Sote-uudistus ja digitalisaatio – mikä muuttuu tietohallinnossa, tietojärjestelmissä ja ICT-palveluiden tuottamisessa? 27.1.2016 Sote-tiedot hyötykäyttöön.

Esitys aiheesta: "Sote-uudistus ja digitalisaatio – mikä muuttuu tietohallinnossa, tietojärjestelmissä ja ICT-palveluiden tuottamisessa? 27.1.2016 Sote-tiedot hyötykäyttöön."— Esityksen transkriptio:

1 Sote-uudistus ja digitalisaatio – mikä muuttuu tietohallinnossa, tietojärjestelmissä ja ICT-palveluiden tuottamisessa? Sote-tiedot hyötykäyttöön – strategiasta sote-uudistuksen toimeenpanoon - seminaari Maritta Korhonen

2 SOTETIETO HYÖTYKÄYTTÖÖN -STRATEGIA OHJAA HALLITUSOHJELMAN KÄRKIHANKKEIDEN OHELLA ETENEMISTÄ

3 Sähköisen palvelun osuus
Asiakkaiden määrä Sähköisen palvelun osuus Kustannus / asiakas Omakanta (PHR) Informointi Itsearviointi Sähköinen asiointipalvelu Fyysinen peruspalvelu Fyysinen erityispalvelu Vaativat erityispalvelut Kanta / Kansa Yleiset nettipalvelut Tunnisteelliset nettipalvelut Sähköinen yhteys palvelutuottajaan Terveyskeskus Sairaala Yliopistosairaala Nettisivut Mielenterveystalo Palvelusetelijärjestelmä Palveluhakemisto ja -vaaka ODA / HyvicICT Virtuaalisairaala Terveyskirjasto Omahoitopolut Apotti / UNA

4 STMn linjaus etäpalveluista (10.11.2016)
Etänä annetut terveydenhuollon palvelut ovat pääsääntöisesti verrannollisia perinteisiin vastaanottokäynteihin. Etäpalvelua tarjoavan terveydenhuollon ammattihenkilön on arvioitava huolellisesti, sopiiko annettava palvelu etäpalveluna toteutettavaksi. Lisäksi palvelun soveltuvuus on arvioitava erikseen kunkin potilaan kohdalla. Tarvittaessa potilas on ohjattava tavalliselle vastaanotolle. Potilasturvallisuus ja tietosuoja tulee ottaa huomioon kuten muussakin palvelutoiminnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto Valvira on antanut ohjeen etäpalvelujen tuottamiseen liittyen. Lisäksi Kela linjaa etäpalveluiden korvattavuuden yksityisessä terveydenhuollossa ja työterveyshuollossa valtakunnallisesti yhdenmukaisesti.

5 ”Iso kuva” *Kansallinen yhteistyö valmisteilla
Kanta-palvelut Palveluhakemisto, palveluvaaka Tunnistaminen Valtuutus, palvelunäkymät Muut kansalliset Palvelut (VRK,Vero) Terveydenhuollon arkisto Sosiaalihuollon arkisto Reseptikeskus Tiedonhallintapalvelu Omakanta Kela THL VM STM Avoimet rajapinnat ja integraatioratkaisut,kansallinen palveluväylä Itse-hallinto alueet VM Asiakas- ja potilastietojärjestelmät Omahoidon ja sähköisen asioinnin yhteiset palvelut Hyvinvointitarkastus Itsehoitosuunnitelma Hyvinvointivalmennus Oirearviot/ hyvinvoinninarviot Hyvinvointisuunnitelma Tietämyskanta Ajanvaraus- ja palvelunhallinta Mielenterveystalo Virtualisairaala* Palveluseteli Innovaatioportaali ja alusta Itse-hallinto alueet ODA Itse-hallinto alueet Itsehallintoalueiden ja kuntien sähköiset palvelut App Sidoshankkeet mm. UNA & Apotti Alueelliset ja käyttäjän valitsemat ratkaisut (useita vaihtoehtoja, enemmän kilpailua) mm. Omien tietojen keräämisen ja syöttämisen kehittyneet ratkaisut Kohdennettujen käyttäjäryhmien omahoito- ja hyvinvointisovellukset Itsenäistä arkea tukevat ratkaisut (esim. vanhukset, kehitysvammaiset..) Kehittyneet viestintäsovellukset (esim. video, chat) Uudet innovaatiot *Kansallinen yhteistyö valmisteilla

6 Arkkitehtuuriperiaatteet
+ Yhteiset Toiminta-ympäristön muutos Itsehallintoalue- ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne- uudistus Terveyden-huollon KA 2020 Sosiaali-huollon KA 2020 VAKAVA-arkkitehtuuri Terveyden-huollon KA 2016 Kajakki- projektin laajuus

7

8 Kanta-palvelut, terveydenhuolto
Julkiset palveluntuottajat Kanta-viestinvälitys Lääketietokanta Sairaanhoitopiirit (20) Reseptikeskus Lääkemääräykset Toimitukset Perus-TH (192) Uusimiset Lokit Yksityiset palvelun-tuottajat (4000) Potilastiedon arkisto Kuva-arkisto Kuvailutiedot Lokit Apteekit (~800) “Vanhat asiakirjat” Potilaskertomus IHE XDS-I Potilaan tiedonhallintapalvelu Potilaan keskeiset terveystiedot (koosteet) Terveydenhuollon ammattilaiset Kelain Diagnoosit Rokotukset RTG-lausunnot epSOS NCP Toimenpiteet Labrat Fysiol. mittaukset IHE XDS Ruotsin epSOS-yhteyspiste Riskit Terv. ja hoitosuunnitelma Lääkitys Yhteys suljettu pilotin jälkeen Suostumuksenhallinta ja tahdonilmaisut Elinluovutus-tahto Hoitotahto Suostumukset ja kiellot Yli 18 v Oma-kanta Kansalaiset (> ) Personal Health Record Potilaan omat tiedot Tekniset standardit HL7 V3: CDA R2 taso 3 ja Medical Records IHE IT-I Profiles W3C XML DSig WS Addressing, WS-I TLS, X.509 Muut kansalliset palvelut Koodistopalvelu Koodistot ja terminologiat Lomakerakenteet Apteekkirekisteri SOTE-organisaatiorekisteri Varmennepalvelut Terveydenhuollon ammattilaisten rekisteri

9 Sote-tieto hyötykäyttöön strategia, toimenpide 27: Standardien kehittäminen, käytön ja levittämisen tuki ”Perustetaan organisaatio, joka yhteistyössä sote-palveluntuottajien, järjestelmätoimittajien, standardointiorganisaatioidissaen ja kansallisten toimijoiden kanssa toteuttaa standardointia ja yhteentoimivuustyötä, tunnistaa tarpeet uusille yhteisille rajapinnoille, tukee niihin liittyvää testaus- ja verifiointitoimintaa sekä kansainvälisten standardien seurantaa ja sovittamista palvelutuotannon, kansalaisille suunnattujen palvelujen sekä alan teollisuuden tarpeisiin.”  SYTKE: projekti, jonka kautta tuotetaan ehdotus Sote-tieto hyötykäyttöön strategian mukaisen yhteentoimivuuskeskuksen toiminnan osa-alueista, toimintamallista, organisointitavasta, rahoitusmallista sekä käynnistämisen toimenpiteistä Toteuttajat: Itä-Suomen yliopisto, Kuntaliitto, STM, laaja yritys- ja toimijaverkosto Rahoitus: Tekes, STM, Itä-Suomen yliopisto Ohjausryhmän pj: Maritta Korhonen, STM Tulokset tulossa saataville Innokylään: Pääosa tuloksista jo ladattavissa Innokylästä, organisoinnin yksityiskohtaiset toimenpide-ehdotukset vielä tarkentumassa projektiryhmässä.

10 Yhteentoimivuus-työn toiminnot: pääryhmittely
A Yhteentoimivuus-työn organisointi ja rakenteet Yhteentoimivuus-työn toiminnot: pääryhmittely E Kehittämisen ja hankintojen tuki B Yhteentoimivuus-vaatimusten kokoaminen ja seuranta D Testaus ja verifiointi C Määrittelyjen etsiminen ja tuottaminen

11 SAMPO Sampo-hankkeen tavoite Visio Johtopäätökset
Luo selvityksen tämän hetken sote-sektorin mobiiliratkaisuista Laatii suositukset eri skenaarioiden pohjalta, ottaen kantaa millä toimenpiteillä parhaiten tuetaan sote-valmistelua sekä kansallista PHR:ää (Personal Health Record) Visio Monikanavaisiksi optimoidut digitaaliset työkalut yhdessä Big Datan kanssa tarjoavat kansalaisille helpon ja hyödyllisen tavan kerätä henkilökohtaista terveystietoa Johtopäätökset Palveluiden rakentamisessa tulee adaptoitua ”mobile first”- ajattelumalliin Mobiliteetin päälle rakennettujen ratkaisujen hakiessa edelleen paikkaansa, tulee ulkoisia signaaleja ja trendejä tarkkailla jotta pystytään vastaamaan niiden asettamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin

12 Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttöönoton vaiheet
I vaihe: PDF-tallennus ja tiedon saatavuus rekisterinpitäjän omaan käyttöön Tuotantokäyttö II vaihe: Tiedon saatavuus rekisterien välillä ja Omakannan käyttöönotto III vaihe: Asiakirjojen rakenteinen tallentaminen ja Omakannan toiminnallisuuksien laajennus IV vaihe: Toimijoiden välinen yhteistyö ja raportointi OPER 12

13 Kanta-palvelut – valtakunnallisesti yhteentoimiva perusrakenne
Omat tiedot omaan käyttöön, omien tietojen käytön valvonta Yhtäläisesti käytettävissä koko maassa - tiedot kulkevat asiakkaan mukana Mahdollistaa asiakkaan valinnanvapauden Yksityisen ja julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille potilaan suostumuksella Tietosisällöt karttuvat vaiheittain Yhteyspiste eurooppalaiseen tietojenvaihtoon Tutkimus- ja viranomaistoiminnan tietovaranto

14 Reseptin uusimispyynnön lähettäminen

15 eHealth in europe - position of Finland

16 Sote-uudistus 15/18 aluetta Sopimukset Palvelut Erityiskysymykset EU
Kunnat/sairaanhoitopiirit Kolmas sektori Yksityiset palveluntarjoajat 15/18 aluetta Sopimukset Palvelut Erityiskysymykset EU Integraatio PERUSTASO Muuta Perustuslaki Rahoitus Omaisuus Digitalisaatio Hallinto Henkilöstö ICT ASIAKKAAN VALINNANVAPAUS, TUOTANNON MONIPUOLISTUMINEN UUDISTUKSEN VAIHEISTUS YKSIKANAVAINEN RAHOITUS SOTE-UUDISTUS HALLITUSOHJELMA

17 Terminologiaa TIETOHALLINTO Tietohallinto on johtamistoiminto, joka sisältää tietohallinnon perinteiset osa-alueet (mm. toimintaa tukevat tietojärjestelmät, perustietotekniikka, tietoliikenne) sekä organisaation toiminnassaan tarvitseman tiedonhallinnan. Tietohallintoon voidaan katsoa kuuluvan tietojenkäsittely- ja tiedonhallintavälineitä ja –palveluja tuottavan tukitoiminnon lisäksi myös toiminnassa käsiteltävien ja säilytettävien tietojen hallintaan liittyvät tehtävät. Tietohallinnolla tarkoitetaan ohjaustoimintoja, joiden tarkoituksena on kehittää, ylläpitää ja varmistaa organisaation tietojenkäsittelyä, tietovarantojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta sekä varmistaa tietotoimintojen turvallisuus ja taloudellisuus. Tietohallinnot tehtävät ovat julkisessa hallinnossa lähtökohtaisesti palvelutoiminnasta vastaavan organisaation (järjestämisvastuu) vastuulla. Tietohallinto on toisaalta myös organisaation osa, jonka vastuulle on määritelty tietohallintoon kuuluvia tehtäviä. TIETOHALLINNON OHJAUS Ohjauksen käsite tarkoittaa toimintaa, jossa tavoitteena on vaikuttaa ohjauksen kohteen toimintaan. TIEDONHALLINTA Tietohallinnossa yhdistyvät tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen käytännön toimintaan. Tiedonhallinta on tiedon keräämistä, organisointia (sisältäen määrittelyt)ja tallentamista siten, että tieto saadaan tarkoituksenmukaisesti ja hallitusti käyttöön. Siten tiedonhallinta on teknisiä ratkaisuja laajempi näkökulma, koska se sisältää esimerkiksi organisaatioiden toiminnan ja tiedonkulun yhdistämistä. ICT – RATKAISUT ICT – ratkaisut sisältävät tietojärjestelmiä, ohjelmistoja, sovelluksia, liittymiä – viestinvälitykseen ja teknisiin ratkaisuihin kuuluvia osia. TIETOHALLINTO- JA ICT–PALVELUT Tuottajan tilaajalle toimittamat palvelut. ICT – palveluita ovat esimerkiksi kapasiteettipalvelut ja työasemapalvelut. Tietohallintopalveluita ovat erilaiset tietohallintotehtävien hoitamiseen liittyvät asiantuntijapalvelut esimerkiksi kokonaisarkkitehtuuri suunnittelun ja kuvaamisen asiantuntijatyö, Vaikka tietohallinnon palveluita hankittaisiin organisaation ulkopuolelta, ei tietohallinnon vastuita voi kokonaisuudessaan ulkoistaa.

18 Digitalisaatio, ICT-palvelut ja tietohallinto -ryhmän kokoonpano
Maritta Korhonen, kehittämispäällikkö, STM, pj Anna-Maija Karjalainen, ICT-johtaja, VM, vpj Jäsenet Tiina Pesonen, tietojohtaja, STM Sirpa Mäntynen, erityisasiantuntija, VM Ville-Veikko Ahonen, neuvotteleva virkamies, VM Kristiina Luukkonen, tietohallintoneuvos, VM Minna Saario, projektipäällikkö, Suomen Kuntaliitto Jari Porrasmaa, erityisasiantuntija, STM, jäsen ja sihteeri Jussi Lammassaari, VM, projektisuunnittelija Pysyvät asiantuntijat Karri Vainio, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Minna Angeria, kehittämispäällikkö, THL Mikael Forss, johtaja, Kansaneläkelaitos / Marina Lindgren, johtaja, Kela Matti Franck, tietohallintojohtaja, Espoo / Juhani Heikka, tietohallintopäällikkö, Oulu Antti Jokela, tietohallintojohtaja, PSHP / Martti Kansanen, hallintoylilääkäri, PSSHP

19 Julkishallinnon ICT-menot itsehallintoalueille siirtyvien tehtävien mukaisesti ryhmiteltynä
Yht 1,6Mrd € (2014) 27% (n.440M€/v) Kehittäminen/ investoinnit <20% = <1% kokonais.-menoista (sote)

20 DIGITALISAATIOON PANOSTUS

21 Sote-ICT-linjaukset, valmistelu
Valmisteltu sote- ja aluehallintouudistuksen Digitalisaatio, ICT-palvelut ja tietohallinto -ryhmässä Valmistelun aikana kuultu kuntien ja soten tietohallintojohtoa Linjaukset pyritty tekemään tarkoituksenmukaisessa laajuudessa kattamaan koko itsehallintoalueen tietohallinto- ja ICT-toiminnan - laajempia kuin SoteICT-linjaukset Joulukuun projektiryhmän käsittelyn jälkeen tarkennettu erityisesti ICT-palveluihin ja kunta/sote-organisaatioiden muutoksen tukeen liittyviä osioita Erityisesti täydennystä ja jatkovalmistelua edellyttää digitalisaation toimeenpano - kytkentä muihin hankkeisiin (VM, STM, kuntien ja sairaanhoitopiirien kehittämishankkeet) sekä IH-alueiden ja kuntien rajapinta tietohallinto- ja ICT-asioissa. Pyritty huomioimaan muiden ryhmien työ - edellyttää jatkossa tiiviimpää yhteistä valmistelua erityisesti valtakunnallisten palveluiden ja investointien osalta Jatkovalmistelu tehtävä yhteistyössä kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa (esim. IH-alueiden ja kuntien rajapinta, vaikutukset kuntien tietohallintoimintaan jne.)

22 Linjausehdotukset Tietohallinnon valtakunnallinen ohjaus Itsehallintoalueiden tietohallinnon ohjaus Tietohallinnon ja ICT-palveluiden järjestäminen ja tuottaminen itsehallintoalueilla Yhtenä erityiskysymyksenä valtakunnalliset yhteistyömuodot: ICT-palvelukeskus ja yhteishankintayksikkö Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietointegraation mahdollistaminen Itsehallintoalueiden ja kuntien muutostuki sekä digitalisaation edistäminen

23 Tietohallinnon valtakunnallinen ohjaus
Itsehallintoalueiden tietohallinnon ja ICT-toiminnan ohjauksen tulee perustua vahvaan valtion ohjaukseen. Edellytyksenä resurssien varmistaminen ohjausrakenteen selkeyttäminen tehtäviä kootaan muodostettavaan valtakunnalliseen tietohallinnon ohjausyksikköön/toimintoon Ohjauksen lähtökohtana on ohjaavien ministeriöiden ja itsehallintoalueiden välinen neuvottelumenettely, jonka pohjalta vahvistetaan kansallisesti merkittävimmät strategiset tavoitteet ja toimenpiteet työnjako ja koordinaatio, joilla edistetään digitalisaation keinoin palveluiden asiakaslähtöistä uudistamista

24 Tietohallinnon ohjausmekanismeja
9/17/2018 VALTIO Lainsäädäntö, rahoitus, ohjaus, kansallinen infrastruktuuri VM STM Muut Toimialariippumattomat Lait,asetukset,kokonais-arkkitehtuuri,rahoitusohjaus(ml.investoinnit), informaatio (suositukset, ohjeet) Toimialakohtaiset(sote) Järjestämispäätös Olennaiset vaatimukset Määräykset (esim. tietorakenteet) ”Ohjausyksikkö” T&K rahoitus SOTE-TUOT-TAJAT 18 ITSEHALLINTOALUETTA– SOTE JÄRJESTÄMINEN 15 ALUEELLA Tieto- järjestelmien olennaiset vaatimukset (SOTE) Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjaus rajautuu nykytilassa julkiseen hallintoon Sote tietohallinnon ohjausta myös yksityisiin (sote-palvelutuottajat + tietojärjestelmävalmistajat) Omistajaohjaus Sopimusohjaus KAUPALLISET TOIMITTAJAT ICT-PALVELUKESKUS Markkinaohjaus

25 Itsehallintoalueiden tietohallinto ja ICT-palveluiden järjestäminen ja tuottaminen
Vastuu itsehallintoalueen tietohallinnon ja ICT-palveluiden järjestämisestä on kullakin itsehallintoalueella. tietohallinto on itsehallintoalueen strateginen johtamistoiminto ICT-palveluiden tuotanto voidaan hoitaa itsehallintoalueiden yhteistyönä tai itsehallintoalueiden ja kuntien väliseen yhteistyöhön pohjautuen Osa itsehallintoalueiden ICT-palveluista keskitetään valtakunnalliseen ICT-palvelukeskukseen tai kilpailutetaan valtakunnallisen yhteishankintayksikön toimesta. Lainsäädännössä määritellään kriteerit, joiden pohjalta itsehallintoalueiden valtakunnalliset yhteistyökohteet vahvistetaan

26 ICT-palveluiden vastuunjako
9/17/2018 ICT-palveluiden vastuunjako Valtiollisten toimijoiden itsehallintoalueille tuottamat palvelut Itsehallintoalueiden kansallisesti yhteiset ICT-palvelut Itsehallintoalueiden ICT-palvelut mm. Kela,VRK,Valtori,Suomen Erillisverkot oy Itsehallintoalueille tuotettavat palvelut tarkennetaan jatkovalmistelussa Valtion toimijoiden välinen vastuunjako arvioitava Ei laajoja tuotantovastuiden siirtoja lyhyellä aikataululla – yksittäisiä tehtäviä voidaan perustelluista syistä siirtää Yhteisten tehtävien yleiset kriteerit määritellään laintasoisesti Kansallisesti hoidettavat palvelut *järjestämispäätöksessä ja”tietohallinnon viisivuotissuunnitelmassa” Kansallinen ICT-palvelukeskus ja yhteishankintayksikkö pääasiallisena organisointitapana Lähtötilanteessa keskitetysti hoidettavat palvelut ja hankinnat linjataan keväällä 2016 Itsehallintoalueiden vastuulla huomioiden kansallisen ohjauksen ja lainsäädännön reunaehdot Organisointi:itsehallintoaluekohtaisesti, yhteistyössä toisten itsehallintoalueiden tai alueen kuntien kanssa Toteutus: omana toimintana, hankinnat IT-markkinoilta tai sidosyksikkötoimijoilta *muiden kuin sote-ICT-palveluiden osalta tarkennettava

27 Valtakunnallinen ICT-palvelukeskus
ICT-palvelukeskuksen organisointimuodoksi ehdotetaan itsehallintoalueiden omistamaa osakeyhtiötä Valtion ja Kelan mahdollinen omistus ICT-palvelukeskuksessa arvioidaan jatkovalmistelun yhteydessä. Palvelukeskuksen jatkovalmistelua varten esitetään asetettavaksi välittömästi selvitystyö jossa tuotetaan tarkennetut ehdotukset palvelukeskuksen organisointimalliksi liiketoimintasuunnitelmaksi sekä käydään neuvottelut sen vastuulle siirtyvistä tehtävistä ja palveluista

28 Kansallinen ICT-palvelukeskus
9/17/2018 Luonnos VALTIO Lainsäädäntö, rahoitus ja ohjaus, kansallinen ICT-infrastruktuuri Merkittävien investointien rahoitusohjaus (itsehallintoalueiden kautta)?? Kela,VRK,Valtori Alihankkijat Valtakunnallinen ICT-Palvelukeskus Yhteisrahoitus & palvelumaksut Omistaja-ohjaus Tieto-hallinnon ohjaus Sote-rahoitus MUUT ASIAKAS-ORGANISAATIOT ITSE-HALLINTO ALUEET Itsehallintoalueiden muut ICT- palvelut

29 ICT-palvelukeskuksen jatkovalmistelu
Toteutetaan yhteistyössä kuntatoimijoiden sekä nykyisten palvelukeskusten omistajien kanssa Selvitystyön pohjaksi tuotetaan alustava ehdotus keskitetysti hoidettavista tehtävistä Selvitystyön tehtävänä on: tuottaa tarkennetut ehdotukset palvelukeskuksen organisointimalliksi ja liiketoimintasuunnitelmaksi tarkentaa palvelukeskuksen, rakenne, muodostamisen periaatteet sekä lainsäädäntötarpeet käydä neuvottelut sen vastuulle siirtyvistä tehtävistä ja palveluista tarkentaa suhde nykyisiin organisaatioihin ja niiden sidosyksiköihin Selvitystyön aikataulu 2/ /2016

30 Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietointegraation mahdollistaminen
Vaikuttava ja integroitu palvelutuotanto edellyttää asiakasta ja palveluita koskevaa täydellistä tietointegraatiota sekä tietojen saatavuutta yli organisaatio- ja hallintorajojen Tietojen yhteiskäytöstä ja rekistereiden yhdistämisestä säädetään osana sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietolain (159/2007) uudistamista mm. sosiaali- ja terveydenhuollon erillisten henkilörekisterien yhdistäminen suostumus ja kieltosäädösten yhdenmukaistaminen ja kokoaminen yhteen toimialakohtaiseen lakiin Muutosten yhteydessä varmistetaan kansalaisten mahdollisuudet hyödyntää asiakas- ja potilastietoja sekä tuottaa tietoja terveydestään ja hyvinvoinnistaan myös ammattilaisen käyttöön sähköisessä muodossa

31 Itsehallintoalueiden ja kuntien muutostuki sekä digitalisaation edistäminen
Itsehallintoalueiden perustaminen, niiden vastuulle siirtyvien palveluiden jatkuvuuden turvaaminen sekä kuntien toiminnan sopeuttaminen edellyttää kansallista tukea. Muutostukiohjelman valmistelun yhteydessä selvitetään myös itsehallintoalueiden perustamiseen sekä toiminnallisiin uudistuksiin ja digitalisaatioon liittyvien välttämättömien ICT-investointien rahoitus. Esitetään asetettavaksi ICT-muutostukiohjelma osana muuta itsehallintoalueiden muutostukea

32 Sosiaali- ja terveydenhuolto ja digitalisaatio
Sosiaali- ja terveydenhuollon muutos asiakaslähtöiseksi, kustannustehokkaaksi ja avoimeksi toiminnaksi mahdollistetaan digitalisaation avulla. Toteutetaan digitalisaatio sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja tietojärjestelmien, johtamisen ja liiketoiminnan mahdollistavien toimenpiteiden ja ekosysteemin kehittämisen osalta yhtenä kansallisesti ohjattuna ja koordinoituna kokonaisuutena. Kytketään eri toimijoiden toimenpiteet yhteen ja varmistetaan rinnakkainen kehittäminen. Varmistetaan lainsäädännöllä, kokonaisarkkitehtuurin toimeenpanolla ja rahoitusohjauksella edellytykset yhteisille ratkaisuille, yhteiselle tietohallinnon kehittämiselle sekä yhteistyölle sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden ja muiden keskeisten toimijoiden välillä.

33 Sähköisen palvelun osuus
Asiakkaiden määrä Sähköisen palvelun osuus Kustannus / asiakas Omakanta (PHR) Informointi Itsearviointi Sähköinen asiointipalvelu Fyysinen peruspalvelu Fyysinen erityispalvelu Vaativat erityispalvelut Kanta / Kansa Yleiset nettipalvelut Tunnisteelliset nettipalvelut Sähköinen yhteys palvelutuottajaan Terveyskeskus Sairaala Yliopistosairaala Nettisivut XXX Mielenterveystalo Palvelusetelijärjestelmä Palveluhakemisto ja -vaaka XXX XXX ODA / HyvicICT Virtuaalisairaala XXX Terveyskirjasto Omahoitopolut Apotti / UNA

34 Kysymyksiä? maritta.korhonen@stm.fi
Kysymyksiä?