Kerro jotain itsestäsi!

Esitys aiheesta: "Kerro jotain itsestäsi!"— Esityksen transkriptio:

1 Kerro jotain itsestäsi!
Kirjaa identiteetihahmoon oman identiteettisi osasia: Nimi, ikä, sukupuoli Kansallisuus/kansallisuudet, kieli Lempimusiikki, harrastukset, mieltymykset Uskonto Opiskelu/työ Perhe, suku, rooli perheessä Asuinalue Ym…. Jaa oppiaille identiteettihahmot ja kirjatkaa niihin näitä omia roolejanne

2 Purku Esittele omaa identiteettihahmoasi vieruskaverille tai pienryhmässä Keskustelkaa sitten siitä, mitä ennakkoluuloja identiteettienne osasiin liittyy Löydättekö sekä positiivisia että negatiivisia ennakkoluuloja tai jopa stereotypioita?

3 Identiteetti Jokaisen identiteetti koostuu monista eri palasista
Johonkin näistä palasista voi itse vaikuttaa, jotkut palaset taas annetaan meille esim. syntyessämme Eri identiteetin osaset voivat olla kullekin tärkeitä Usein myös eri elämänvaiheissa identiteetin eri osa-alueet korostuvat MIKÄ ON SINUN IDENTITEETILLESI TÄRKEÄÄ? Esimerkkejä: emme voi valita mihin maahan synnymme ihmisestä riippuen esim. harrastukset tai vaikkapa uskonto voivat muodostaa merkittävän osan identiteettiä, kun jollekin toiselle taas niillä ei ole suurempaa merkitystä ks. Vinkkejä identiteettikartan eri osa-alueista edellisellä slidella

4 Sijoittaakaa yhteisessä keskustelussa roolejanne tälle nelikentälle:
yhteiskunnallisesti arvostettu Itse valittu ei-valittu ei arvostettu

5 Kuvitelkaa mainos, jossa suomalainen nainen mainostaa maitoa!
Tästä alkaa omien ennakkoluulojen tutkiskelukuvat. Keskutelkaa joka kuvan kohdalla siitä, että yllättikö kuva ja miksi? Millaisina olemme tottuneet näkemään mainitut tyypit.

6 Kysymyksiä keskustelun tueksi:
Miksi romaneja ei näy mainoksissa? Keitä mainoksissa näkyy? Mitä se kertoo yhteiskunnastamme? > Miten erilaisuus / toiseus yleensä näkyy mediassa? Miten se esitetään?

7 Kuvitelkaa jääkiekkoilija suutelemassa puolisoaan!

8 Voiko tämä olla shokeeraavaa jollekin? Kenelle?
Mitä kampanja mielestänne pyrkii viestimään? Minkälainen rooli medialla teidän mielestänne on? Minkälainen sillä pitäisi olla? ( pitää yllä ”normaliuden ihanteita/kauniita ihmisiä”?)

9 Kuvitelkaa monta kiloa perunaa lattialla.

10 Tämän perunakuvan voisi liittää esimerkiksi kielitietoisuuteen
Tämän perunakuvan voisi liittää esimerkiksi kielitietoisuuteen. Kun sanoo, jonkun sanan, niin itselle saattaa olla päivän selvää, että mitä se merkitsee. Jollekin toiselle se voi merkitä jotain ihan muuta. Koska me opettajat ja ehkäpä valtaväestöön kuuluvat oppilaatkin olemme kouluympäristössä kuin ”kalat vedessä”, voi olla vaikeaa ymmärtää, että tilanne ei ole kaikille sama.

11 Mitä ennakkoluulot ovat?
Ennakkoluulot ja luokittelu on ihmiselle lajityypillistä käyttäytymistä  kuuluvat kaikille Ongelmalliseksi luokittelu muuttuu kun yksilölliset erot unohdetaan ja/tai kun yksittäinen ominaisuus yleistetään koskemaan koko ryhmää Merkityksellistä on myös se, millaisia arvostuksia/asenteita liitämme eri ryhmiin LUE SEURAAVAT TEKSTIT. MINKÄLAISIA ENNAKKOLUULOJA NOUSEE ESILLE? Luokittelut helpottavat ihmisiä hahmottamaan maailmaa tekemällä monimutkaisista ilmiöistä yksinkertaisia ja helpottamaan näin arkea. Ennakkoluulot ja pelot kuuluvat kaikille eivät pelkästään valtaväestön edustajille. Haitallisiksi ja vaarallisiksi luokittelut tai stereotypiat kuitenkin muodostuvat silloin, kun yksittäinen ominaisuus yleistetään koskemaan koko ryhmää ja se vaikuttaa ryhmän jäsenten kohteluun. ( Esim. kun tutustutaan, niin ei päästä yli oletuksista).

12 Ida-Maria: Oppikirjoissa on tosi vähän tietoa saamelaisuudesta
Ida-Maria: Oppikirjoissa on tosi vähän tietoa saamelaisuudesta. Tuntuu typerältä lukea itsestä kirjoitettuja stereotypioita. Esimerkiksi kaikki saamelaiset eivät todellakaan ole porosaamelaisia, ei minun suvussa ole ollut poroja moneen sukupolveen! Minusta on sääli että Suomessa lapset tietää enemmän intiaaneista kuin saamelaisista. Ahmed: Kaverini meni vuokraamaan pakettiautoa. Hänelle ei vuokrattu autoa hänen ihonvärinsä takia.

13 Rosita: Olen joutunut useasti kaupassa kyttäyksen kohteeksi
Rosita: Olen joutunut useasti kaupassa kyttäyksen kohteeksi. Kerran vartija tuli sanomaan kaikkien kuullen, että ”taisi lähteä jotain ylimääräistä taskuun mukaan”. Hän vei minut takahuoneeseen ja tarkisti minut. Onneksi takaisin kassalle mennessämme hän ilmoitti isoon ääneen, että mitään ei taskuista löytynyt. Joku oli kuulemma nähnyt, että olisin pistänyt jotain taskuun. Joel: Musta jalkapalloilija muutti jonnekin Keski-Suomeen pelaamaan. Kaikki oli tosi epäileväisiä sitä kohtaan, mutta kun se teki hattutempun niin fanit ottivat sen omakseen ja ristivät sen Mannerheimiksi.

14 Syrjintä – mitä se on? Syrjintää tapahtuu muun muassa iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, uskonnon, kielen ja sukupuolen perusteella. Syrjintä tarkoittaa ihmisten eriarvoista kohtelua tai erilaiseen asemaan asettamista ilman hyväksyttävää perustetta. Syrjintää on myös uhkaavan, vihamielisen, halventavan tai nöyryyttävän ilmapiirin luominen sekä käsky tai ohje syrjiä – ihmisoikeudet.net ”Ei haukku haavaa tee” – kuitenkin tutkimusten mukaan verbaalinen väkivalta aktivoi aivoissa samanlaisia tuntemuksia, kuin mitä fyysinen kipu tuottaa Syrjintä ei usein ole tietoista tai tarkoituksellista. Monesti syrjinnän taustalla on normi – valtarakenne, joka yhteiskunnassa systemaattisesti asettaa tietynlaisia ihmisiä huonompaan asemaan kuin muita.

15 Syrjinnän kielto Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.  Syrjiminen on siis lain mukaan rangaistava teko. Tutkimusten mukaan syrjinnältä suojaavasta laista huolimatta yli puoli miljoonaa suomalaista kokee vuosittain tulleensa syrjityksi (Euroopan komissio 2008). POHTIKAA, MITEN SYRJINTÄÄ VOISI EHKÄISTÄ. Määritelty kansainvälisissä sopimuksissa ja kansallisella lainsäädännöllä. Selvästikään syrjimättömyys ei kuitenkaan aina toteudu, vaan näiden hyvien periaatteiden toteutumisessa on paljon puutteita. Mitä voisi tehdä? Voiko esim. koulutuksella vaikuttaa asenteisiin?

16 Lyhytfilmejä Amnestyn ”Mitä ihmisoikeudet ovat” animaatio (2:37): Ei vihapuheelle –kampanjan video (4:22):

17 Mitä yksi ihminen voi tehdä?
Kohtele muita niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Sen sijaan, että tekisit johtopäätöksiä pelkän ulkonäön tai kulttuurin perusteella, pyri näkemään ja kohtaamaan ihmiset yksilöinä. Uskalla auttaa ja välittää! Puuttumalla kiusaamistilanteisiin, toimit esimerkkinä muille ja annat tukea sitä tarvitseville. Toimi tilanteissa niin kuin itse parhaaksi näet, älä mieti liikaa sitä mitä muut sinusta ajattelevat. Mediassa keskitytään monesti vain negatiivisten asioiden käsittelyyn, jotka voivat lisätä tai synnyttää ennakkoluuloja. Pyri huomaamaan myös positiiviset kirjoitukset ja kommentit. Kyseenalaista ja ajattele itse! Toiselle kipeistä, vaikeista tai henkilökohtaisista asioista ei pidä vitsailla. Vitsien kanssa pitää olla varovainen, varsinkin jos seurassa on ihmisiä joita et tunne. Tässä on muutamia nuorten ajatuksia. Näin he ajattelevat, että he voivat omalta osaltaan vaikuttaa.

18 www.maailmankoulu.fi www.rauhankasvatus.fi
Kiitos! Kuva: