Varhaiskasvatus lapsen hyvinvoinnin tukena Kehittämistyöryhmän tapaaminen 14.6.2017 klo 13-16 Tampereen virastotalo, neuvotteluhuone 2, 6 krs Susanna.

Esitys aiheesta: "Varhaiskasvatus lapsen hyvinvoinnin tukena Kehittämistyöryhmän tapaaminen 14.6.2017 klo 13-16 Tampereen virastotalo, neuvotteluhuone 2, 6 krs Susanna."— Esityksen transkriptio:

1 Varhaiskasvatus lapsen hyvinvoinnin tukena Kehittämistyöryhmän tapaaminen klo Tampereen virastotalo, neuvotteluhuone 2, 6 krs Susanna Raivio ja Maria Antikainen

2 Tänään Tervetuloa Esittäytymiskierros kahvin kera (jos on uusia)
Edellisen kokouksen pöytäkirja Kiitokset kotitehtävästä Pienryhmätyöskentely Pienryhmien purku Ajankohtaiset asiat Jotain mielenpäällä? Hyvää ja rauhaisaa kesää Maria ja Susanna Susanna Raivio ja Maria Antikainen

3 Varhaiskasvatuksen osallisuus ja yhteisöllisyys -kotitehtävän koontia

4 Kotitehtävä varten Miten lasten ja vanhempien osallisuus toteutuu omassa organisaatiossasi/yksikössäsi? Miten organisaatiosi/yksikkösi rakenteet edistävät yhteisöllistä toimintakulttuuria?

5 Yhteinen osallisuus (Kangasalan mukaan)
Maria Antikainen Yhteinen osallisuus (Kangasalan mukaan) ”Osallisuus on yhteisöllistä toimintakulttuuria, jossa lapset, huoltajat ja kasvatushenkilöstö saavat äänensä kuuluviin. Osallistavassa toimintakulttuurissa lapsella on tunne kuulumisesta yhteisöön. Lapsi voi tuntea olevansa osallinen, vaikka ei aktiivisesti osallistuisikaan toimintaan. Lasten valtaistumisen alimpana tasona on mukanaolo, joka kuvaa pienimpien lasten osallisuutta. Lasten valtaistuminen etenee kuulluksi tulemisen, valintojen tekemisen ja omien aloitteiden kautta yhteisölliselle neuvottelutasolle. (Turja 2011,49.) Osallisuuden tavoitteena on tukea lapsen itseluottamusta, aktiivisuutta sekä ratkaisu- ja yhteistyökykyä.”

6 Osallisuuden malli Kangasalan varhaiskasvatuksessa
Maria Antikainen Osallisuuden malli Kangasalan varhaiskasvatuksessa

7 Lasten osallisuus Maria Antikainen
Lapsen sensitiivinen kohtaaminen sekä aito nähdyksi ja kuulluksi tuleminen (esim. Tunnehetki! Ikaalisissa) Kerätään lasten ajatuksia, ideoita ja aloitteita (esim. ”toivelaiva)  otetaan huomioon arjessa Lapsia havainnoidaan, kuullaan kahdenkeskisissä keskusteluissa, kokouksissa, haastatteluin ja kyselyin, sadutuksen kautta Lasten osallistuminen oman vasun laadintaan Arjen suunnittelu väljää, joustava päiväjärjestys, seurataan lasten mielenkiinnon kohteita ja asioita lähestytään heidän näkökulmastaan Lapset saavat valita mahdollisuuksien mukaan leikkinsä, esittää toiveita toiminnoista (esim. ”viikon lapsi” tai ”tähtilapsi”) Lapset otetaan mukaan päätösten tekoon esim. materiaalihankinnoissa Yhteiset projektit lasten (ja vanhempien) kanssa Inhimillinen ryhmäkoko/pienryhmätoiminta  mahdollistaa lapsen yksilöllisen huomioimisen Erityisen tuen lasten osallisuuden toteutumisessa käytännön haasteita, avustaja ei käytössä riittävästi Sosiaalipalveluissa ja neuvolapsykologin työssä lapsi keskiössä asiakasprosessissa, lapsen omat tapaamiset, arviointi ja jatkosuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan kanssa, työ räätälöidään asiakkaan kanssa

8 Vanhempien osallisuus
Maria Antikainen Vanhempien osallisuus Päivittäiset kohtaamiset arjessa Aloituskeskustelut, vanhempainvartit, vasu-keskustelut,(vuorovaikutteiset) vanhempainillat, vasukahvilat jne. Kirjalliset asiakaspalautekyselyt Tiedotteet, kerhokirjeet, sähköinen viestintä Vanhempien osallisuus varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa Vanhempi-lapsi-kerhopäivä, joulujuhlat yms. Henkilökunnan vastuu osallisuuden mahdollistamisesta ja vanhempien mahdollisuus valita, miten osallistuvat yhteistyöhön Vanhemmat voivat kokea suunnittelu- tai kuulemistilaisuudet myös rasitteena kiireisen arjen keskellä Vanhempaintoimikunnat, vanhempainyhdistykset Avoimessa varhaiskasvatuksessa kävijöiden jatkuva kuuleminen ja toimimaan kutsuminen, kävijät itse aktiivisia toimijoita ja toiminnan järjestäjiä (MLL ja srk) Vanhemmat mukana suunnittelemassa leirejä (srk) Sosiaalipalveluissa ja neuvolapsykologin työssä lapsi keskiössä asiakasprosessissa, lapsen omat tapaamiset, arviointi ja jatkosuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan kanssa, työ räätälöidään asiakkaan kanssa Perhetyössä ja kotipalvelussa perheen kanssa yhdessä tekemistä, ei puolesta tekemistä

9 Maria Antikainen Miten organisaatiosi/yksikkösi rakenteet edistävät yhteisöllistä toimintakulttuuria? Ryhmätoimintaa yli lapsiryhmärajojen Pieni ja tiivis organisaatio, etäyksiköitä vähän, esimies läsnä Työparityöskentelymalli, pienryhmässä ”kahden aikuisen lapset” Yhteisiä toiminnallisia tapahtumia ja juhlia, koulutuksia (tukee myös huoltajien keskinäistä verkostoitumista) Kaverisuhteiden tukeminen, ristiriitatilanteiden käsittely lasten kanssa (lapset aktiivisessa roolissa) Lasten ja aikuisten yhteiset avoimet päiväkerhot ja perheillat (srk) Eri työalojen osaamisen yhdistäminen sukupolvien rajat ylittäen (srk) Perhetalon sijainti senioritalon kanssa samassa kiinteistössä (MLL) Työntekijät, asiakkaat ja vapaaehtoiset toimivat yhdessä (MLL) Sosiaalipalveluissa moniammatillista yhteistyötä, moniammatillisia tiimejä Neuvolapsykologi tekee moniammatillista yhteistyötä, jalkautuu myös päiväkoteihin

10 Ammattilaisten keskinäistä yhteisöllisyyttä edistäviä rakenteita
Maria Antikainen Ammattilaisten keskinäistä yhteisöllisyyttä edistäviä rakenteita Ammatilliset tiimit ja kokoukset, pedagogiset työryhmät, kauden yhteiset aloitus- ja lopetuspäivät, tietyn teeman ympärille rakennetut ”kahvilat”, ”kasvattajakahvilat”, virkistyspäivät Pedagoginen jaettu johtajuus Hyvä tiimityö, me-henki  Kun tiimityö toimii, se välittyy myös lapsille ja perheille Perheille suunnattujen tapahtumien järjestäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa Kaikki varhaiskasvatusyksiköissä toimivat aikuiset ovat kasvattajia Perhepalveluverkosto (Sastamala)

11 Pienryhmätyöskentelyä n. 45 minuuttia - jakaudutaan neljään ryhmään
Kysymys kaikille Miten kehittäisit osallisuutta ja yhteisöllistä toimintakulttuuria varhaiskasvatuksen sisällä konkreettisesti? Tarkastele osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lapsen / lähivanhemman / etävanhemman / huoltajan / isovanhemman / varhaiskasvatuksen työntekijän / yhteistyökumppanin silmin? Susanna Raivio ja Maria Antikainen

12 Erilliset kysymykset ryhmille:
1. Miten mittaisit osallisuutta ja yhteisöllisyyttä? (lähtötilanne ja tavoitetila)? 2. Mikä tukee kehittämistyötä? Kehittämistyön esteet / kompastuskivet? 3. Miten lapset ja perheet otetaan mukaan kehittämistyöhän? 4. Miten toteuttaisit lapselle suunnatun kyselyn? Susanna Raivio ja Maria Antikainen

13 Pienryhmätyöskentelyn purku
Tekstidia Dian voi valita Uusi dia (tekstisivu) Susanna Raivio ja Maria Antikainen

14 Ajankohtaiset asiat Kevään työskentelystä palaute. Lähetämme webropol – kyselyn linkin pöytäkirjan mukana Koordinaattorien kesälomat Maria Susanna 26.6 – Lapsivaikutusten arviointi työpaja Koulutustarpeiden kerääminen. Viestittäkää toiveista suoraan Susannalle Susanna Raivio ja Maria Antikainen

15 Kuntien LAPE –työryhmien kanssa työskentely
Muutosagentti Titta Pelttari ja koordinaattori Susanna Raivio tapaavat Pirkanmaan sivistysjohtajia kesäkuun aikana ja kierrokset jatkuvat syksyllä Joulukuun palaveriaika klo 13-16 Löytyykö halukkaita maahanmuuttaja ryhmään 2- 3 kertaa syksyllä ? Susanna Raivio ja Maria Antikainen

16 Syksyn aikataulut Elokuu – Puretaan kesätehtävät ja mietitään aloitettavat pilotit Syyskuu - Perhekeskustoimintamalli. Linkitetään vanhempien tuen osuus tähän päivään Lokakuu – Kiusaaminen ja kaverisuhteet Marraskuu – Erityis- ja vaativan tason palvelut. Linkitetään varhaisen tuen osuus tähän päivään Joulukuu – Kokoava ja vuoden 2018 suunnittelu Susanna Raivio ja Maria Antikainen

17 Kesäläksy Keskustele omassa organisaatiossasi ja mahdollisuuksien mukaan kuntasi LAPE –työryhmässä, mitä kehittämiskokonaisuutta haluaisitte omassa organisaatiossanne lähteä kehittämään ja mallintamaan. Lähetä vastauksesi mennessä Osallisuus – osallisuuden vahvistaminen, yhteisöllisen toimintakulttuurin ja varhaiskasvatuksen hyvinvointityön vahvistaminen Kiusaaminen – kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja niihin puuttuminen, kaverisuhteiden ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Varhainen tuki – varhaisen tuen ja hoidon käytänteiden mallintaminen Vanhempien tukeminen – vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä Susanna Raivio ja Maria Antikainen

18 Hyvää kesää toivottavat
Maria ja Susanna Susanna Raivio ja Maria Antikainen

19 Yhteystiedot Varhaiskasvatus lapsen hyvinvoinnin tukena –projektikoordinaattorit Pirkanmaan lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen - PIPPURI Susanna Raivio Puh Maria Antikainen Puh Susanna Raivio ja Maria Antikainen

20 stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut
Kiitos! #lapemuutos stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut Susanna Raivio ja Maria Antikainen