Teollisuuden näkökulma työllistämiseen ja koulutukseen

Esitys aiheesta: "Teollisuuden näkökulma työllistämiseen ja koulutukseen"— Esityksen transkriptio:

1 Teollisuuden näkökulma työllistämiseen ja koulutukseen
Luonnontieteellisten tiedekuntien dekaanikokous 12.–

2 Työryhmä Marita Aho, EK Tuuli Mäkelä, EK
Anne Kettunen, Metsäteollisuus Maija Pohjakallio, Kemianteollisuus Minna Jokinen, Teknologiateollisuus Marita Aho

3 Paljon mahdollisuuksia, paljon haasteita
Digitalisaatio, cleantech, biotalous, terveys- ja hyvinvointiratkaisut (mm.) edellyttävät matemaattis- luonnontieteellistä (ja ICT) osaamista Osaamiset kietoutuvat yrityksissä monimuotoisiksi yhdistelmiksi Yrityksiin rekrytoidaan osaamista, ei tutkintoja Koulutus näyttäytyy osin siiloutuneena Syvällisen osaamisen tarve vs. uudet yhdistelmät, esimerkkejä mm. lääketieteen, teknologian, luonnontieteiden ja liiketoimintaosaamisen törmäyttämisestä onneksi löytyy Marita Aho

4 Rekrytoinnit koulutusasteilta 2013
Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013, Jenni Ruokonen

5 Rekrytoinnit yliopistoista 2013
Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013, Jenni Ruokonen

6 Osaamistarpeiden ajureita
Digitalisaatio Ilmaston- muutos Köyhyyden vähentäminen Kaupungistuminen ”Haluamme olla osa ratkaisua” Raaka-aineiden niukkuus Hyvän elämän nälkä Ruokahuolto Vesipula Maankäyttö Globaali kilpailu Energian tarve Ekosysteemit Ikääntyminen Tieto on valtaa (patentti/avoimuus, rohkeus, ennakkoluulottomuus...) Turvallisuus/turvattomuus

7 Kysymykset odottavat vastauksia
Mistä mielekäs elämä koostuu? Mistä hyvä ympäristö rakentuu? Miten tasapaino säilyy? Miten korjaamme vahinkoja? Millaista on uuden ajan vuorovaikutus? Miten hyödynnämme tietoa päätöksenteossa? Miten Suomi kehittyy hyvinvoivana, vahvasti kansainvälisesti verkottuneena, osaavana yhteiskuntana? Marita Aho

8 ”Ismit” huutavat osaamista
Digitalous Elinkaariajattelu Kiertotalous Elämysteollisuus Vihreä talous Biotalous Yrittäjyysyhteiskunta Cleantech Cleanservice Consumer cleantech Kestävä kehitys Taloudellinen Ekologinen Sosiaalinen Marita Aho

9 Mitä on cleantech? Cleantech kattaa sellaiset teknologiat, tuotteet, palvelut, koneet, laitteet, prosessit ja liiketoimintamallit, joiden avulla edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähennetään päästöjä ympäristöön. Lukuisia määritelmiä, lukuisia termejä : ympäristöliiketoiminta, puhdas energia, resurssitehokkuus, ilmastoystävällinen Ei pelkkää uusiutuvaa energiaa: cleantech-ratkaisuja voidaan kehittää ja soveltaa kaikilla toimialoilla (ICT, kemianteollisuus, metsäteollisuus, teknologiateollisuus, palvelu ja kauppa... Tavoitteena, että”tehdään vähemmällä enemmän” (vähempi materiaalien tai energian kulutus, veden kulutus) ja samalla tehdään bisnestä (=rahaa) Esimerkkejä: Koneen energiatehokas hissi Metson toimittama Vaasan Vaskiluodon hakevoimala Marimekon sellusta valmistama mekko (Aalto yliopisto tutkimushanke) Neste Oilin biopolttoaineet Netrecyclerin kierrätyspalvelu Mäkelä Tuuli

10 Cleantech Suomessa Suomen cleantech Tunnusluku Liikevaihto
25,8 mrd € vuonna 2013* Kasvu 5% ( ) Viennin osuus > 50% Tärkeimmät vientimarkkinat Ruotsi, Saksa, Venäjä, Iso-Britannia ja Kiina. Mielenkiintoisimmat kasvunäkymät Kiina, Venäjä, Saksa, USA ja Ruotsi. Lähde: * Luvuista puuttuu metsäteollisuus ja energiantuotanto Mäkelä Tuuli

11 Globaalien markkinoiden kasvu
Mrd. euroa Jätehuolto ja kierrätys Liikkuminen Materiaali- tehokkuus Sähkön- tuotanto Vesihuolto Energia- tehokkuus Source: Roland Berger 2009 (Greentech 2.0) 11

12 Cleantechiin kohdistuu isoja odotuksia
Tavoitteet vuoteen 2020 mennessä: Tuplata cleantech-yritysten liikevaihto 50 mrd € ‒ viennin osuus 75% Kaksinkertaistaa cleantechin-kotimarkkina 10 mrd €  noin 20 mrd € Nostaa cleantech-yritysten määrä n  3000 Luoda uutta puhtaan teknologian työpaikkaa Suomeen Mäkelä Tuuli

13 Suomen cleantech-vahvuudet
Lähde: Kytkeytyy pitkälti teollisuuteen, B2B toimintaa. Väline teollisuuden uusiutumiseen. Mäkelä Tuuli

14 Resurssitehokkuus: the next big thing
Resurssitehokkuus (materiaalitehokkuus + energiatehokkuus) esillä kaikessa kymmenen vuoden kuluessa kaikkien tietojen mittaaminen, tavoitteiden asettaminen Miten tuodaan tuotantoon ja toimintaan? Marita Aho

15 Biotalous on ratkaisu Biotalous: Pyrkii:
Käyttää biologisia luonnonvaroja kestävästi tuotteiden, energian, ravinnon ja palveluiden tuottamiseen Pyrkii: vähentämään riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää biologisia luonnonvaroja ravinnon, tuotteiden, energian ja palveluiden tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisesta energiasta, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

16 Biotalouden merkitys Suomelle
Liikevaihto yhteensä 60 mrd € Osuus työllisistä 13% Osuus viennistä 26% 2025 mennessä Suomi tavoittelee biotalouden tuotoksen kasvattamista 100 miljardiin euroon ja tämän kasvun myötä uutta biotalouden työpaikkaa. Biotalous yhdistää puunjalostusta, kemiaa, energiaa, rakentamista, teknologiaa sekä ravinto- ja hyvinvointiratkaisuja. Suomen biotaloudesta noin puolet on metsäbiotaloutta. Suomi on jo nyt biotalouden suurvalta – erityisesti metsään perustuvissa ratkaisuissa, bioenergiassa ja hyvinvointiratkaisuissa. Me olemme kehittäneet osaamista, teknologioita ja ratkaisuja, joita ei muualta löydy. Tuotamme jo nyt metsästä puutuotteiden ja paperin lisäksi mm. kangaskuituja, lääkkeitä, kemikaaleja, muovimateriaaleja ja kosmetiikkaa, älypakkauksia ja bioöljyä.

17 Biotaloudessakin puusta on moneksi
Esimerkkejä tuotteista: Paperiset ”kauko-ohjattavat” hintalaput Puukomposiitista valmistetut äänentoistolaitteet ja autojen osat Biohajoavat pakkausmateriaalit Nanosellusta tehdyt taipuisat näytöt Älypakkaukset, jotka seuraavat lääkkeiden ottoa tai ruuan syömäkelpoisuutta

18 Biotalouden kemiaa Kuluttajaa lähellä olevia esimerkkejä
Edistyneet biopolttoaineet Selluloosapohjaiset jugurttien sakeuttamisaineet, entsyymit pesuaineissa ja mäntyöljyjalosteet liimoissa Luonnonkumia ja -öljyjä sisältävät autonrenkaat Marjojen ainesosia sisältävä kosmetiikka Biopohjaiset materiaalit pakkauksissa ja lääketieteessä Kasviöljy-pohjaisia sideaineita sisältävät maalit

19 Kiertotalous – talouden uusi malli
Materiaalit ja arvo kiertävät Tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä Sitran tuoreen selvityksen mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle vähintäänkin 1,5 - 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin, siinä missä globaalien markkinoiden arvoksi on laskettu yli 800 miljardia euroa.

20 Tehokkaat teknologiat, uusiutuminen
Teollisuuden mukana säilyy myös siihen tiiviisti kytkeytyvä korkean jalostusarvon cleantech-osaaminen – pidetään valmistusta Suomessa ja estetään muiden arvoketjun osien siirtyminen pois maasta Synerginen tuotanto arvoketjun muiden osien kanssa, korkean arvonlisän tuotanto, pääomaintensiivinen valmistus, massakustomointi, robotiikka, automaatio, lyhyet sarjat, teollinen internet T&K Brändäys Design Huolto, palvelut Korkean kustannustason maat Arvonlisäys Prototyypit, pilotit Markkinointi Myynti Tehokkaat teknologiat, uusiutuminen Massatuotannon pilotointi Matalan Kustannustason maat Jakelu Massatuotanto Tuotannon arvoketju Lähde: Muokattu Stan Shihin ”value curven” ja ETLA:n ”Missä arvo syntyy?” –tutkimusten pohjalta

21 Korkeakoulutettujenkin
työt ja osaaminen digi- talisaation pyörteessä Petri Rouvinen ETLA/Etlatieto Oy Korkeakouluopetus digiaikaan -sparraustilaisuus EK, Eteläranta, 11.krs, neuvottelutila Satama Keskiviikko klo 9:30-11:30

22 ) Lähde: Gartner

23 Mikä on matematiikan ja luonnontieteiden proaktiivinen rooli?
Suhde tekniikkaan, muotoiluun, ympäristötieteisiin, talous- ja yhteiskuntatieteisiin? Syväosaaminen Osaamisten yhdistäminen Perus- ja soveltava tutkimus ei lineaarisesti vaan toinen toisilleen synergiaa tuottaen

24 MONIOSAAJUUS SYNTYY RYHMISSÄ
Työ irtautuu rutiineista ja työtehtävien vaihtelevuus kasvaa Abstraktiotaso kasvaa. Työn tarkat nuotit puuttuvat Työn sisällöt ja säännöt täytyy määritellä itse tai muiden kanssa Lopputulosta kohti voi edetä monella tavalla Yhä harvempia töitä tehdään yksin Slidessa olevat otsikot kuvaavat tulevaisuuden työtä (varmasti myös jazzia)

25 VERKOSTO-OSAAMINEN ILMENEE TIEDON LIIKKUMISENA
Verkostoitumalla eli tekemällä yhteistyötä haetaan uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja ongelmiin. Verkosto-osaaminen kiteytyy erilaisiin tapoihin hankkia ja hyödyntää tietoa. Kyse on yksilön ja ryhmän osaamisesta Verkostomainen työskentely vaatii (myös) sosiaalisia taitoja. Tyypillinen vastaus haastatteluissa: verkosto-osaamista tarvitaan. Se on ollut itsestään selvä asia pitkään. Mitä se on tai mitä se pitää sisällään? Kykyä tulla toimeen jo nykyisessä maailmassa. Monet vastauksista liittyivät jotenkin tietoon ja sen käyttöön: hankkiminen ja hyödyntäminen. Oheinen kuva Oivalluksen työnä tehty summaus siitä, mitä verkosto-osaaminen (ainakin) pitää sisällään. Verkosto-osaaminen ilmenee yksilön ja ryhmän kykynä. Monien mielestä verkosto-osaaminen = sosiaaliset taidot Sosiaaliset taidot (huom! Ei sosiaalisuus – ks. Raportti s. 17) liittyvät kaikkiin kohtiin kuvassa, mutta silti omassa analyysissä tiedon liikkuminen tuntui keskeisemmältä tekijältä. Verkosto-osaamisen avulla / summauksena verkostoissa määritellään ja ratkaistaan ongelmia sekä tunnistetaan uusia mahdollisuuksia Oivalluksen keskeisin ja kinkkisin asia Oivalluksen 1. raportista syy verkostoitumiselle Kuva ja selitys on Oivalluksen tapa määritellä verkosto-osaaminen: kiteytyy tiedon liikkumiseen ja siinä tarvittaviin taitoihin. Sosiaaliset taidot ja sosiaalisuus – erottelu! Sosiaalisesta mediasta ja muista verkostoitumista (ja tiedon liikkumista) helpottavista välineistä puhuttiin paljon! Raportin sivulla 16 on yksi esimerkki siitä sosiaalisesta mediasta välineenä tiedon keräämiseksi ja jakamiseksi

26 Akateemista koulutusta kehitettävä!
Yliopistojen uusi rahoitusjärjestelmä ja paine lyhentää työuria myös alkupäästä ei saa ohjata pelkästään ”putki- ja yksilösuorituksiin” Kanssakäyminen työelämän kanssa on edelleen mahdollista ja sitä on lisättävä! Marita Aho

27 Yrittäjyys mukaan opintoihin
Tutkintoja on laaja-alaistettu, pitäisi ottaa jotakin myös pois... Pitäisi olla erilaisia variaatioita! Ei samaa mallia kaikille. Yrityksen perustamiskurssi kuitenkin yhteinen kaikille opiskelijoille – fokuksessa vähintään sisäinen yrittäjyys Start-up camps, hautomot Tarvitaan koulutusohjelmia, jossa ideana on synnyttää uutta bisnestä, Vaasan yliopistossa sellainen on esim. Energy Business MBA

28 Profiloituminen, työnjako, yhteistyö, kansainväliset verkostot
Paras tieto käyttöön Yhteistyö eri alojen tutkimuslaitosten kanssa? SHOK-yhteistyö? Liiketoimintaosaaminen? Onko yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä yhteistyötä? Entä ammatillinen koulutus? Kansainväliset verkostot myös oppimiseen  -> yhteistyökyky ja -halu Marita Aho

29 Paljon mahdollisuuksia, paljon haasteita
Digitalisaatio, cleantech, biotalous, terveys- ja hyvinvointiratkaisut (mm.) edellyttävät matemaattis- luonnontieteellistä (ja ICT) osaamista Osaamiset kietoutuvat yrityksissä monimuotoisiksi yhdistelmiksi Yrityksiin rekrytoidaan osaamista, ei tutkintoja Koulutus näyttäytyy osin siiloutuneena Syvällisen osaamisen tarve vs. uudet yhdistelmät, esimerkkejä mm. lääketieteen, teknologian, luonnontieteiden ja liiketoimintaosaamisen törmäyttämisestä onneksi löytyy Marita Aho

30 Kiitos!