet Ennaltaehkäisevät palvelut Moniäänisyys Esimerkkejä toimivista käytännöistä yhteisessä työssä Suunnitelmalliset tarpeisiin vastaavat koulupolut, sujuvat siirtymävaiheet ja hyvinvointia tukeva kokonaiskoulupäivä Inkluusio Tuen järjestäminen monialaisesti/ yhteisesti tuotetut toimintamallit Lähipalveluista erityistason palveluihin ja takaisin (sairaalakoulut, tukijaksot mm.) Yhteisöllinen hyvinvointityö Kiusaamisen ehkäisy ja kaverisuhteiden tukeminen Erityistason palveluita ja voimavaroja vakan ja koulun hyvinvointia tukemaan

10 4 Erityis- ja vaativimman tason palvelujen kehittäminen
Tavoitteet Suunnitellut kokeilut Lasten, nuorten ja perheiden suunnitelmallinen osallistuminen palvelujen uudistamiseen erityistason palvelut yhtenäinen kokonaisuus, hallinnonalat ylittävä horisontaalinen integraatio Palvelut nykyistä lapsi-, perhe- ja nuorilähtöisempiä Toimintamallit maakunnallisesti yhdenmukaisia Erityistason asiantuntemus käytettävissä perustason palveluissa Palveluiden tarve arvioidaan varhain ja monitoimijaisesti Lastensuojelun työskentelytapoja kehitetään ja työskentelytapoja toimeenpannaan maakunnassa Työkalut ja menetelmät erityistason palvelutarpeen tunnistamiseksi (esim. LAPS-lomake) Erityistason palveluiden jalkauttaminen perustasolle (esim. Neuropsykiatrian palvelut koululle, sosiaaliohjaaja) Erityispalveluiden ja perhekeskustoiminnan yhteensovittaminen ja toimintamallit + osaamisen lisääminen asiakaslähtöisiin työtapoihin Työnkierto Kokemusasiantuntijakoulutus? Vaikuttavan perhetyön ja perhekuntoutuksen palvelumallien kokeilu (tietoon perustuvia) Työryhmän tuotokset Työryhmän kuvaus

11 4 Erityisen ja vaativan tason tuki/ työpajat
Työpajan teema Aikataulu /sisällöt Tavoiteltu tuotos Asiakaslähtöinen monialainen yhteistyö (perhelähtöisyys) Asiakkaiden osallisuus palveluiden kehittämisessä ja palvelupolkujen mallittamisessa Yksi yhteinen palvelusuunnitelma asiakkaalle Osaamisen jakaminen, asiantuntijuus ja osallisuus oikea-aikaisen tuen järjestämiseksi Ylisukupolvisuuden ehkäisy Vammaisten lasten ja nuorten palveluiden integroiminen kaikille yhteiseen kouluun Dialogisuus, ratkaisukeskeisyys Palvelurakenne (nykytila-tavoitetila- toimintamallit uudenlaiselle horisontaaliselle intergraatiolle) Toimintamallit (Marak?) Lähipalvelut-keskitetyt palvelut- maakunnalliset palvelut sotessa Nepsy-asiantuntijuus peruspalveluiden ja huoltajien tukena (myös sijoitettujen lasten ympäristöt, huoltajat) Digitaalinen Nepsy-tukipaketti maakuntaan Yhtenäiset toimintamallit lastensuojeluun pohjautuen valtakunnalliseen malliin Kaikkein vaativinta erityisosaamista tarvitsevat lapset, nuoret, perheet (osaamiskeskusten rooli, koulukodit osaamista jakamassa, kokemusasiantuntijuus palveluiden kehittämisessä) Sairaalahoidossa olevien lasten opetus (digipalvelut hyödyksi) Erityisen tuen piiristä lähikouluun saattaminen Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti Vaikuttavan perhetyön, perhekuntoutuksen ja laitoshoidon keskeiset periaatteet Lastensuojelun systeeminen toimintakulttuurin muutos FSKC, Sosiaalitaito, Verso, Socca