Kotka – Haminan seudun kuntarakenneselvitys - taloustarkastelu

Esitys aiheesta: "Kotka – Haminan seudun kuntarakenneselvitys - taloustarkastelu"— Esityksen transkriptio:

1 Kotka – Haminan seudun kuntarakenneselvitys - taloustarkastelu
Miehikkälä Hamina Virolahti Kotka Pyhtää © MML, 2012 Kotka – Haminan seudun kuntarakenneselvitys - taloustarkastelu Seutufoorumin kokous Riitta Ekuri

2 Sisällysluettelo Taseen alijäämän kehitys
Palvelutarpeiden ja tulojen kehitys Painelaskelma ART Rekrytarpeet ja eläköityminen Sote-rakenneuudistuksen ja Carean alijäämän kattamisen vaikutukset painelaskelmiin Odotekustannukset – benchmarking ja säästöpotentiaali 2013 Nykyiset talouden tasapainottamissuunnitelmat Tasapainosuunnitelmien riittävyys ja arviointi sekä painelaskelmat toimenpiteiden jälkeen

3 Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset
2012 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Laskenta ja oletukset Ennusteet vuoden 2012 rahanarvossa Verotettavien ansiotulojen reaalinen muutos/tulonsaaja +1%/vuosi Verotettavien eläketulojen reaalinen muutos/tulonsaaja +0,75%/vuosi Kiinteistöverotulojen reaalinen muutos/asukas +1%/vuosi Yhteisöverontulojen reaalinen muutos/asukas +1%/vuosi (lähtötaso keskiarvo)) Valtionosuuksien reaalinen muutos/asukas %/vuosi lisäksi on huomioitu VOS:n muutosesityksen vaikutukset Valtionosuuksien ja verotulojen tasauksen reaalinen muutos/asukas %/vuosi Palvelutuotannon yksikkökustannusten reaalinen muutos +1%/vuosi 2005 – 2013 kuntatalouden hinnat nousivat keskimäärin 0,8 % nopeammin kuin kuluttajahinnat Veroprosentit ja vähennykset pysyvät vuoden 2014 tasolla Palkkatulon saajien määrä kehittyy kuten vuotiaiden määrä Eläketulon saajien määrä kehittyy kuten yli 64 -vuotiaiden määrä Vanhusten hoidossa vanhusväestön ikärajaa on nostettu ½ vuodella/ennustejakso 75v vuonna 2012, 75,5v vuonna 2017, 76v vuonna 2012, 76,5v 2025 ja 77v vuonna 2029) Muuten palvelutarve kehittyy kuten palveluja käyttävien ikäluokkien koko Odotekustannukset: 2012 kustannukset on inflatoitu 2013 tasolle kuntatalouden hintaindeksillä (+1,5%). Tämän lisäksi 4. edullisimman kunnan kustannuksiin on lisätty vielä 2 %.

4 Soteuudistuksen vaikutus kuntakohtaisiin painelaskelmiin (1)
FCG on laatinut luonnoslaskelmat soteuudistukseen liittyvän kapitaatiolaskennan vaikutuksesta tämän kuntarakenne-selvityksen kunnille Laskelmat perustuvat uuden valtionosuusjärjestelmän kriteerikohtaisiin hintoihin HYKS-erva-alueella sosiaali- ja terveystoimen yhteenlasketut käyttökustannukset ilman myyntituloja ja toimeentulotukea olivat vuonna 2012 noin 5,96 Mrd €, uuden VOS:n asukas- ja sairastavuuskertoimien perusteella lasketut tarveperustaiset hinnat olisivat vuoden 2014 tasolla yhteensä 5,23 Mrd € Kotka-Haminan seudun kunnissa 2012 menot olivat alhaisemmat kuin VOS:n asukastarve- ja sairastavuus-kertoimien perusteella lasketut ja HYKS-erva alueen kustannuksia vastaamaan muutetut hinnat olisivat vuonna 2014.

5 Soteuudistuksen vaikutus kuntakohtaisiin painelaskelmiin (2)
Laskelma on aivan alustava ja kustannusten jako tapahtuu todennäköisesti mallilla, jossa kustannusten muutokset eivät ole esitetyn suuruisia. Laskelman mukaan alueen kuntien kustannukset kasvaisivat seuraavasti: Hamina: + 6,4 M€ Kotka: + 10,5 M€ Miehikkälä: + 2,1 M€ Pyhtää: + 2,8 M€ Virolahti: + 4,5 M€ Alue yhteensä + 26,3 M€

6 Kotka - talouden tasapainottaminen

7 Taseen alijäämän kehitys

8 Taseen alijäämän kehitys
Rakenteelliset muutokset keskiöön: Velkaantumisen pysäyttäminen Käyttötalouden sopeuttaminen Keskittyminen peruspalveluihin

9 Palvelutarpeiden ja tulojen kehitys

10 Ennustettu väestönkehitys
Väestön kasvu on maltillista ja koko maan tilanteeseen verrattuna vähäisempää

11 Palvelutarpeen kehitys, 2013=100
Palvelutarpeiden kehitys osoittaa ne palvelukokonaisuudet, joita tulee: 1. sopeuttaa vähenevään kysyntään ja 2. tehostaa kasvavan kysynnän tilanteessa Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. 'Tehtävät yhteensä' on laskettu painottamalla tehtäväkohtaisia volyymiennusteita tehtävien asukaskohtaisilla kustannuksilla vuonna 2012.Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. 'Tehtävät yhteensä' on laskettu painottamalla tehtäväkohtaisia volyymiennusteita tehtävien asukaskohtaisilla kustannuksilla vuonna 2012.Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. 'Tehtävät yhteensä' on laskettu painottamalla tehtäväkohtaisia volyymiennusteita tehtävien asukaskohtaisilla kustannuksilla vuonna 2012.Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. 'Tehtävät yhteensä' on laskettu painottamalla tehtäväkohtaisia volyymiennusteita tehtävien asukaskohtaisilla kustannuksilla vuonna 2012. 'Muut tehtävät' kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät, esim. sosiaali- ja kulttuuripalvelut. 'Muut tehtävät' luokan palvelutarpeet muuttuvat kuten väestön kokonaismäärä.'Muut tehtävät' kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät, esim. sosiaali- ja kulttuuripalvelut. 'Muut tehtävät' luokan palvelutarpeet muuttuvat kuten väestön kokonaismäärä.'Muut tehtävät' kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät, esim. sosiaali- ja kulttuuripalvelut. 'Muut tehtävät' luokan palvelutarpeet muuttuvat kuten väestön kokonaismäärä. Vanhusten hoidossa tarve=*yli 75-vuotiaat vuonna 2012, yli 75,5-vuotiaat 2017, yli 76-vuotiaat 2021, yli 76,5-vuotaat 2025 ja yli 77-vuotiaat Mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoVanhusten hoidossa tarve=*yli 75-vuotiaat vuonna 2012, yli 75,5-vuotiaat 2017, yli 76-vuotiaat 2021, yli 76,5-vuotaat 2025 ja yli 77-vuotiaat Mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoVanhusten hoidossa tarve=*yli 75-vuotiaat vuonna 2012, yli 75,5-vuotiaat 2017, yli 76-vuotiaat 2021, yli 76,5-vuotaat 2025 ja yli 77-vuotiaat Mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito

12 Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet
Vuonna 2017 kunnallisvero kattaa 64% palveluiden nettokustannuksista, mutta vuonna 2029 vain 58% Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun.

13 Verotulojen ja valtionosuuksien kehitystrendit

14 Eläköityminen ja henkilöstötarpeiden kehitys

15 Lisäksi rekrytointitarvetta tulee henkilöstön muun vaihtuvuuden kautta
Tarpeen muutoksesta ja eläköitymisestä johtuva laskennallinen rekrytointitarve, tuottavuus +0,5 %/vuosi Lisäksi rekrytointitarvetta tulee henkilöstön muun vaihtuvuuden kautta muuten 4382 Kunnan omasta rekrytointitarpeesta osa voi jäädä toteutumatta palvelujen ostojen kasvun kautta Eläkkeelle siirtymistä voidaan hyödyntää henkilöstömäärän sopeuttamisessa - Nykyiset henkilöstötuottavuuslinjaukset talouden tasapainottamissuunnitelmassa ovat oikealla uralla, mutta…

16 Henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen (2)
Tuottavuus +0,5 % vuodessa Henkilöstötarpeiden ja vähentämisen kohdistuminen vaativat jatkuvaa henkilöstösuunnitelman päivittämistä ja tehostamista *arvioitu vakuutettujen määrän perusteella ** Henkilöstömäärän laskennallinen muutos *** Kevan ennuste

17

18 Johtopäätökset Jos työn tuottavuus ei muutu nykyisestä, kunnan työntekijämäärä kasvaa 493 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä Jos työn tuottavuus kasvaa 0,5 %/v, henkilöstömäärä kasvaa 256:llä vuoteen 2025 mennessä Työn tuottavuuden parantuminen vaikuttaa vuotuisia kustannuksia säästävästi arviolta 10,8 miljoonaan euroa vuoteen 2025 mennessä Vanhustenhoitoon liittyvissä tehtävissä rekrytointitarpeet kasvavat Muissa tehtävissä on vastaavasti vähenemää

19 Sote-rakenneuudistuksen ja Carean alijäämän kattamisen vaikutukset painelaskelmiin

20 Sote-rakenteen ja Carean alijäämän vaikutukset
2017 2021 2025 2029 Toimintakate 1000€ Tulot yhteensä 1000€ Tilikauden ali/ylijäämä 1000€ 3 522 -5 515 Painelaskelmat Paine veroprosenttiin +0,5 +2,4 +3,6 Veroprosentti tasapainossa 20,50 21,00 22,90 24,10 Sote-rakenne ja Carea Sote-rakenne (painotettu kapitaatio)* -11467 -12906 -14526 -16350 Carea:n alijäämä** -861 -969 Tasapainottamisen tarve 1000€ -8 807 +0,9 +1,9 +3,8 +5,1 21,40 22,40 24,30 25,60 Havainnot: 1. Ilman soteuudistusta ja Carean alijäämiä Kotkan talouden tasapainottamistarve olisi 3,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna Talouden epätasapaino voimistuu nousten yli 40 miljoonaan euroon vuonna 2029. 2. Soteuudistuksen vaikutus ja Carean alijäämien osuus (jaksotettuna 10 vuodelle) vaikuttaa talouteen siten, että vuonna 2017 epätasapaino olisi noin 9 miljoonaa euroa. 3. Soteuudistuksen vaikutus on laskettu kasvavaksi. Uudistuksen tavoitteena on pysäyttää sotekustannusten kasvu, joten oikaisun määrän pitäisi ajan mittaan pienentyä. *Yleinen kustannusnousu 3% **Laina-aika 20v, korkotaso 3%

21 Tasapainottamisen tarve
Tasapainottamisen tarve vuonna 2017 on melkein 9 miljoonaa euroa sisältäen Carean alijäämien ja sote-rakenteen vaikutuksen. Tasapainottamisen tarve kasvaa 57 miljoonaan euroon vuoteen 2029 mennessä. Ilman sote-rakenteen vaikutusta tasapainottamisen tarve olisi n. 40 miljoonaa euroa tarkastelujakson päässä.

22 Odotekustannukset – benchmarking ja säästöpotentiaali

23

24 - Vuotuinen kustannusnousukehitys edellisinä vuosina n. 4-5%

25 - Vuonna 2014 osalta perusterveydenhuoltoa on vahvistettu ja resursoitu ja samalla…

26 - Erikoissairaanhoidon käyttöä on saatu vähennettyä 2M€

27 - Palvelurakennemuutos ja prosessien kehittyminen hillitsevät kustannusnousua

28

29

30 Tehtyjä toimenpiteitä:
Kotihoidon kuntalisän poistaminen -800teur Tuotteistaminen -400teur Avustava henkilöstö -200teur Suuremmat yksikkökokonaisvastuut johtajille

31 - Kouluverkkoa on karsittu ja tullaan karsimaan, n -200teur/koulu

32 Lukiokoulutus - Lukioverkon tiivistämisen vaikutukset realisoituvat kustannuksien valossa positiivisesti

33 - Kotkan opiston uudelleenjärjestelyt ovat tuottamassa 400t€ vrt
- Kotkan opiston uudelleenjärjestelyt ovat tuottamassa 400t€ vrt. vuoteen 2012

34 - Uimahallin lipunmyynnin ja kahviotoiminnan ulkoistaminen -50teur/v
- Latutoiminnan ulkoistaminen -20teur/v - Ulkoliikuntapaikkojen hoitajien siirtäminen osaksi kuntatekniikan organisaatiota -100teur/v

35

36 Yhdyskuntapalvelut yhteensä

37

38 Tasapainottamissuunnitelmien riittävyys ja arvionti

39 Kuntatalouden trendiskenaario

40 Nykyiset talouden tasapainottamistoimenpiteet
2017 2021 2025 2029 Tasapainottamisen tarve 1000€ -8 807 Nykyiset tasapainottamistoimet Nettovaikutukset 6324 6581 6848 7126 Ero tavoitteeseen -2 481 Painelaskelmat Paine veroprosenttiin +0,3 +1,3 +3,1 +4,4 Veroprosentti tasapainossa 20,80 21,80 23,60 24,90 Nykyiset tasapainottamiset ovat oikealla uralla, mutta osin riittämättömiä  vuonna 2017 noin 2,5M€, mutta vuonna 2021 jo melkein 13 M€. Vuonna 2029 vajaat 50 M€. Käyttötalouden tasapainoon saattaminen vaatii seuraavien valtuustokausien aikana yhä tehokkaampia rakenteellisia toimenpiteitä talouden, palveluiden ja olemassa olevien kiinteistöjen osalta, jotta paine ei kohdistu veroprosenttiin. *Oletettu kustannuskehitys 3% **Laina-aika 20v, korkotaso 3%

41 Veroprosentti tasapainossa
- Jos talous tasapainotetaan kokonaisuudessaan veroprosenttia nostamalla, yksistään sote-rakenteen vaikutus olisi 1-1,5 %-yksikköä riippuen ajankohdasta. - Tämän hetkiset sopeutussuunnitelmat kattavat noin puolet sote-rakenteen muutoksesta syntyvästä paineesta.

42 HAMINA – talouden tasapainottaminen

43 Sisällysluettelo Taseen alijäämän kehitys
Palvelutarpeiden ja tulojen kehitys Painelaskelma ART Rekrytarpeet ja eläköityminen Sote-rakenneuudistuksen ja Carean alijäämän kattamisen vaikutukset painelaskelmiin Odotekustannukset – benchmarking ja säästöpotentiaali 2013 Nykyiset talouden tasapainottamissuunnitelmat Tasapainosuunnitelmien riittävyys ja arvionti sekä painelaskelmat toimenpiteiden jälkeen

44 Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset
2012 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Laskenta ja oletukset Ennusteet vuoden 2012 rahanarvossa Verotettavien ansiotulojen reaalinen muutos/tulonsaaja +1%/vuosi Verotettavien eläketulojen reaalinen muutos/tulonsaaja +0,75%/vuosi Kiinteistöverotulojen reaalinen muutos/asukas +1%/vuosi Yhteisöverontulojen reaalinen muutos/asukas +1%/vuosi (lähtötaso keskiarvo)) Valtionosuuksien reaalinen muutos/asukas %/vuosi lisäksi on huomioitu VOS:n muutosesityksen vaikutukset Valtionosuuksien ja verotulojen tasauksen reaalinen muutos/asukas %/vuosi Palvelutuotannon yksikkökustannusten reaalinen muutos +1%/vuosi 2005 – 2013 kuntatalouden hinnat nousivat keskimäärin 0,8 % nopeammin kuin kuluttajahinnat Veroprosentit ja vähennykset pysyvät vuoden 2014 tasolla Palkkatulon saajien määrä kehittyy kuten vuotiaiden määrä Eläketulon saajien määrä kehittyy kuten yli 64 -vuotiaiden määrä Vanhusten hoidossa vanhusväestön ikärajaa on nostettu ½ vuodella/ennustejakso 75v vuonna 2012, 75,5v vuonna 2017, 76v vuonna 2012, 76,5v 2025 ja 77v vuonna 2029) Muuten palvelutarve kehittyy kuten palveluja käyttävien ikäluokkien koko Odotekustannukset: 2012 kustannukset on inflatoitu 2013 tasolle kuntatalouden hintaindeksillä (+1,5%). Tämän lisäksi 4. edullisimman kunnan kustannuksiin on lisätty vielä 2 %.

45 Taseen alijäämän kehitys

46 Kumulatiiviset luvut

47 Palvelutarpeiden ja talouden kehitys

48

49 Palvelutarpeiden kehitys osoittaa ne palvelukokonaisuudet, joita tulee
- sopeuttaa vähenevään kysyntään ja - tehostaa kasvavan kysynnän tilanteessa.

50

51

52 Eläköityminen ja henkilöstötarpeiden kehitys

53 Henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen (2)
Tuottavuus +0,5 % vuodessa *arvioitu vakuutettujen määrän perusteella ** Henkilöstömäärän laskennallinen muutos *** Kevan ennuste

54 Tarpeen muutoksesta ja eläköitymisestä johtuva laskennallinen rekrytointitarve, tuottavuus +0,5 %/vuosi

55

56 Johtopäätökset Jos työn tuottavuus ei muutu nykyisestä, kunnan työntekijämäärä kasvaa 129 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä Jos työn tuottavuus kasvaa 0,5 %/v, henkilöstömäärä kasvaa 25:llä vuoteen 2025 mennessä Työn tuottavuuden parantuminen vaikuttaa vuotuisia kustannuksia säästävästi arviolta 5,9 miljoonaan euroa vuoteen 2025 mennessä Vanhustenhoitoon liittyvissä tehtävissä rekrytointitarpeet kasvavat Muissa tehtävissä on vastaavasti vähenemää

57 Sote-rakenneuudistuksen ja Carean alijäämän kattamisen vaikutukset painelaskelmiin

58 Sote-rakenteen ja Carean alijäämän vaikutukset
Havainnot: 1. Ilman soteuudistusta ja Carean alijäämiä Haminan talouden tasapainottamistarve olisi 0,5 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna Talouden epätasapaino voimistuu nousten yli 16 miljoonaan euroon vuonna 2029. 2. Soteuudistuksen vaikutus ja Carean alijäämien osuus (jaksotettuna 10 vuodelle) vaikuttaa talouteen siten, että vuonna 2017 epätasapaino olisi 7,3 miljoonaa euroa. 3. Soteuudistuksen vaikutus on laskettu kasvavaksi. Uudistuksen tavoitteena on pysäyttää sotekustannusten kasvu, joten oikaisun määrän pitäisi ajan mittaan pienentyä.

59 Tasapainottamisen tarve
Tasapainottamisen tarve vuonna 2017 on 7,6 miljoonaa euroa sisältäen Carean alijäämien ja sote-rakenteen vaikutuksen. Tasapainottamisen tarve kasvaa lähes 27 miljoonaan euroon vuoteen 2029 mennessä. Ilman sote-rakenteen vaikutusta tasapainottamisen tarve olisi n. 17 miljoonaa euroa tarkastelujakson päässä.

60 Odotekustannukset – benchmarking ja säästöpotentiaali

61

62

63

64 Kouluverkon optimoinnilla saavutetaan merkittävät hyödyt: 300.000 €/v
Perusopetuksen ryhmäkokojen kasvattaminen €/v Kouluavustajien määrän vähentäminen tai toiminnan uudelleen organisoiminen, vaikutusta ei arvioitu Kuljetusten yhdistäminen. Sisältää kaikki kaupungin kuljetukset (sosiaalihuoltolain sekä vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset, koulukuljetukset, joukkoliikenne, ruokakuljetukset, sisäinen posti, materiaalikuljetukset, muut kuljetukset), €/v

65 Laskennallinen säästöpotentiaali on yhteensä 13,8 miljoonaa euroa.

66 Kuntatalouden trendiskenaario

67 Jos talous tasapainotetaan kokonaisuudessaan veroprosenttia nostamalla, yksistään sote-rakenteen vaikutus olisi 2,1 %-yksikköä. Kunnan ja Carean alijäämien vaikutus olisi 0,1 %-yksikköä vuonna 2017.

68 Miehikkälä - talouden näkymät

69 Palvelutarpeen kehitys, 2013=100
Palvelutarpeet tulevat vähentymään ja ne tulee sopeuttaa vähenevään kysyntää. Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. 'Tehtävät yhteensä' on laskettu painottamalla tehtäväkohtaisia volyymiennusteita tehtävien asukaskohtaisilla kustannuksilla vuonna 2012.Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. 'Tehtävät yhteensä' on laskettu painottamalla tehtäväkohtaisia volyymiennusteita tehtävien asukaskohtaisilla kustannuksilla vuonna 2012.Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. 'Tehtävät yhteensä' on laskettu painottamalla tehtäväkohtaisia volyymiennusteita tehtävien asukaskohtaisilla kustannuksilla vuonna 2012.Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. 'Tehtävät yhteensä' on laskettu painottamalla tehtäväkohtaisia volyymiennusteita tehtävien asukaskohtaisilla kustannuksilla vuonna 2012. 'Muut tehtävät' kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät, esim. sosiaali- ja kulttuuripalvelut. 'Muut tehtävät' luokan palvelutarpeet muuttuvat kuten väestön kokonaismäärä.'Muut tehtävät' kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät, esim. sosiaali- ja kulttuuripalvelut. 'Muut tehtävät' luokan palvelutarpeet muuttuvat kuten väestön kokonaismäärä.'Muut tehtävät' kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät, esim. sosiaali- ja kulttuuripalvelut. 'Muut tehtävät' luokan palvelutarpeet muuttuvat kuten väestön kokonaismäärä. Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Vanhusten hoidossa tarve=*yli 75-vuotiaat vuonna 2012, yli 75,5-vuotiaat 2017, yli 76-vuotiaat 2021, yli 76,5-vuotaat 2025 ja yli 77-vuotiaat Mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoVanhusten hoidossa tarve=*yli 75-vuotiaat vuonna 2012, yli 75,5-vuotiaat 2017, yli 76-vuotiaat 2021, yli 76,5-vuotaat 2025 ja yli 77-vuotiaat Mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoVanhusten hoidossa tarve=*yli 75-vuotiaat vuonna 2012, yli 75,5-vuotiaat 2017, yli 76-vuotiaat 2021, yli 76,5-vuotaat 2025 ja yli 77-vuotiaat Mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito

70 Kuntatalouden trendiskenaario arviointi

71 Kuntatalouden trendiskenaario
Sote-rakenneuudistuksen ja Carean Carean alijäämän vaikutukset tuovat vuotuiseen käyttötalouteen 2,3-3,2 M€ menon lisäyksen. Talouden sopeuttamista tulee tehdä 2,1 M€ vuodelle Vuodelle 2025 tasapainottamisen tarve on jo 2,9 M€. Kunnallisveropaineiden näkökulmasta vuoden 2017 tilanne olisi +9,3% yksikköä (20% tilanteeseen verrattuna)

72 Pyhtää - talouden näkymät

73 Palvelutarpeiden ja tulojen kehitys

74 Palvelutarpeen kehitys, 2013=100
Palvelutarpeiden kehitys osoittaa ne palvelukokonaisuudet, joita tulee: 1. sopeuttaa vähenevään kysyntään ja 2. tehostaa kasvavan kysynnän tilanteessa Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. 'Tehtävät yhteensä' on laskettu painottamalla tehtäväkohtaisia volyymiennusteita tehtävien asukaskohtaisilla kustannuksilla vuonna 2012.Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. 'Tehtävät yhteensä' on laskettu painottamalla tehtäväkohtaisia volyymiennusteita tehtävien asukaskohtaisilla kustannuksilla vuonna 2012.Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. 'Tehtävät yhteensä' on laskettu painottamalla tehtäväkohtaisia volyymiennusteita tehtävien asukaskohtaisilla kustannuksilla vuonna 2012.Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. 'Tehtävät yhteensä' on laskettu painottamalla tehtäväkohtaisia volyymiennusteita tehtävien asukaskohtaisilla kustannuksilla vuonna 2012. 'Muut tehtävät' kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät, esim. sosiaali- ja kulttuuripalvelut. 'Muut tehtävät' luokan palvelutarpeet muuttuvat kuten väestön kokonaismäärä.'Muut tehtävät' kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät, esim. sosiaali- ja kulttuuripalvelut. 'Muut tehtävät' luokan palvelutarpeet muuttuvat kuten väestön kokonaismäärä.'Muut tehtävät' kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät, esim. sosiaali- ja kulttuuripalvelut. 'Muut tehtävät' luokan palvelutarpeet muuttuvat kuten väestön kokonaismäärä. Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Vanhusten hoidossa tarve=*yli 75-vuotiaat vuonna 2012, yli 75,5-vuotiaat 2017, yli 76-vuotiaat 2021, yli 76,5-vuotaat 2025 ja yli 77-vuotiaat Mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoVanhusten hoidossa tarve=*yli 75-vuotiaat vuonna 2012, yli 75,5-vuotiaat 2017, yli 76-vuotiaat 2021, yli 76,5-vuotaat 2025 ja yli 77-vuotiaat Mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoVanhusten hoidossa tarve=*yli 75-vuotiaat vuonna 2012, yli 75,5-vuotiaat 2017, yli 76-vuotiaat 2021, yli 76,5-vuotaat 2025 ja yli 77-vuotiaat Mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito

75 Kuntatalouden trendiskenaarion arviointi

76 Kuntatalouden trendiskenaario
Sote-rakenneuudistuksen ja Carean Carean alijäämän vaikutukset tuovat vuotuiseen käyttötalouteen 3-4,3 M€ menon lisäyksen. Talouden sopeuttamista tulee tehdä 3,3 M€ vuodelle Vuodelle 2025 tasapainottamisen tarve on jo 6,5 M€. Kunnallisveropaineiden näkökulmasta vuoden 2017 tilanne olisi +3,9% yksikköä (19,75% tilanteeseen verrattuna)

77 VIROLAHTI – talouden tasapainottaminen

78 Palvelutarpeiden ja talouden kehitys

79 Ennuste ei huomioi Virolahden kuntastrategian mukaista tavoitetta uusista työpaikoista ja asukkaista.

80 Palvelutarpeiden kehitys osoittaa ne palvelukokonaisuudet, joita tulee
sopeuttaa vähenevään kysyntään ja tehostaa kasvavan kysynnän tilanteessa.

81 Eläköityminen ja rekrytointitarpeet

82 Henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen (2)
Tuottavuus +0,5 % vuodessa Näytetään vain henkilöstöryhmät, joissa vähintään 8 henkilöä (yhteensä -luku sisältää myös pienemmät ryhmät) *arvioitu vakuutettujen määrän perusteella ** Henkilöstömäärän laskennallinen muutos *** Kevan ennuste

83 Tarpeen muutoksesta ja eläköitymisestä johtuva laskennallinen rekrytointitarve, tuottavuus +0,5 %/vuosi

84

85 Johtopäätökset Jos työn tuottavuus ei muutu nykyisestä, kunnan työntekijämäärä pysyy ennallaan vuonna 2025 Jos työn tuottavuus kasvaa 0,5 %/v, saavutetaan 8 työntekijän vähenemä vuoteen 2025 mennessä Taloudellinen vaikutus 0,35 M€ Vanhustenhoitoon liittyvissä tehtävissä rekrytointitarpeet kasvavat Muissa tehtävissä on vastaavasti vähenemää

86 Sote-rakenneuudistuksen ja Carean alijäämän kattamisen vaikutukset painelaskelmiin

87 Paine veroprosenttiin, sote-uudistuksen ja Carean alijäämillä oikaistuna
Havainnot: Ilman soteuudistusta ja Carean alijäämiä Virolahden talouden tasapainottamistarve lähestyy miljoonaa euroa vuonna Talouden epätasapaino voimistuu nousten 3 miljoonaan vuonna 2029. Soteuudistuksen vaikutus ja Carean alijäämien osuus (jaksotettuna 20 vuodelle) vaikuttaa talouteen siten, että vuonna 2017 epätasapaino on lähes 6 miljoonaa euroa. Soteuudistuksen vaikutus on laskettu kasvavaksi. Uudistuksen tavoitteena on pysäyttää sotekustannusten kasvu, joten oikaisun määrän pitäisi ajan mittaan pienentyä.

88 Tasapainottamisen tarve
Tasapainottamisen tarve vuonna 2017 on 6 miljoonaa euroa sisältäen Carean alijäämien ja sote-rakenteen vaikutuksen. Tasapainottamisen tarve kasvaa 10 miljoonaan euroon vuoteen 2029 mennessä. Ilman sote-rakenteen vaikutusta tasapainottamisen tarve olisi n. 3 miljoonaa euroa tarkastelujakson päässä.

89 Odotekustannukset – benchmarking ja säästöpotentiaaliali

90

91

92 Päivähoidon nettokustannukset nousseet huomattavasti vuonna 2013
Päivähoidon nettokustannukset nousseet huomattavasti vuonna Kustannukset ovat kasvaneet nopeammin kuin maassa keskimäärin.

93 Havainnot: Lukiokoulutuksen oppilasmäärä oli 36,7 vuonna Lukio sai valtionosuutta €/oppilas, joka on €/oppilas vähemmän kuin nettokustannukset. Lukion alijäämä 2013 oli siten n €. 2. Pienten lukioiden korotettu valtionosuus tullee poistumaan, jolloin vuotuinen valtionosuus olisi n €. Valtakunnallinen lukiouudistus kaavailee lukioille vähimmäiskooksi 500 oppilasta. Lukiokoulutuksen palvelutarpeet ovat voimakkaassa laskussa 2017 mennessä.

94 Laskennallinen säästöpotentiaali on arviolta 2,8 miljoonaa euroa
Laskennallinen säästöpotentiaali on arviolta 2,8 miljoonaa euroa. Suurin säästöpotentiaali on perusterveydenhuollon vuodeosastohoidossa ja päivähoidossa.

95 Tasapainottaminen

96 Jos talous tasapainotetaan kokonaisuudessaan veroprosenttia nostamalla, yksistään sote-rakenteen vaikutus olisi n. 11,5 %-yksikköä. Kunnan ja Carean alijäämien vaikutus olisi 2,3 %-yksikköä vuonna 2017.

97 Etelä-Kymenlaakson kunnat – talouden näkymät

98

99

100

101 Johtopäätökset Ikärakenteella ja sairastavuudella painotettu kapitaatio aiheuttaa Virolahdelle ja Miehikkälälle voimakkaan paineen tuloveroprosenttiin. Kotkan, Haminan ja Pyhtään paine korottaa tuloveroprosenttia jää selvästi alhaisemmalle tasolle. Jos kapitaatiolaskenta toteutetaan tällä tavoin, suurin häviäjä tuloveroprosentti-näkökulmasta on Virolahti. Kotkan ja Haminan paineet veroprosenttiin olisivat kuntajoukon pienimmät. Ilman kapitaatiolaskentaa ja Carean alijäämiä tuloveroprosentin hajonta kuntien kesken on vuosina 2017 ja 2021 melko pieni, enimmillään runsaat 2 %-yksikköä. Vuoden 2021 jälkeen kuntien keskinäinen hajonta kasvaa jonkin verran.