Integraatiohankkeet 22.-23.9.2015 Erja Oksman hankejohtaja.

Esitys aiheesta: "Integraatiohankkeet 22.-23.9.2015 Erja Oksman hankejohtaja."— Esityksen transkriptio:

1 Integraatiohankkeet 22.-23.9.2015
Erja Oksman hankejohtaja

2 Taustaa… Ketä nämä asiakkaat ovat?
Ja mistä koostuu palvelujen kustannukset?

3 Ketä nämä asiakkaat ovat?
Ja mistä koostuu palvelujen kustannukset? Taustaa… Suuri osa käyttää sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluja Käyttää useampaa palvelukokonaisuutta Asiakkailla monialaisia ongelmia Fyysiset tai psyykkiset pitkäaikaissairaudet Sosiaaliset ongelmat Köyhyys Kuluttaa suuren osan psyykkisen ja somaattisen hoidon kustannuksista

4 Ketä nämä asiakkaat ovat?
Ja mistä koostuu palvelujen kustannukset? Taustaa… Palvelujen, joiden vaikuttavuus on osoittautunut heikoksi, suuri käyttö kertoo, että nykyinen järjestelmä ei pysty vastaamaan näiden potilaiden tarpeisiin Tämän ryhmän hoito on usein kaoottista, resursseja tuhlaavaa ja on huomattava taakka sekä hoitohenkilökunnalle, että potilaille Tutkijoiden mukaan tämän ongelman voi poistaa niin, että palvelujärjestelmän ja palveluiden suunnittelussa ja käytännöissä otetaan lähtökohdaksi asiakas, ei organisaatio On syytä ottaa tämän asiakasryhmän palvelujen koordinaatio ja suunnittelu haltuun!

5

6 Palvelujen käytön muutos (%) 1v ennen ja 1v jälkeen terveys- ja hoitosuunnitelman teon paljon palveluja käyttävillä (> 10 käyntiä/v hoitosuunnitelmaa edeltävänä vuonna) N 2012 = 89 N 2014= 71 Lp= lääkärin päivystyskäynnit Ls= lääkärin suunnitellut käynnit Lk = lääkärikäynnit yhteensä Lp = lääkärin puhelinajat Hp= hoitajien puhelut Hk = hoitajakäynnit

7 Parempi Arki 1.3.2014 – 31.10.2017 Kokonaisbudjetti 1 266 666 €
Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa: Tampereen kaupunki, Valkeakoski, Pirkkala Päijät-Häme Kanta-Häme: Hämeenlinna, FSTHKY, Hattula, Janakkala 61 kuntaa Väestöpohja:

8 Hankkeen päättyessä Väli-Suomen alueella on ….
Käytössä yhteiset yhteisasiakkuuden kriteerit ja toimintamalli paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tunnistamiseen Käytössä asiakaslähtöinen sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palvelusuunnitelma Käytössä yhteistyön toimintamalli sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välillä Toimiva yhteinen palveluohjaus (sote-integraatio, kunnat ja kolmas sektori)

9 Matka Parempaan Arkeen alkaa…

10 Käytännön toimintaa…. Läpimurto –seminaarikierrokset Hankkeen toiminta
Aikataulu  Hankkeen toiminta Syksy 2015 Kuinka tunnistat paljon palveluja käyttävän yhteisasiakkaan –kriteerit ja toimintamalli 3 työpajaa Väli-Suomen toimijoiden kanssa Yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman kehittäminen valtakunnallisesti integraatiohankkeiden ja kentän kanssa Kevät 2016 Syksy 2016 Läpimurto –seminaarikierrokset

11 Syksyn 2015 satoa Kuinka tunnistat paljon palveluja käyttävän yhteisasiakkaan –kriteerit ja toimintamalli 3 työpajaa Väli-Suomen toimijoiden kanssa Yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman kehittäminen valtakunnallisesti integraatiohankkeiden ja kentän kanssa

12 Tunnistamispaja 1 Ryhmätyönä:
Pohdi mahdollisia syitä, miksi paljon palveluja käyttävien potilaiden/asiakkaiden tunnistamiseen ei ole työkalua/toimintamallia organisaatiossasi? Mitkä olisivat työkalun/toimintamallin mahdolliset hyödyt? Millainen tunnistamistyökalun pitäisi olla, jotta sillä olisi edellytyksiä toimia arkityössä ja se otettaisiin systemaattiseen käyttöön

13 Miksi ei ole työkalua/toimintamallia organisaatiossasi?
”Sähköinen tunnistaminen ei riitä” ”Yksintekemisen kulttuuri syvällä systeemissä” ”Yhteistoiminnan kehittämiseltä puuttuu ”veturi”” ”Ajatusmaailma: päivystyksessä hoidetaan vain päivystykselliset asiat ja sitten ihmetellään kun sama potilas käy toistuvasti eri vaivoilla” ”Hierarkia estää tunnistamisen: pois käsistä, pois mielestä” ”Vaikeita asiakkaita, joihin kukaan ei jaksaisi/haluaisi tarttua”

14 Miksi ei ole työkalua/toimintamallia organisaatiossasi?
”Lainsäädäntö estää” ”Kehittäminen tapahtuu liian korkealla” ”Toimijat keskenään vieraita, yhteistyöongelmat, tiimityö yli rajojen puuttuu” ”Yhteystiedot puutteellisia tai toisen ammattilaisen tavoittaminen hankalaa” ”Päivystyskeskeisyys” ”Vaikea tietää vastaanotolla esim. sosiaalityöntekijän asiakkuudesta”

15 Mitkä olisivat työkalun/toimintamallin mahdolliset hyödyt?
”Asiakas saa avun oikeaan aikaan ongelmaan, päivystyskäynnit vähenevät” ”Tyytyväinen asiakas arjessa/ onnistuneet työntekijät” ”Kokonaisvaltaisuus” ”Taloudellinen hyöty” ”Tulee kuulluksi” ”Parempi arki! Tyytyväisyys, elämänhallinta” ”Palvelun tasalaatuisuus” ”Yhteistyö luo turvallisuutta”

16 Millainen tunnistamistyökalun pitäisi olla, jotta sillä olisi edellytyksiä toimia arkityössä ja se otettaisiin systemaattiseen käyttöön ”Helppokäyttöinen ja helposti omaksuttava” ”Sopii kaikkiin ikäryhmiin ja erilaiseen problematiikkaan” ”Helppo/ yksinkertainen” ”Nopea-> sisältyy työnkuvaan” ”Hyödynnettävissä yleisesti SOTE alalla” ”Henkilökunnan koulutus ja motivointi tämän käyttöön tai pakote”

17 Yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma 25. 8. ja 22. -23. 9
Yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma ja tapaaminen STM:ssä Tavoitteena yksi yhteinen suunnitelma, yhteinen rakenne: hankkeiden kokemuksia hyödynnetään syksyllä – käytettävissä seminaarikierroksilla! Pohjana Terveys- ja hoitosuunnitelman otsikointi Tekninen rakenne valmis Vaiheistusasetuksen mukaan hoito- ja palvelusuunnitelma Kantaan Materiaalit kehittämistyöstä Innokylästä hakusanalla ”toiminnallinen soteintegraatio”

18 Tunnistetaan paljon palveluja käyttävä yhteisasiakas
Syksy 2015: Kehitetään yhteiset tunnistamisen kriteerit Asiakkaan tarpeet Seminaarikierrokset: yhteisen tekemisen malli Terveys- ja hoitosuunnitelma Hoito- ja palvelusuunnitelma Asiakassuunnitelma Tarpeet Tavoitteet Kainot ja toteutus Toteuttamiseen vaikuttavia asioita Seuranta ja arviointi Toteutus ja Keinot Tuki, seuranta ja arviointi Vastuuhenkilö, lisätiedot

19 Kehittämistiimit 5 – 8 henkilöä Sosiaalihuolto Perusterveydenhuolto
Erikoissairaanhoito Tiimi kehittää toimintaa ja yhteistyötä, kokeilee uusia toimintamalleja Johdon osallistuminen tärkeä tekijä: tukee integraatiota, toimeenpanoa ja muutostyötä

20 Kehittämistiimit Tavoite: kunnan oma sote-toimintamalli paljon palveluja käyttäville yhteisasiakkaille Tiimit osallistuvat seminaareihin päivää Läpimurtotyöskentelyn avulla tiimit kehittävät toimintamalleja paljon palveluja käyttävien yhteisasiakkaiden arjessa pärjäämisen tukemiseksi Tiimit suunnittelevat toimintansa ja työskentelevät sovittujen tavoitteiden mukaisesti Seminaarien välillä työskennellään omissa organisaatioissa

21 Läpimurtotyöskentely
Heinänen T, Mäntyranta T, Maijanen S, Kaila M. Läpimurtomallilla terveyshyötyä tuottamaan SLL 2011; 66:

22 Läpimurtotyöskentelyssä (Breakthrough collaboratives)
Yhteistoiminnallisesti ja aktiivisen vuorovaikutuksen avulla useat eri toimintayksiköiden tiimit työskentelevät samojen kehittämiskohteiden ja sovittujen tavoitteiden eteen ja jakavat osaamista, oppivat toisiltaan ja vertailevat tuloksia. Tiimit kokoontuvat yhteistyöseminaareihin 3-5 kertaa vajaan vuoden aikana Tiimit asettavat itselleen tavoitteet ja suunnittelevat, mitä aikovat tehdä yhteisseminaarien välillä omassa työyhteisössään. Tiimit tukevat muun työyhteisön sitoutumista meneillään olevaan kehittämiseen. Olennaista onnistumisen kannalta on johdon ja ammattilaisten sitoutuminen, viestintä ja tiimien yhteistyöhalu ja -kyky Heinänen T, Mäntyranta T, Maijanen S, Kaila M. Läpimurtomallilla terveyshyötyä tuottamaan SLL 2011; 66:

23 Seminaarikierrokset Paja 1 Hämeenlinna Paja 2 Tampere Paja 3 Seinäjoki
Paja 1 Hämeenlinna Paja 2 Tampere Paja 3 Seinäjoki Alueellinen jako Kierros I 13 – 9 – Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa 2 tiimiä 1 tiimi Kierros II 27 – 16 – 18 – 1 tiimiä Kierros III 10 – 13 – 1 – Seminaarikierrokset IV – VI järjestetään syksyllä 2016

24 Maakuntakohtaiset tiimit
Etelä-Pohjanmaa (18.5 %) 9 tiimiä Pirkanmaa (27.6%) 12 tiimiä Kanta-Häme (13.5%) 6 tiimiä Päijät-Häme (22.4%) 10 tiimiä Pohjanmaa (17.8%) 8 tiimiä

25 Parempi Arki Kiittää!