TORNION-MUONIONJOEN LOHI

Esitys aiheesta: "TORNION-MUONIONJOEN LOHI"— Esityksen transkriptio:

1 TORNION-MUONIONJOEN LOHI
90% luonnonlohista on Perämeren jokien kantaa. Suomi voi omillakin päätöksillä auttaa lohta selviämään ! Muonion lohiviikot 2012 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

2 KUKA SAA JA KENELLE ANNETAAN --jokivartisten taistelu lohesta
ULOTTUVUUKSIA Biologia Oikeudenmukaisuus/Omistus /Syrjintä Välilliset vaikutukset Laki Talous Pyyntitapojen muutos Alueellinen identiteetti

3 Pohjolan Sanomat, pääkirjoitus 18.7.2012
”Riita Itämeren lohesta on pysyvä” Mistä riidellään? 1. Lohikannan elvyttämisestä. Jokiseuralla 30 mappia aineistoa 2. Saaliinjaosta - Jokiseuralla 1. mappi vasta avattu Miksi on TAISTELTU?

4 Taustaa Jokiseuran kantelu valtion toimista
MMM vastasi apulaisoikeuskanslerille: ”Tornionjoen lohikannan tila ei missään tapauksessa ole tuhoutumisen partaalla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa (RKTL) on viljeltävänä riittävästi Tornionjoen kantaa olevia emokaloja”

5 Taustaa MMM 2007 Asetusmuistio
”Merkittävin ongelma on objektiivisen ja tasapuolisen vertailun tekeminen matkailukalastuksen ja ammattikalastuksen kaikista taloudellisista ja sosiaalista kerrannaisvaikutuksista. Esityksissä ei myöskään ole huomioitu saaliin alueelliseen siirtämiseen liittyviä oikeudellisia näkökohtia”.

6 Taustaa MMM 2007 Asetusmuistio
”kossien erityiseen suojelemiseen ei ole suurempia syitä kuin vanhempienkaan lohien suojeluun” NÄKEMYSEROT OVAT OLLEET JÄRKYTTÄVIÄ siitä mikä on oikein ja kohtuullista biologian, laillisuuden, oikeudenmukaisuuden, syrjinnän ja talouden kannalta.

7 Miksi joki pidettiin tyhjänä? Onko kyse
Kulttuurieroista; keräily <> viljelykulttuuri Ajautumisesta Edunvalvonnasta, suuremman voimasta Tietämättömyydestä Tuhannet sivut kirjeitä, lausuntoja, valituksia, kanteluita ym. tapaamisia kertovat, että kyse voi olla jostakin tiedostetusta. Voiko joku tietoisesti sortaa?

8 Suojaako laki ? Suomi: MMM, Eduskunta, oikeuskansleri
- VYO 33/1982, Svean hovioikeus 1744. EU: komissio, parlamentti, kalastusneuvosto - BSRAC, missä asianomistajat? Mitä lakeja tulee noudattaa? - UNCLOS = merioikeussopimus 50/1996. Tätä lakia ei tarvitse noudattaa / Suuri valiokunta

9 Turtolan lohipadot Itäpuoli 7 kpl: TAIPALE, HOLMANRANTA, TOLPINKORVA, PIRTINPERÄNKALLIO, PIIPPOLANKORVA, LAUVINOJA ja RUHANIEMI. Länsipuoli 13 kpl: NIVA, TULLIMIESTEN PATO, LAMPINEN/WESTER-BERG, KÖÖKIPATO, MYRHOLMEN, HAGALUND, KUITTASNIEMI, SYVÄNLAHDENNIEMI, ÄPÖNKALLIO, SYVÄKOSTE, ALANEN KORPIKOSKI, YLINEN KORPI-KOSKI ja MÄMMILÄNSUVANTO

10 Lähde: ICES, Itämeren lohityöryhmä
Mkä on tämän kuvan rahallinen arvo? Lähde: ICES, Itämeren lohityöryhmä

11 Lohi on jokinen luonnonvara jolla on YK:n merioikeussopimuksella sovittu erityisasema
Luonnonlohi syntyy kotijoessaan 2-5 vuoden kuluttua jokipoikanen hopeoituu vaelluspoikaseksi eli smoltiksi ja laskeutuu mereen syönnösvaellukselle osa palaa vuoden kuluttua ’kossina’ toiset palaavat 2 vuotiaina ’jalkoina’ kolmen merivuoden kala on jo 10 kg - LOHI Luonnonlohi palaa kotijokeensa kutemaan Osa kasvaa 20 kg

12 Sosioekonominen tarkastelu
Puoli vuosituhatta, 1900-luvun alkuun asti lohi pyydettiin valtaosin joesta. Kotikyläni Turtolan kohdalla oli 13 lohipatoa Ruotsin puolella ja 7 patoa Suomen puolella Kirjasessaan ”Laxfisket”, Karl Wasikkaoja kuvaa isäänsä Henningiä ( ), Rovan padon hoitajaa, ammattikalastajaksi Aikansa ammattikalastajat olivat jokivarsilla

13 Sosioekonominen tarkastelu
Lohi oli kuninkaille ja piispoille helposti toteutettava veronkeräyksen lähde. Verotettavat lohisaaliit olivat Tornionjoella tonnia vuodessa. Pyyntiä säädeltiin vaihtelevasti, mutta lohikannan onnistuneesti säilyttäen satoja vuosia. Jokipyyntiaika oli ”kuninkaalle” tuottoisaa tn verotettava saalis

14 Raha luontaistalouteen lohesta
1800-luvulla Torniojokivarren maatalon rahatuloista noin puolet oli peräisin lohesta Ellei tullut lohta, ei ollut myöskään rahaa maksaa veroja eikä muita menoja

15 Sosioekonominen tarkastelu
Tekniikan kehitys ja meriviljely siirsivät pyynnin jokivarsilta merille, vieläpä avomerelle Joessa tapahtunut ammattikalastus kiellettiin säädöksillä Yhteiskunnan tuella rakennettiin ylisuuri kalastuslaivasto. Lohet pyydettiin lähes viimeiseen eväkkääseen ja tilalle kylvettiin aina uusia.

16 Ylikalastus ja lohen meriviljely rikkoivat luonnonrytmin
Lohi voi tuhansia vuosia hyvin. Myös menneinä vuosisatoina jolloin sitä kalastettiin kestävästi kotijokiperiaatteella Hyvinvointi muuttui sekakantakalastuksen vuoksi pahoinvoinniksi sotien jälkeen Pahoinvointia lääkittiin meriviljelyllä Sekasaalis koheni hetkeksi, mutta tauti paheni entisestään

17 2010 Tanska ja Puola pyytävät enemmän lohta kuin Suomi

18 Viittaako keltaisten pylväiden korkeus syrjintään?

19 Lohi on reaktiivinen kala
Viimeisten 50 v. aikana on koettu kolme (3) merkittävää kutuvaellusta Tornionjokeen: lohiasetus sai aikaan ”ihmeen” 2008 ajoverkkokielto toi lohet kotiin 2012 meripyyntiä rajoitettiin, kiintiö puoleen On todistettu, että luonnonlohi voi hyvin, jollei sitä tapeta merellä Lohet ovat lähinnä ruotsin (80%) kutuvaltiosta, vaikka vaeltavat Suomen rannikkoa pitkin kotijokeensa

20 LOHIASIA ON RATKAISTAVA LOHIASIANA
Itämeren lohisaaliin arvo n.2,5 milj € Suomen saalis vajaa 1 milj. € Lohen tehokalastusta merillä perustellaan nyt välillisten vaikutusten kautta; ilman lohta ei saada muitakaan saaliita kuluttajille? Lohen hallinto Itämeren alueella kalliimpaa kuin saaliin arvo

21 LOHI RIISTAKALAKSI Vuosittain Suomessa pyydetään lähes yhtä monta lohta kuin metsoja. Metson luvaton pyytäjä joutuu korvaamaan saaliista 700 €. Lohen luvaton pyytäjä joutuu korvaamaan 0 €. Luonnonlohella ei ole laissa määriteltyä statusta Aivan kuin on riistaeläimillä, myös lohelle on säädettävä yksilökohtainen arvo. LK Lohi kesämatkailun markkinointivaltiksi Nykysäännöillä esimerkiksi todettu 300 lohen salakalastus johtaa korvaukseen 0 euroa

22 TORNION-MUONIONJOEN LOHI
90% luonnonlohista on Perämeren jokien kantaa. Suomi voi omilla päätöksillään auttaa lohta selviämään !! MEILLÄ ON TORNION-MUONIONJOEN LOHI JA VAPAATA KALATIETÄ KILPISJÄRVELLE ASTI.

23