USKONTOTIETEEN PERUSTEET

Esitys aiheesta: "USKONTOTIETEEN PERUSTEET"— Esityksen transkriptio:

1 USKONTOTIETEEN PERUSTEET
TUK-105 (5op) 4.9. – ti ja to 12-14 Metsätalo Sali 1

2 Perustietoa Opettaja: Yliopistonlehtori Heikki Pesonen
Tavattavissa uskontotieteen tiloissa (Unioninkatu 38 E, huone 323) sopimuksen mukaan Sposti: P Info: weboodi, kurssisivu (

3 Kurssin suorittaminen
Luennot ja kirjallisuus Fingerroos, Opas & Taira (toim.): Uskonnon paikka. Sivut ja (Pyysiäisen, Mikkolan, Fingerroosin, Salmelan, Jylhänkankaan, Puurosen ja Hovin artikkelit); K. Ketola et al: Näköaloja uskontoon. Uskontotieteen ajankohtaisia suuntauksia, artikkelit "Mitä on uskontotiede", "Uskontotiedettä tekemässä", "Kertokaa lisää jumalasuhteestanne", "Uskonto ja moderni yhteiskunta” sekä "Uskonto ja vaietut naiset”  Löytyy e-kirjana V. Anttonen : Uskontotieteen maastot ja kartat ss (Luvut I-III sekä luvusta IV alaluku Kansakunta).  Löytyy e-kirjana Tentitään torstaina klo 12-15 Rästitentit: ja 15.2.

4 Kurssin ohjelma Ohjelma suurpiirteinen, ja voi muuttua ja muuttuu koko ajan; teemat kuitenkin (luultavasti) pitävät paikkansa 4.9 Mitä on uskontotiede? 6.9. Mitä on uskontotiede, vol II 11.9 Ei luentoa  alkutehtävä 13.9 Uskonto pakenee määritelmiä + alkutehtävän palautus 18.9 Uskonto pakenee määritelmiä, osa II 20.9 Uskonto pakenee määritelmiä, vol III 25.9. Uskonnon ulottuvuudet ja kansalaisuskonto 27.9 Uskonnon ulottuvuudet ja kansalaisuskonto II 2.10 Uskontotieteen suuntaukset

5 Kurssin ohjelma jatkuu…
4.10 Uskontotieteen suuntaukset II 9.10 Uskontotieteen suuntaukset III 11.10 Uskontotieteen suuntaukset IV 16.10 Uskontotieteen suuntaukset V, kertausta + tenttiohjeita 18.10 Tentti

6 Suomalainen kansalaisuskonto
Kansankirkollinen kansalaisuskonto vai suomalaisuus kansalaisuskontona?

7 Suomalainen kansalaisuskonto
Vaikka pieni kansa, niin sisukkaita (mutta nöyriä) sankareita Kokemuksellinen + yhteisöllinen ulottuvuus MM-jääkiekko, keihäänheitto, euroviisut, formulat, Ruotsi-Suomi -maaottelu torilla tavataan isänmaallinen olo Jurous, rehellisyys, hulluus, melankolia  kansanluonne Presidentin kunnioitus Yhteinen kieli

8 Suomalainen kansalaisuskonto
Myyttinen ulottuvuus Myyttinen taistelu toisen maailmansodan aikana, titaanien taistelu, talvisodan ihme, selviytyminen sortovallan alta (Ruotsi, Venäjä)  suomalainen sisu Myyttiset hahmot  Kekkonen, Armi Kuusela, Aleksis Kivi, Mannerheim, Matti Nykänen, Saarijärven Paavo, Väinämöinen, Viren, joulupukki, Mertaranta?, Uuno, Elmo, Patrik Laine, Teemu Selänne, Katri Helena Kalevala  muualla vahvistetaan Kalevalan merkitys? Vaimo, vaimo! sit’ ei kuri kaada, Jok’ ei hylkää toista hädässänsä. Pane leipään puoli petäjätä, Veihän vilu tou’on naapurimme.”

9 Suomalainen kansalaisuskonto
Materiaalinen ulottuvuus leijonavaakuna (jääkiekkojoukkue: leijonat, paidat)‏ Tuntematon sotilas, Täällä pohjantähden alla, Seitsemän veljestä, Sibeliuksen musiikki (Finlandia), salmiakki, kansallisromanttinen kuvataide, luonto ja metsät, Marimekko, Muumit, Nokia (silloin joskus, tai taas ehkä…), Angry Birds, Arabian astiat, kahvi, tango, astiakaappi, mämmi ja mietaa, Fazerin suklaa, äitiyspakkaus Suomen lippu

10 Suomalainen kansalaisuskonto
Rituaalinen ulottuvuus Kalendaaririitit: Itsenäisyyspäivän vastaanotto, vappu, äitienpäivä (isänpäivä), joulu ja juhannus (kokko) Siirtymäriitit: ylioppilasjuhlat, rippi- tai protujuhlat Saunominen + saunatonttu Ryyppääminen (toisaalta enää ei edes juopotella kunnolla…) Kiteytyy juhannuksena  juhannustaiat??? Mökkeily Kahvinjuonti + kursailu Avantouinti

11 Suomalainen kansalaisuskonto
Eettinen ulottuvuus Kaveria ei jätetä  huolenpito tuntemattomista? Korkea työmoraali Oma tila/toisen tilan kunnioittaminen  vrt. ylenpalttinen halailu Lainkuuliaisuus Jokamiehenoikeudet Osta kotimaista! Puolueettomuuspolitiikka Äänestäminen kansalaisvelvollisuutena Rehellisyys  lompakonpalautustesti Kasvatukselliset sananlaskut: (“nuorena vitsa väännettävä”; “niska kyyryssä kohti uusia pettymyksiä”; “jos ei sauna, viina tai terva auta, tauti on kuolemaksi”)

12 Suomalainen kansalaisuskonto
Opillinen ulottuvuus Usko hyvinvointivaltioon Usko koulutukseen  Pisa Uskonto yksityisasiana Demokratia Sukupuolten välinen tasa-arvo Maatalouden ensisijaiseen asemaan uskominen; maatalouden korkea status?

13 Suomalainen kansalaisuskonto
Luterilaisuutta vai suomalaisuutta? Uskontoa? Bellah: transsendentti (Jumala) legitimoi kansakunnan olemassaolon Yhdysvallat: liitto Jumalan kanssa, Jumala antanut tehtävän, luvattu maa, valittu kansa Suomi: Jumala sodan oikeuttajana ja kansan suojelijana toisessa maailmansodassa  tämän jälkeen? Kansankirkollinen kansalaisuskonto etnisenä uskontona?

14 Suomalainen kansalaisuskonto
Anttonen 1993: ”Kun suomalainen juhlii ja ylistää suomalaisuuttaan, siinä on hyvin vähän sijaa kristillisyydelle. Se tapahtuu ensisijaisesti Kalevalan ja kansanperinteen, metsä-, vaara- ja järviluonnon, talvisodan hengen, urheilun, saunan, viinan ja Suomen Markan merkeissä.” Pitääkö paikkansa?

15 Tenttikysymyksiä Mitä tarkoitetaan amerikkalaisella kansalaisuskonnolla? Erittele ilmiötä Ninian Smartin uskonnon ulottuvuuksien avulla Mitä voisi olla suomalainen kansalaisuskonto? Erittele ilmiötä Ninian Smartin uskonnon ulottuvuuksien avulla. Hyödynnä myös Kati Mikkolan artikkelia.

16 Kirjallisuutta Albanese, Catherine 2006: America: Religions and religion. Braun, Willi & McCutcheon, Russel (toim.): Guide to the study of religion Comstock, Richard 1971: The Present and Future of Religion. Teoksessa Religion and Man, toim. Richard Comstock Haverinen, Antti 2004: Valkoisen talon kappalaiset. Yhdysvaltain presidentti-instituution viralliset puheet retorisena kansalaisuskontona. Ethesis. HY. Helin, Janne 2006: Maa vahva, Jumala väkevä. Pyhä talvisota ja Kotimaa-lehden myytit vuosina Jalovaara, Ville 2018: Myrskyä ja mystiikkaa. Suomen tasavallan presidentit ja kirkko.

17 Kirjallisuutta Ketola, Kimmo 2001: Mitä on uskontotiede? Teoksessa Näköaloja uskontoon. Korhonen, Teppo (toim.) 1993: Mitä on suomalaisuus? Kyyrö, Jere 2018: Kansalaisuskonto. Teoksessa Uskontososiologia. Lampinen, Tapio 1995: Uskonto ja politiikka Närvä, Jaakko 2014: Ratkaisuehdotus uskonnon määrittelykysymykseen. Uskonnontutkija 2/2014. Uskonnontutkija.fi Paden, William 1992: Interpreting the sacred Smith, Jonathan Z. 1982: Imagining religion

18 Kirjallisuutta: Bellah ja kansalaisuskonto
Bellah, Robert 1967: Civil Religion in America, josta kaikki alkoi. Julkaistu mm. teoksessa Bellah, Robert 1970: Beyond Belief. Lisäksi kiintoisa on teos, jossa Bellah analysoi Amerikan historiaa ja nykytilannetta kansalaisuskonnon avulla, eli Bellah, Robert 1975: The Broken Covenant. American Civil Religion in the Time of Trial. robertbellah.com

19 Uskontotieteen suuntaukset: lähtökohtia I
”Jos sinä olet tullut maasta, niin mene maahan Jos sinä olet tullut vedestä, niin mene veteen, Jos sinä olet tullut valkiasta, niin mene valkiahan, Jos sinä olet tullut tuulesta, niin mene tuulehen!” Uskontotieteen suuntaukset: lähtökohtia I Outi Lesonen (vas.) ja Matrona Kyyrönen loitsimassa 1900-luvun alussa, kuvat: Museovirasto Loitsut ovat lausuttujen, kuiskattujen, ajateltujen tai laulettujen sanojen ketjuja, joilla on tarkoitus aikaansaada jotain tapahtumaan yliluonnollisesti.

20 Uskontotieteen suuntaukset: lähtökohtia I
Gabriel Maxenius: De effectibus fascino-naturalibus (1733) ”Nimittäin sinä hetkenä, jolloin he jotakuta henkilöä parantavat ja hänen haavojaan joko sulkevat tai avaavat, he keksivät mielessään outoja ja kauheita eleitä: nimittäin suun korskuntaa ja aivan outoa ammumista, ruumiinsa viskelyä, silmien tylyä katsetta; kun lisätään vielä muita vaikutuskeinoja, jotka tarkoittavat arvokkuuden osoittamista ja eräänlaista taitoa herättää luottamusta tai pelkoa toisissa, niin että luulisit heitä ajavan eräänlaisen omituisen vihan kiihkon, etten sanoisi, että luulisit heidän olevan hulluja (dementes).

21 Uskontotieteen suuntaukset: lähtökohtia I
Niinpä he harrastavat senkaltaista elehtimistä, milloin he saavat jäsenillään aikaan hölmistymisen jotain suurehkoa voimaa vastaan, vieläpä kaikissa esityksissä, joita seuraa rytmillisen sanailun jälkeinen vaikutus. Ja siitä seuraa, että kuuntelevien ihmisten veri ei voi kestää eräänlaista toistoa, etenkin jos otetaan huomioon, kuten jo on sanottu, näiden ihmisten liiallinen ja altis herkkäuskoisuus näissä asioissa ja niin sanoakseni luonnollinen taipumus.” (Haavio 1967, 315.)

22 Uskontotieteen suuntaukset: lähtökohtia I
Haasteena kysymys uskonnon totuudesta Reaktiot: naturalistinen ja religionistinen tutkimusperinne Naturalistinen traditio Uskontoa mahdollista selittää ihmisten persoonallisesta ja sosiaalisesta todellisuudesta käsin Uskonto ikään kuin ihmisen luomus Varhaiset uskontokriitikot: Protagoras, Diagoras sekä Euhemerus (n. 330 – 260 eaa.)‏ Euhemerismi

23 Uskontotieteen suuntaukset: lähtökohtia I
Myöhempiä uskontokriitikoita Karl Marx: uskonto harhaa ja kansojen ooppiumia Sigmund Freud: uskonto nousee alitajunnasta ja on mielen sairaus Reduktionismi Emilé Durkheim: uskonto yhteiskunnan heijastuma uskontokriitikot ja uskontoon myönteisesti suhtautuvat

24 Uskontotieteen suuntaukset: lähtökohtia I
Religionistinen traditio Uskontoa ei voi palauttaa itsensä ulkopuolelle Antireduktionismi Joko oletus jumaluuden olemassaolosta tai sitten ei Teologia/uskontoteologia ja uskontofenomenologia Mircea Eliade, Gerardus van der Leeuw, Rudolf Otto Rudolf Otto Numinoosi, joka näkyy kaikkien uskontojen taustalla, mutta tunnistettavissa kristinuskossa aidoimmillaan

25 Lähtökohtia I: kiteytys vielä kerran
Naturalistinen suuntaus Religionistinen suuntaus * Reduktionismi * Antireduktionismi * Uskonto ihmisen luomus/ * Uskontoa tutkittava siitä tutkitaan ihmisen luomuksena itsestään käsin käsitys uskonnon totuudesta

26 Uskontotieteen suuntaukset: lähtökohtia I
Kumpi suuntaus uskontotieteelle ominaisempi? uskontotiede ponnistaa naturalistisesta traditiosta ja uskontokritiikistä David Hume, E.B. Tylor, J.B.Frazer, Marx, Freud, Durkheim Religionistinen perinne noussut erityisesti viime vuosisadan puolivälistä alkaen Otto, Mircea Eliade, Gerardus van der Leeuw, Jacques Waardenburg, Joachim Wach, René Gothóni “Uusnaturalistit” 1990-luvulta lähtien Pascal Boyer, Thomas Lawson, Don Wiebe, Luther Martin (kuvassa), Ilkka Pyysiäinen, Armin Geertz Ukkoja!