Liikennepoliittinen selonteko

Esitys aiheesta: "Liikennepoliittinen selonteko"— Esityksen transkriptio:

1 Liikennepoliittinen selonteko
Suomen Kaupan Liiton logistiikkavaliokunta Liikennepoliittinen selonteko Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Liikenne- ja viestintäministeriö

2 Liikennepolitiikan linjauksia vuoteen 2020
Pitkäjänteinen päätöksenteko ja rahoitus Vaalikausittainen selonteko käytännöksi Vuotuisista päätöksistä vaalikauden mittaisiin kehittämis- ja rahoitusohjelmiin Elinkaarimallilla pari hanketta vaalikausittain Valtion osakemyyntituloja liikenneverkon kehittämisinvestointeihin ja teemahankkeisiin (tällä vaalikaudella 80 milj. €) Suuret kaupungit osallistuvat jatkossakin investointeihin vastineeksi maankäyttöhyödystä Kaivosten yhteydet pääsääntöisesti korottomalla jälkirahoituksella Aikaistamisrahoitus ”vakinaistetaan” (tasaa myös rakentamisen volyymiä) Tienkäyttömaksulle valmiudet ensi vuosikymmenellä (paikannustekniikka) Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksua selvitetään Tie- ja liikennerahastoihin ei kantaa

3 Liikennepolitiikan linjauksia vuoteen 2020
Elinkeinopolitiikka Laaditaan logistiikkastrategia ja kuljetusalan elinkeinopoliittinen ohjelma Päätös E18 Helsinki−Vaalimaa-moottoritien toteuttamisesta (koko yhteysväli) Seinäjoki−Oulu-ratahanke eteenpäin yhtenä kokonaisuutena Yleisten ja yksityisten teiden sekä ratojen kunnossapidolla turvataan yritystoiminnan ja elinkeinoelämän edellytykset Vähäliikenteisiä ratoja parannetaan tapauskohtaisesti (mm. raakapuukuljetukset) Suomen alustonniston kilpailukyky on nostettava keskeisten kilpailijamaiden tasolle EU:n hyväksymin toimin Varmistetaan kilpailuolosuhteet rautateiden tavaraliikenteessä ja luodaan edellytykset pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kilpailulle 2010-luvulla Maantielautta- ja yhteysalusliikenteen järjestelyistä päätetään tällä vaalikaudella Pääkaupunkiseudun toisesta lentokentästä päätetään tällä vaalikaudella

4 Liikennepolitiikan linjauksia vuoteen 2020
Ilmastonmuutos Konkreettiset päästötavoitteet ja toimet hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa ja ilmastopoliittisessa tulevaisuusselonteossa, kun EU-tason lopulliset linjaukset on saatu EU:n komission ehdottama 16 prosentin tavoite on Suomen liikennesektorille erittäin haasteellinen Henkilöautojen päästöt vähenevät tekniikan ja autokannan uudistuessa, mutta lisäksi tarvitaan paljon muuta Toimissa on otettava huomioon (1) henkilöautoilun välttämättömyys alueilla, joilla ei ole riittävää joukkoliikennettä ja (2) kuorma-autoliikenteen merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on tehokas mutta hidas keino vähentää liikennettä ja päästöjä. Maankäyttöä ja liikennejärjestelmää on kehitettävä yhtenä kokonaisuutena Raide- ja joukkoliikenteen edistäminen on edellytys kestävän yhdyskuntarakenteelle.

5 Esimerkkejä keinoista liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi

6 Liikennepolitiikan linjauksia vuoteen 2020
Joukkoliikenne, kevytliikenne ja liikenneturvallisuus Suurten kaupunkiseudut ja valtio laatimaan yhdessä pitkäjänteiset, seutukohtaiset joukkoliikenneohjelmat, joista tehdään aiesopimukset. Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki käyttöön v. 2009 Laaditaan malli toimivasta työsuhdematkalippu-järjestelmästä Vähenevää haja-asutusalueiden reittiliikennettä täydennetään kutsujoukkoliikenteellä. Selvitetään kimppakyydin ja ”naapuriavun” mahdollisuuksia. Lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joiden matka-aika Helsingistä nopeinta junayhteyttä käyttäen on yli kolme tuntia. Laaditaan toimintalinjat kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Liikenneturvallisuustyössä erityishuomio ikäihmisiin, lapsiin ja liikuntaesteisiin Teemarahoitusta kohdennetaan pääteiden turvallisuuden parantamiseen (keskikaideohjelma) sekä joukko- ja kevytliikenteen edistämiseen. Vaalikauden teemahankkeisiin 50 milj. €

7 Perusväylänpito ja yksityistiet
Perusväylänpitoon kuuluu väylien päivittäinen hoito ja ylläpito, loppuun käytettyjen rakenteiden korvaaminen, liikenteen ohjaus ja pienet investoinnit Perustienpitoon käytetään nyt n. 600 milj., perusradanpitoon n. 330 milj. ja vesiväylänpitoon n. 25 milj. euroa vuodessa Perusväylänpidon ja yksityisteiden rahoitusta lisätään vaalikaudella yhteensä 165 milj. eurolla. Ns. Ahon työryhmän perusväylänpitoa ja yksityistieavustuksia koskevat esitykset sisältyvät lukuihin Lisäpanostus kohdennetaan erityisesti puuhuollon turvaamiseen

8 Yhteenveto vaalikaudella 2007-11 alkavista liikenneinvestoinneista
Kehysriihessä päätetyt uudet investoinnit n. 1,1 mrd. euroa Uusien investointien lisäksi: Edellisen hallituksen päättämät neljä hanketta (yhteensä 830 milj. €) Ahon työryhmän esittämät ratojen perusparannukset Porokylä−Vuokatti (27 milj. €), Joensuu−Ilomantsi (10 milj. €), Äänekoski−Haapajärvi (20 milj. €) ja Pietarsaaren meriväylähanke (8 milj. €)

9 Vaalikaudella alkavat investoinnit

10 Vaalikaudella alkavat investoinnit

11 Valtion menot liikenneinvestointeihin

12 Hankkeita vuoden 2011 jälkeen
Hallitusohjelmassa periaatepäätös toteutuksesta E18 Helsinki−Vaalimaa: Elinkaarihanke Hamina−Vaalimaa (rak.kust. 140 milj. €) E18 Kehä III:n toinen osa (205 milj. €) Rautatieyhteyksien kehittäminen Pohjanmaan rata: Seinäjoki−Oulu, 2. vaihe, 350 milj. € Helsinki−Riihimäki-radan välityskyvyn lisääminen, 235 milj. € Äkäsjoki−Kolari−Laurila-radan sähköistys, 59 milj. € Rataverkon jatkosähköistys (muut kohteet), 196 milj. € Luumäki−Imatra-lisäraide ja nopeustason nosto, 265 milj. € Luumäki−Vainikkala-lisäraide, 140 milj. € Ylivieska−Vartius-radan välityskyvyn lisääminen, 390 milj. € Tampereen seudun lähiliikennejärjestelyt, 1. vaihe, 65 milj. € Espoon kaupunkirata, 190 milj. € Meriyhteyksien kehittäminen Mäntyluodon meriväylä, Pori, 6 milj. € Rauman meriväylä, 15 milj. € Kaskisten meriväylä, 3 milj. € Kemin meriväylä, 3 milj. € Tieyhteyksien kehittäminen Valtatie 3 Tampere−Vaasa, 110 milj. € Valtatie 4 Jyväskylä−Oulu, 1. vaihe, 85 milj. € Valtatie 4 Oulu−Kemi, 85 milj. € Valtatie 4 Rovaniemen kohta, 50 milj. € Valtatie 5 Mikkeli−Juva, 75 milj. € Valtatie 8 Raisio−Nousiainen−Pori, 140 milj. € Valtatie 8 Vaasa−Oulu, 1. vaihe, 110 milj. € Valtatie 10 / 12 Hämeenlinna−Lahti, 60 milj. € Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie, 145 milj. € Valtatie 12 Lahti−Kouvola, 120 milj. € Valtatie 15 Kotkan sisääntulo, 21 milj. € Valtatie 15 Kotka−Kouvola, 60 milj. € Valtatie 21 Palojoensuu−Kilpisjärvi, 50 milj. € Valtatie 22 Kajaani−Oulu yhteysväli, 37 milj. € (1. vaihe) Valtatie 23 Varkaus−Viinijärvi, 20 milj. € Kantatie 40 Turun kehätie (Kausela−Kirismäki), 60 milj. € Kehä I pullonkaulat, 1. vaihe, 120 milj. € Pääkaupunkiseudun ulosmenoteiden parantaminen, 65 milj. € (1. vaihe)