LAPE-muutosohjelma Pohjois-Karjalan maaseudun näkökulmasta

Esitys aiheesta: "LAPE-muutosohjelma Pohjois-Karjalan maaseudun näkökulmasta"— Esityksen transkriptio:

1 LAPE-muutosohjelma Pohjois-Karjalan maaseudun näkökulmasta 28.11.2016
Frimodig Anne, YTM / P-K LAPE muutosagentti / kehittämisasiantuntija

2

3

4 Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma ja Pohjois-Karjalan LAPE hanke: Projektisuunnitelmien tiivistelmät Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen Erityis- ja vaativimman tason palveluiden uudistaminen Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos Lapsibudjetointi Lapsivaikutusten arviointi Lapsiystävällinen toimintakulttuuri Tietopohja ja hyvinvoinnin seuranta Viedään käytäntöön perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto Eroauttamisen palveluilla kohti yhteistyövanhemmuutta Matalan kynnyksen palvelujen verkostoiminen - perhekeskustoimintamalli Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki Turvapaikanhakijat ja maahanmuuton asiat Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Muut Sähköisten palvelujen projekti Etunimi Sukunimi

5 Maakunnalliset väestölliset ja alueelliset erityispiirteet Pohjois-Karjalan LAPE hankkeen kannalta
Paine lastensuojeluun ja erikoissairaanhoitoon pitkittyneesti suuri, lasten tilanteet hyvin komplisoituja, perhetilanteet vaikeita, ongelmien ylisukupolvisuus Vaikeat käytöshäiriöt näyttävät yleistyvän, vaikeahoitoisuus, laaja tuen tarve (lastensuojelu & erikoissairaanhoito & koulun tukitoimet) Pula lasten alojen erikoislääkäreistä, puheterapeuteista, sosiaalityöntekijöistä ja toimintaterapeuteista Järjestelmä on yksilökeskeinen. Perhekohtainen palveluiden koordinaatio puuttuu. Jopa pari kymmentä toimijaa saman perheen asioissa! Lähisuhdeväkivallan yleisyys, emotionaalista kaltoinkohtelua ei tunnisteta, lasten oikeuspsykiatrisia tutkimuksia vähän väestömäärään nähden P-K on noin työtöntä työnhakijaa 2016 (maan korkein 16,2%) Tekstidia Dian voi valita Uusi dia (tekstisivu) Etunimi Sukunimi

6 HUOM! Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin!
Kuvaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin lähtötilanteesta ja erityisistä haasteista Pohjois-Karjalassa 2015 lasten ja nuorten SOTE-palvelut yht. 68.8milj € Perhe- ja laitoshoito 18,8 milj. € Avohoito- ja huolto 11 milj. € Lasten- ja nuorisopsykiatrian avohoito 3 milj.€ Lasten- ja nuorisopsykiatrian laitoshoito 4,3 milj. € Lastensuojelun kustannukset suuret, kuntakohtaiset erot Palvelut pirstaleisia, työntekijätkään eivät aina tunne alueen palveluita. Palveluohjaus puutteellista, tiedonkulun katkokset Lasten huomioiminen aikuisten palveluissa riittämätöntä HUOM! Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin! Etunimi Sukunimi

7 Mitä erityisiä haasteita palveluiden uudistamiseen voi sisältyä maaseudulla?
Resurssit eivät kasva Kuntakeskusten pitkät alueelliset välimatkat Harveneva joukkoliikenne Lapsiperheiden muuttaminen työn ja palvelujen perässä kuntakeskuksiin tai maakunnan ulkopuolelle Väestöstä ( as) noin puolet asuu Joensuun alueella P-K lapsiperheitä on n , joista erityistä tukea tarvitsevia perheitä arviolta noin Usein maaseudun nuoret hakeutuvat opiskelemaan Joensuuhun tai maakunnan ulkopuolelle Etunimi Sukunimi

8 jatkuu, mitä erityisiä haasteita…?
Valinnanvapaus: kun kuntarajoja ei ole, kuormittuuko lähikunnan tuottama(t) palvelu(t), jotain toista kuntaa enemmän? esim. kuraattori- ja psykologipal.? Entä järjestöjen ja yksityisen rooli kopin ottajana? Useissa Pohjois-Karjalan kunnissa on syntyvyys alhainen. Miten huomioidaan kokonaispalvelutarpeen kysynnän aleneminen? Löytyykö maaseudulla riittävästi ennaltaehkäiseviä palveluja ja osaamista? Saavutetaanko samanlaiset, tasa-arvoiset ja yhdenmukaiset palvelut eri kunnissa? (STM tavoite) Miten siirretään voimavaroja paljon palvelua tarvitseville? Säilyvätkö lähipalvelut? Harvemmin tarvittavat voivat olla kauempana!? Digitaaliset palvelut tulevat, mutta ”puhelinlinjoja” tarvitaan edelleen! Etunimi Sukunimi

9 Miten P-K LAPE pannaan toimeen maaseudulla?
Projektisuunnitelmat muodostavat LAPE-muutosohjelman toimeenpanosuunnitelman. Laajan muutostyön onnistuminen edellyttää, että kaikki lasten ja nuorten ja perheiden palveluiden parissa työskentelevät ammattilaiset ja järjestötoimijat voivat omalla panoksellaan osallistua uudistamistyöhön ja siten LAPE-hankkeessa asetettujen tavoitteiden eteenpäin viemiseen. Tehdään laajasti yhteistyötä maakunnissa soten ym. muiden toimijoiden kanssa esim. Ohjaamo-hanke, MLL, Pela, koulut, Lieksan somaliperheyhdistys, seurakunnat, yksityiset, kokemusasiantuntijat, lapset ja perheet… Meillä on paljon osaamista! Etunimi Sukunimi

10 Esimerkkinä kasvatus- ja perheneuvonta
Heinävesi (3356 as): TietoTaito Group & Varkaus/Joensuu Polvijärvi (4521 as): TietoTaito Group sekä maksusitoumus lähialueen kunnista Rääkkylä & Tohmajärvi: (2309 as & 4721 as) Attendo Oy Valtimo (2297 as): Ostavat psykologin ja lasten ja nuorisopsykiatrian palvelut Etunimi Sukunimi

11 Arvio hankkeen vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta:
Lasten osallisuus ja kuuleminen omissa yhteisöissään, palveluissa ja palveluiden kehittämisessä lisääntyy Lapsen edun määrittyminen ja toteutuminen vahvistuvat Yhä useampi lapsi saa elää turvallisessa kasvuympäristössä, väkivalta- ja kiusaamiskokemukset vähenevät, lasten suojelu toteutuu yhteisöissä Sijaishuollon tarve vähenee, paine lasten ja nuorten erikoissairaanhoitoon helpottuu ja hoidon oikea-aikaisuus lisääntyy Myös vanhemmat saavat tarvitsemaansa tukea ja kuntoutusta nykyistä paremmin Lasten ja nuorten mielenterveys vahvistuu ja resilienssi (kyky selviytyä vastoinkäymisistä) vahvistuu, käyttäytymisen häiriöt vähenevät Eroriidoista johtuva pahoinvointi vähenee Etunimi Sukunimi

12 STM: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet
Muutokset päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä vuoteen 2019 mennessä Kunnissa/itsehallintoalueilla/valtion viranomaisissa on sitouduttu päätöksenteossa ja palveluissa lapsen oikeuksia edistävään toimintakulttuuriin. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut on sovitettu yhteen integroiduksi lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi. Muutostyö on käynnistynyt kunnissa ja itsehallintoalueilla. Oikea-aikainen palveluiden saatavuus on parantunut, kun tuen painopiste on siirtynyt korjaavista palveluista kaikille yhteisiin, yleisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Kansallinen ohjaus, lainsäädäntö ja muu johtaminen on uudistettu pysyvän muutoksen tueksi. Lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattihenkilöiden koulutussisältöjä ja työvälineitä on uudistettu muutosta tukeviksi. On saatu aikaan huomattavia kustannussäästöjä vähentämällä korjaavien palveluiden tarvetta ja huoltajuuskiistoja. On pystytty vastaamaan kustannusvaikuttavasti lasten ja perheiden hyvinvointitarpeisiin niukkenevien julkisten määrärahojen puitteissa. Etunimi Sukunimi

13 MYÖS MAASEUDUN ASUKKAIDEN OSALLISUUS JA MIELIPITEET OVAT TÄRKEITÄ!
Otakantaa.fi Pullokaulakuvaukset Kuntalaisten kokemustieto ”Käypä kohti käyttäjiä Kiiä kylille kysymään Mikä rissoo roopuskoissa Palveluissa paranisi?” * *Lähde: Kuulehan sie minuun – kokemuksia Siun sotesta ja osallisuudesta… 2016, Pyykkönen,A ja Partanen, H (toim.) Etunimi Sukunimi

14 Meillä on paljon myös jo olemassa olevaa hyvää!

15 Kiitos! Lisätietoja! http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut
Anne Frimodig Etunimi Sukunimi