Esitutkinnasta tuomioistuinkäsittelyyn

Esitys aiheesta: "Esitutkinnasta tuomioistuinkäsittelyyn"— Esityksen transkriptio:

1

2 Esitutkinnasta tuomioistuinkäsittelyyn
Rikoslaki 47 luku 1 § ( /217) Työturvallisuusrikos Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta 1) rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai 2) aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan taikka mahdollistaa työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä tai jättämällä huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä, on tuomittava työturvallisuusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Rangaistus kuolemantuottamuksesta, vammantuottamuksesta ja vaaran aiheuttamisesta säädetään 21 luvun 8–11 ja 13 §:ssä. Työturvallisuusrikoksena ei kuitenkaan pidetä yksittäistä työturvallisuusmääräysten rikkomista, joka on työturvallisuuden kannalta vähäinen ja josta säädetään rangaistus työturvallisuuslain (738/2002) 63 §:ssä, työterveyshuoltolain (1383/2001) 23 §:ssä tai laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain (395/2012) 20 §:ssä. © Castrén & Snellman

3 Käräjäoikeus-prosessi
Aikajana Esitutkinta Loppulausunto Syyteharkinta Käräjäoikeus-prosessi © Castrén & Snellman

4 Esitutkinta

5 Esitutkinnan käynnistyminen
Poliisi käynnistää esitutkinnan, jos sen on syytä epäillä rikosta. Jos esitutkintakynnys ylittyy, esitutkinta on toimitettava ilman aiheetonta viivästystä. Esitutkinnassa hankitaan ja kootaan tarvittava todistusaineisto syyteharkintaa ja mahdollista oikeudenkäyntiä varten. Mikäli poliisi soittaa ja kutsuu kuulusteluihin on tärkeää: Käydä yhtiön sisäinen strategia huolellisesti läpi; Ottaa yhteyttä asianajajaan; Valmistautua kuulusteluihin huolella yhdessä asianajajan kanssa. © Castrén & Snellman

6 Poliisikuulustelut Kuulustelut kirjataan kuulustelupöytäkirjoiksi.
Asianajajalla on tärkeä rooli lisäksi kuulustelupöytäkirjan tarkistamisessa, esimerkiksi vastaako kuulustelupöytäkirja kuulusteltavan kertomusta ja onko se sisällöltään ja sävyltään oikea. Epäilyllä on oikeus olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen (ns. itsekriminointisuoja). Asianajajan keskeinen tehtävä kuulusteluissa on varmistaa itsekriminointisuojan toteutuminen sen kaikissa muodoissa. Asianajajan kanssa on myös hyvä keskustella siitä, missä määrin ja mitä on kannattavaa tuoda esiin. © Castrén & Snellman

7 Loppulausunto Esitutkintamateriaalin valmistuttua asianosaisille on pääsääntöisesti varattava tilaisuus loppulausunnon antamiseen. Loppulausunnossa voidaan ottaa kantaa muun muassa esitutkinta-aineiston riittävyyteen, näytön arviointiin ja oikeuskysymyksiin. Lausunnon antamista varten on varattava riittävästi aikaa, kuitenkin niin, ettei asian käsittelyä tarpeettomasti viivytetä. Laissa ei ole säädettyä määräaikaa loppulausunnon antamiselle. Käytännössä usein 2-4 viikkoa. Esitutkinta päätetään kun tarvittava aineisto on saatu kerättyä. Esitutkinta on mahdollista myös päättää saattamatta asiaa syyttäjän käsiteltäväksi, jos tutkinnassa on selvinnyt, ettei rikosta ole tehty. © Castrén & Snellman

8 Syyteharkinta Esitutkinnan päätyttyä asia siirtyy poliisilta syyttäjälle syyteharkintaa varten. Syyteharkinnassa esitutkinta-aineiston perusteella ratkaistaan, nostetaanko syyte. Ennen syyteratkaisun tekemistä syyttäjä voi kutsua asianosaisen ja hänen avustajansa tai asiamiehensä suulliseen neuvotteluun, jos se on eduksi syyteratkaisun tekemiselle tai asian käsittelylle. Syyteharkinnassa syyttäjä arvioi täyttääkö teko jonkin rikoksen tunnusmerkistön sekä harkitsee näytön riittävyyttä.  Onko esitutkinta-aineiston perusteella todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. © Castrén & Snellman

9 Haaste ja siihen vastaaminen
Mikäli syyttäjä katsoo näytön riittäväksi, nostaa syyttäjä syytteen pääsääntöisesti toimittamalla kirjallisen haastehakemuksen käräjäoikeuden kansliaan. Haastehakemus sisältää muun muassa kuvauksen teosta, tiedon todisteista ja vaatimuksista. Haastehakemuksen saatuaan tuomioistuimen tulee antaa viipymättä haaste. Haasteeseen tulee antaa kirjallinen vastaus tuomioistuimen asettamassa määräajassa. Vastauksesta käydä ilmi syytetyn kanta häntä vastaan esitettyihin vaatimuksiin ja perustelut tälle kannalle sekä todisteet ja näiden todistusteema. Lisäksi asianomistaja esittää usein siviilioikeudellisen korvausvaateen, johon tulee myös vastata. © Castrén & Snellman

10 Käräjäoikeusprosessi
Syytteessä oleva teonkuvaus ja syyttäjän vaatimukset rajaavat tuomioistuinkäsittelyn asiallisen laajuuden. Tuomioistuin ei voi tuomita rangaistusta teosta, josta rangaistusta ei ole vaadittu. Suullinen valmisteluistunto vain poikkeustapauksissa. Tavallisesti esitutkinta toimii samalla myös rikosoikeudenkäynnin valmisteluna. Pääkäsittelyssä rikosasiat käsitellään seuraavassa vaiheittaisessa järjestyksessä: Vaatimusten esittäminen ja perustelut; vaatimuksiin vastaaminen; tarkempi asiaesittely puolin ja toisin; asiassa esitettävä todistelu otetaan vastaan; ja loppulausunnot. Työsuojeluviranomaisella on keskeinen rooli koko rikosprosessin ajan. © Castrén & Snellman

11 Vastuun kohdistuminen ja yhteisösakko

12 Vastuun kohdistuminen ja yhteisösakko
Henkilökohtainen Ylin johto Keskijohto Työnjohto Yhteisö Myös oikeushenkilöllä rangaistusvastuu Yhteisösakko 850 € € Nyt kuitenkin vireillä esitys (HE 1/2016), jossa ehdotetaan sakkojen nostamista € € © Castrén & Snellman

13 Työturvallisuus viimeaikaisessa oikeuskäytännössä

14 Turun hovioikeus R 17/1023 – Mistä asiassa oli kyse?
Työntekijä oli loukkaantunut  pudotessaan kattotyömaalta, jossa vanhaa kattoa on purettu ja asennettu uusia kattolevyjä jatkuvasti katolla edeten. Putoamisvaaralliset alueet oli merkitty punaisella maalilla. Turvavaljaisiin kiinnitettävä turvaköysi oli ollut katon harjalla. Kiinnittäessään itsensä katon harjalla olevaan turvavaijeriin oli työntekijä astunut vaaralliselle alueelle ja loukannut itsensä vakavasti pudotessaan. © Castrén & Snellman

15 Turun hovioikeus R 17/1023 – Arviointia
Hovioikeus: Putoamissuojauksesta ei oltu huolehdittu asianmukaisesti ja tällä laiminlyönnillä oli aiheutettu työntekijän loukkaantuminen. Hovioikeus katsoi selvitetyksi, ettei työntekijä ollut voinut kiinnittää turvaköysiä vielä suojatelineillä ollessaan. Vaikka työntekijä oli jossain määrin ollut varomaton, ei työntekijä ollut työnantajan tuottamukseen nähden myötävaikuttanut tapaturman sattumiseen sillä tavoin, että vahingonkorvausta olisi perusteita sovitella.  Hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan ja toimitusjohtaja tuomittiin työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta 80 päiväsakkoon sekä vahingonkorvaukseen. © Castrén & Snellman

16 Pirkanmaan käräjäoikeus R 18/1299 – Mistä asiassa oli kyse?
Työntekijä oli sahannut sähkötoimisella pyörösahalla alumiinia. Sahauksessa käytettiin teräöljyä, minkä vuoksi työntekijällä oli kädessään työnantajalta saadut kumihansikkaat. Teräöljy oli liukastanut hansikkaiden ja pihtien otepintaa. Työntekijän ote oli luistanut ja terä osunut hansikkaaseen, jolloin työntekijän sormi vahingoittui. Kumihansikkaat olivat työntekijälle liian suuret. Työpaikalla oli yleensä tarjolla useamman kokoisia hansikkaita, mutta onnettomuuspäivänä pienemmät koot olivat ilmeisesti loppuneet. Työntekijä ei maininnut asiasta työnantajalle. © Castrén & Snellman

17 Pirkanmaan käräjäoikeus R 18/1299 - Arviointia
Käräjäoikeus: Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus oli laiminlyöty. On työnantajan vastuulla, että työntekijöiden käytettävissä on aina oikean kokoisia työhansikkaita. Se, että työntekijä oli aloittanut työt tuomatta esiin oikean kokoisten hansikkaiden puuttumista osoitti, ettei työntekijöitä ollut riittävästi ohjeistettu ja opastettu oikeakokoisten työhansikkaiden käytöstä ja niiden merkityksestä.  Käräjäoikeus tuomitsi työnantajan 10 päiväsakon rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. © Castrén & Snellman

18 Kiitos! EVELIINA TAMMELA asianajaja +358 20 7765 482
© Castrén & Snellman