Energiapoliittiset tuet Suomessa ja kilpailijamaissa

Esitys aiheesta: "Energiapoliittiset tuet Suomessa ja kilpailijamaissa"— Esityksen transkriptio:

1 Energiapoliittiset tuet Suomessa ja kilpailijamaissa
Teollisuusneuvos Timo Ritonummi Parlamentaarinen yritystukityöryhmä,

2 Energia- ja ilmastopolitiikkaa, ei yritystukea
EU:lla on vuoteen /20/20-tavoitteet: kasvihuonekaasupäästöt -20 % (1990), uusiutuvan energian osuus 20 % ja energiatehokkuus 20 % Näissä jäsenvaltiokohtaisia jakoja, esim. Suomi uusiutuvan osuus 38 % EU:lla vuoteen 2030 tavoitteet: KHK-päästöt -40 %, uusiutuva 27 %, energiatehokkuus 27 / 30%, vain päästöissä (ei-päästökauppa) jäsenvaltiolle Pariisin ilmastosopimukseen EU on ilmoittanut -40 % (2030) tavoitteen Pitkän aikavälin tavoite EU:lle on vähentää päästöjä % 2050:een Ilmakehän CO2 ennätykseen, ollaan menossa +3 C-skenaarion mukaan, jos ei lisätoimia Hallitusohjelmassa on kunnianhimoiset tavoitteet vuoteen 2030: Uusiutuvan osuus 50 % Kivihiilen energiakäytöstä luovutaan Fossiilisen öljyn kulutus puolitetaan jne. Nämä ovat energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteita, eikä niitä ilman merkittäviä ohjauskeinoja ja panostuksia saavuteta Tuilla edistetään investointeja uusiutuvaan ja energiatehokkuuteen, ei niinkään vaikuteta energian hintaan (yksikköhinta). Toki sähkömarkkinoilla uusiutuva vaikuttaa markkinahintaan – mutta siirto ja verot on muut osat. Työ- ja elinkeinoministeriö • 

3 EU:ssa voimakkaita toimia uusiutuvalle
EU-28: tuulivoimakapasiteetti 154 GW, aurinkosähkö PV 100 GW,p (2016) Saksalla molemmissa yli 40 % osuus, Espanja tuulivoima 15 %, Italia PV 20 % Tuottavat n. 300 TWh TWh = 400 TWh/a, 13% EU-28:n tuotannosta n TWh Nämä eivät ole syntyneet ilman toimia; tarvittu antaa tukea – paljonkin Tuulivoima syöttötariffi (83,5 €/MWh, 12 a, esim. 15 % huoltok.) antaa ~2 M€/MW Tämä summa on pitänyt antaa tai luvata (syöttötariffilla) tuulivoimainvestoijalle per MW Ei siis ole investoinnin hinta, vaan hinta, jolla joku rakentaa ja ylläpitää Huom! Suomessa maksetaan erotus markkinahintaan; tämä JOS valtio maksaisi kaikki Aurinkosähkö PV vielä kalliimpaa isoissa järjestelmissäkin, ollut ~4 M€/MW EU-28:n olisi tuettu / tuetaan vielä (FI 12 a, monissa 20 a) pääosin syöttötariffilla: Tuulivoimaa 2 M€/MW * MW = n. 300 mrd. € - Suomen n. 3 mrd. € (erotus markk.hintaan) PV 4 M€/MW * MW = n. 400 mrd. €. Yhteensä yli 700 mrd. € maksettu/maksetaan Huom! Tämä on suuntaa-antavaa (klubiaskin kannen) laskentaa, mutta antaa suuruusluokkaa. Summa todennäköisesti suurempi, yli 1000 mrd. €. Näiden lisäksi lämpöpumput, aurinkolämpö, bioenergia jne. saaneet tukea Työ- ja elinkeinoministeriö • 

4 Energiapoliittiset tuet Suomessa
Energiatuki, eli investointituki Myöntövaltuus 35 M€, lisäksi lisätalousarvioilla jne. on tullut lisää LNG-terminaalien investointituki, ,5 M€, M€ Uusiutuvan energian ja uuden teknologian investointituki (kärkihanke M€) Esim. Otaniemi, St1 geoterminen hanke, tuki vajaa 10 M€ (ensimmäisen kierroksen 20 M€:sta) 2018 budjetissa 20 M€ lisävaltuus uuden energiateknologian investointien vauhdittamiseen. Uusituvan energian tuotantotuki (syöttötariffi) Tuulivoima, (biokaasu, metsähake), sulkeutunut 2500 MVA, hintapreemio, takaa 83,5 €/MWh, 12 a Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatio Maksetaan sähkön kulutuksesta, 43 M€/a, ostosähkön määrä ja päästöoikeuden hinta Ei niinkään energia- ja ilmastopoliittinen tuki, mutta lääke päästökaupan ”kipuihin” Lisäksi energiaveroissa suuremmat tuet: verotasot sähkössä (teollisuus, muut), energiavero-leikkuri, CHP-verotus (sähköntuotantoa ei veroteta, lämmöntuotannon polttoaineita verotetaan, CHP:ssa ”hyötysuhde” ~111 %) ja polttoaineen CO2-osuuden puolitus Energian, erityisesti sähkön hintaan vaikuttavat verojen lisäksi kanta- verkkomaksut, alemmat tariffit (ei-avoimilla markkinoilla) palautukset jne. Työ- ja elinkeinoministeriö • 

5 Energiatuki eli Investointituki
Energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi (kasvihuone- kaasupäästöjen vähentäminen, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistäminen), ei yritystukea esim. kilpailukyvyn parantamiseksi Tukea annetaan tietty prosentti, esim % hyväksyttävistä kustannuksista Hyväksyttävät kustannukset: ne, jotka ovat välttämättömiä hankkeen toteutumisen kannalta Valtiontukea, ryhmäpoikkeusasetuksella Korkeampi tukiprosentti uudemmalle, suuremman riskin teknologialle – pääpaino näille hankkeille Esimerkki LED katuvalaistus ja (jää)hallit: aluksi korkeampi %, sitten alempi, nyt ei enää. Muissa EU/ETA-maissa vastaavaa, tukiprosentit tyypillisesti 30 %, useimmat välillä % (katso ) Investointitukea pidetään selkeimpänä, etupainotteisena, mutta valtiontuki- ehdot asettavat ylärajat. Lisäksi yksittäiskäsittelynä työläs ja vain uudet kohteet (vs. esim. metsähake olemassa olevaan kattilaan). Työ- ja elinkeinoministeriö • 

6 Syöttötariffi, vihreät sertifikaatit, päästökaupasta
Nämä toimenpiteet EU-tavoitteiden (20/20/20 jne.) täyttämiseksi. Suomessa tuulivoimalle 83,5 €/MWh, 12 vuotta, preemio, eli maksetaan erotus takuuhinnan ja aluehinnan välillä. Monissa EU-maissa korkeita 100…200 €/MWh syöttötariffeja (DE, …) ja näihin varat kerätään sähkönkäyttäjiltä (tyypillisesti ei teollisuudelta) Ruotsissa ja Norjassa (luopumassa) vihreät sertifikaatit; sähkön myyjän pitää hankkia tietty määrä uusiutuvalla tuotetun sähkön sertifikaatteja. Syöttötariffit ja vihreät sertifikaatit ovat sähköntuotantoon. Sähköntuotanto on päästökaupassa. Sähköntuotanto ei saa ilmaisia päästöoikeuksia. Päästöoikeuden hinta nostaa sähkön markkinahintaa, mutta tämä on yhteys on heikkenemässä. Työ- ja elinkeinoministeriö • 

7 Syöttötariffit yms. EU / ETA -maissa
Hyvä, yhteen vetävä ja riittävän ajantasainen uusiutuvan energian tukimuotojen sivusto (syöttötariffit, verkkosäännöt, investointituet jne.): Maittain jako: sähkö, lämmitys ja jäähdytys, liikenne Tuet muilla valuutoilla muutettu myös euroiksi Yleiskuva on, että tuet (syöttötariffi erityisesti) ovat moniportaisia ja yksityiskohtaisia – Suomi näyttää tässä yksinkertaiselta Tukia voi verrata maittain, esim. PV-tuki: suurta vaihtelua, tuet tulleet alaspäin, monia yksityiskohtia ja rajauksia. Myös verkkoasiat / -edut. Esim. tuulivoima, feed-in premium, (eli erotus markk.hintaan) Italia Capacity(kW) Incentive(€/MWh) 1-20 291 20-200 268 149 135 Offshore 0 €/MWh (Annex 1 DM 23/06/16). Työ- ja elinkeinoministeriö • 

8 Sähkön verotus, teollisuus, EU/ETA esimerkkejä
EU:ssa minimivero 0,5 €/MWh = 0,05 snt/kWh, Suomi 0,703 snt/kWh= 7,03 €/MWh Suomessa energiaveropalautus, ns. energiaveroleikkuri Ruotsi vapautti energian säästöohjelmassa olevan teollisuuden sähköverosta, mutta tämä todettiin lainvastaiseksi ja Ruotsi laittoi 5 SEK = 0,536 €/MWh. Itävallassa sähkövero palautetaan osittain teollisuudelle. Norjassa pohjoisilla maakunnilla yrityksille alennettu sähkövero, paperi- ja selluteollisuudella koko maassa vapautus sähköverosta, jos toteuttaa veroa vastaavat energiansäästötoimenpiteet. Saksassa ja Norjassa energiaintensiivinen, tasaisesti sähköä käyttävä teollisuus saa alennuksia sähkön siirtomaksuista. Saksassa syöttötariffin rahat kerätään kuluttajilta, teollisuus lähes kokonaan vapautettu (vähentää energiaveroista jopa 95 % työantajamaksuissa); EU tuomio-istuin todennut lainvastaiseksi, ei vielä muutoksia. Suomessa teollisuuden sähköllä alempi verotaso ja energiaveroleikkuri: kilpailijamailla vastaavia, usein alempia veroja / suurempia palautuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö • 

9 Päästökauppakompensaatio
Kompensoi EU:n päästökaupan aiheuttamaa sähkön hinnan nousua sähköintensiiviselle teollisuudelle Huom! Ostosähkö ja päästöoikeuden hinta vaikuttavat, ei omat päästöt Päästökauppaan kuuluu EU-28 + Norja, Liechtenstein ja Islanti. Kompensaatio käytössä: Saksa, UK, Alankomaat, Belgia, Norja, Espanja, Kreikka, Slovakia ja Suomi Tuen kustannukset vaihteli Espanjan 1-3 M€ ja Saksan 200 M€ välillä 2014. Päästökauppadirektiivin uudistus kaudelle (loppusuoralla): Päästöoikeuden odotetaan kallistuvan selvästi KOM + neuvosto, todennäköinen: Jäsenmaiden tulisi (”should”) maksaa kompensaatiota Parlamentti: EU-tason rahasto + jäsenmaille mahdollisuus kansalliseen tukeen Valtiontukisuuntaviivat uudistuvat Pöyryn selvitys 6/2017: Suomen terästeollisuuden kustannusten nousu lähes 2/3 käyttökatteesta 2030, jos päästöoikeuden ja sähkön hinta nousee odotetusti. Tästä suurin vaikutus tulisi sähkön hinnan noususta. ”Tämä vaarantaisi jo teollisuuden toimintaedellytykset ja vaatisi nykyistä merkittävämpiä toimia hiilivuodon ehkäisemiseksi, mikäli muissa maissa ei ole vastaavia lisäkustannuksia tuotannolle. ” Työ- ja elinkeinoministeriö • 

10 2018 budjetissa 48 milj. euroa lisää ilmastotyöhön TEM, LVM, YM
8 miljoonaa euroa autokannan uudistamiseen ja vähäpäästöisen liikenteen edistämiseen romutuspalkkio-ohjelman jatkamiseen. Vähäpäästöisten ajoneuvojen lisääntymistä tavoitellaan tukemalla täyssähköautojen hankintaa sekä kaasu- ja flexfuel-autojen konvertointia yhteensä 6 miljoonalla eurolla vuosittain. Lataus- ja jakeluverkon rakentamista sekä taajamalogistiikan sähköistämistä tuetaan alueellisesti tasapuolisesti 4 miljoonalla eurolla vuosittain. Kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen kehittämistä tuetaan 4 miljoonalla eurolla vuosittain. Tukea kohdistetaan etenkin joukkoliikennejärjestelmien digitalisointiin sekä julkisen liikenteen sähköistämiseen. Lisäksi tuetaan raideliikenteen osto- ja velvoiteliikenteen lisäystä 2 miljoonalla eurolla vuosittain. Uuden energiateknologian investointeja vauhditetaan 20 miljoonan euron lisävaltuudella. Uusiutuvan energian tuella voidaan vauhdittaa muun muassa liikenteen biokaasuhankkeita, aurinkosähköä ja energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. Ilmastoystävälliseen puurakentamiseen tehdään 2 miljoonan lisäpanostus. Tavoitteena on tehdä puurakentamisesta mahdollisimman helppo ja houkutteleva vaihtoehto. Yritysten, kuntien ja kansalaisten ilmastotyötä vauhditetaan neuvonnan ja opastuksen kautta 2 miljoonan euron lisärahoituksella. (TEM 1 M€, YM 1 M€) Työ- ja elinkeinoministeriö • 

11 Uusiutuvan osuus loppuenergiasta, EU
Työ- ja elinkeinoministeriö • 

12 Päästöoikeuden hinta, €/t
Työ- ja elinkeinoministeriö • 

13 Syöttötariffit (Feed-In, P=premium, T=tariff), kiintiöitä (quota, eli sertifikaatit), tilanne elää, tässä 11/2014 tilanne, sen jälkeen paljon muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö • 

14 Globaali tilanne: CO2-päästöt, -verot, subventiot (hieman vanha, mutta ei päästöissä suuria muutoksia Kiinassakaan) IEA WEO special report 2015 Työ- ja elinkeinoministeriö •