LAATOITUS.

Esitys aiheesta: "LAATOITUS."— Esityksen transkriptio:

1 LAATOITUS

2 LAATOITUSTYÖT KÄSITTEITÄ
LAATOITUSTARVIKE: Yleisnimi laatoituksessa käytettäville rakennustarvikkeille, joita ovat laatat, kiinnitys- ja saumausaineet. LAASTI: Sideaineen, runkoaineen, nesteen ja ilman seos. Laasti voi sisältää myös lisäaineita, väriaineita ja täyteaineita. OHUTLAASTIKIINNITYS: Ohutlaastikiinnityksessä laatat kiinnitetään kampausmenetelmällä valmiille laatoituspohjalle. Laastit ovat valmistuotteita. PAKSULAASTIKIINNITYS: Paksulaastikiinnityksessä laatat kiinnitetään mm:n tasoitetulle maakostealle laastialustalle sementtiliimalla.

3 - hammaslasta (=kampalasta)
LAATTALIIMA: Laattaliimat ovat kemiallisesti valmistettuja aineyhdisteitä. Liimoja käytettäessä on joko alusta tai laatta huokoista materiaalia. Käytetään vain kuivissa tiloissa. LAATOITUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ TYÖVÄLINEITÄ: - laattaleikkuri - hammaslasta (=kampalasta) - sekoitusvispilä (=vispiläkone) - leikkaus- ja halkaisupihdit - kaakelilankasaha - saumanaru - sieni - saumausristi - saumauslasta - sähköjohdon pätkä - mosaiikkitongit - silikonipistooli

4

5 LAATAT: KERAAMISET LAATAT: -    Kaakelilaatat: Kaakelilaatat ovat lasitettuja, huokoisia keraamisia laattoja, jotka on valmistettu kuivapuristus-menetelmällä. Kuivapuristetut laatat valmistetaan puristamalla kostea massa kovan paineen alla laatoiksi. Puristuksen jälkeen laa-tat kuivataan ja poltetaan. Kaakeli-laattoja käytetään asuinrakennus-ten sisällä seinälaatoituksissa. Ulkotiloihin ja vaativiin sisätiloihin ne eivät sovellu, koska niiden vedenimukyky on suuri. Kaakeli-laattoja ei voi käyttää lattian-päällysteeksi ilman erillistä selvitystä niiden soveltuvuudesta ko. tarkoitukseen.

6 Klinkkerilaatat: Kuivapuristettuja sintrattuja laattoja ja märkäpuristettuja laattoja nimitetään klinkkereiksi. a)  Kuivapuristetut sintratut laatat valmistetaan puristamalla kovan paineen alla. Ne ovat: - tarkkamittaisia - lujia, tiiviitä, vähän kosteutta imeviä Niitä käytetään sekä sisä- että ulkotiloissa seinä- ja lattia-laattoina. b)  Märkäpuristetut sintratut laatat puristetaan suulakkeen läpi jolloin niistä tulee oikean levyisiä ja paksuisia. Niiden mittapoikkeamat ovat suuremmat ja pinta epätasai-sempaa kuin kuivapuristettujen sintrattujen laattojen. Käytetään sekä ulkona että sisällä.

7 Huokoiset laatat ja klinkkerilaatat eroavat ominaisuuksiltaan ja valmistustavaltaan toisistaan, mutta niiden työstäminen ja kiinnittäminen on pääpiirteissään saman-laista. Mosaiikkilaatat: Lattioissa käytetään paljon keraa-misia mosaiikkilaattoja. Mosaiikki-laatat on kiinnitetty lasikuitu-verkolla tai verkkomaisella pape-rilla isommiksi levyiksi. Mosaiik-kilaatat ovat joko huokoisia tai klinkkerilaattoja. Tiililaatat: Tiililattialla tarkoitetaan tiilistä, tiililaatoista tai tiilisauvoista teh-tyä lattianpäällystettä. Tällainen pinta on näyttävä ja hyvin kulutus-ta kestävä Haponkestävät laatat: Haponkestäviä laattoja käytetään lattioihin joihin kohdistuu voima-kas happokuormitus. LISÄKSI ON: Luonnonkivilaatat. Tekokivilaatat.

8 POHJIEN TEKO: TASOITTEET - Olemassa useita erilaisia tasoitteita käyttökohteista riippuen. vaikuttaa mm. alustan materiaali, tarvittava tasoituspaksuus ja vaadittava kuivumisaika MITÄ ALUSTALTA VAADITAAN? - kuiva - tasainen ja sileä (ei kuoppia, eikä rosoja alustassa) - pölytön (pohjan amurointi) - halkeamaton - vapaa irtoaineista - suora (myös kulmien ja nurkkien suoruus ja suorakulmaisuus) - jäykkä - liikkumaton

9 - käytetään esim. lattioissa ennen laatoitustöitä sitomaan pölyn
- mikäli kyse lattiasta niin lisäksi: - oikeat kaadot - lattialämmitys on kytketty pois (Mikäli lattiassa on lattialämmitys, on otettava pois päältä 2-3 vuorokautta ennen laatoitustyön aloittamista. Lattialämmityksen saa kytkeä päälle aikaisintaan viikon kuluttua saumauksesta) PRIMERI - takaa hyvän kiinnityksen tasoitteille ja sementtipohjaisille laasteille - käytetään esim. lattioissa ennen laatoitustöitä sitomaan pölyn - pidentää työstöaikaa VEDENERISTYS: - estää kosteuden pääsyn rakenteisiin - joustavuuden ansiosta kestää pieniä alustaan syntyviä halkeamia

10 Seinälaatoitus Ennen laatoitustyön aloittamista tulee var- mistua laatoitettavan pinnan laadusta. Ovatko vedeneristykset kunnos-sa? Onko pohja suora? Miten LVIS-tekniikka hoidetaan laatoitettavis-sa tiloissa? Jne. SUUNNITTELU Seinälaatoituksen suunnittelu aloitetaan pys-tyjaosta. Piirretään seinärakenteisiin vaakasuora merkkiviiva n. metrin korkeudelle. Viivasta tarkastetaan huoneen lattian ja seinän liittymäkohdan korkeus ja toisaalta sitä käytetään mitoituksessa apuna.

11 Pystyjakoa suunnitel-taessa on päätettävä suunnittelun perusteis-ta
Pystyjakoa suunnitel-taessa on päätettävä suunnittelun perusteis-ta. Joissakin tapauk-sissa on järkevää käyt-tää esim. ikkunan ala-reunaa lähtökohtana. Oviaukon yläreuna voi olla mitoituksen perus-teena. Suunnittelun perusteina ovat sekä esteettiset että työsuoritukseen liittyvät näkökohdat. Taloudellisuus on myös tärkeä näkökohta.

12 Yleisin lähtökohta pys- tyjaon suunnittelussa on suunnitella laatta-jako siten, että alin laattarivi on melkein kokonainen ja ylim-mäksi jää sellainen laatta, mitä huonekor- keus edellyttää. Alimpaan laattariviin kannattaa jättää pieni, n. 20 mm:n leikkausvara. Leikkausvaran avul- la voidaan häivyttää pienet lattian epätasai- suudet. Toisen laattarivin alle kiinnitetään vaaka- suora lauta ympäri huoneen.

13 Jakoja mitoitettaessa apuna voi käyttää jakorimaa, johon on merkitty laattajaot.
Seinälaatoituksen vaakajaon suunnitte-lussa voidaan lähteä esim. seinän keskilin-jasta. Keskilinjaan piirretään pystysuora viiva, ja vii-vasta mitoitetaan jaot molempiin suuntiin. Pyrkimyksenä on saada molempiin reunoihin samankokoinen laatta. Keskilinjan viiva jää joko keskimmäiseen saumaan tai keskimmäi-sen laatan alle.

14 Jos reunoihin menevät laatat ovat pieniä, voi jaon suunnitella siten, että toisesta reunasta aloitetaan kokonaisella laatalla ja vain toisesta reunasta leikataan laat-toja Seinän keskikohdan lä-helle sauman kohdalle piirretään uusi pysty- viiva. Laattoja voi leikata aukkojen pielissä, keskellä tai nurkissa.

15 Vaakamitoituksen jälkeen laattajako merkitään aluslautaan.
Ovien ja ikkunoiden kohdalla on merkitse-minen suoritettava si- ten, että oven päällä läpikulkeva laattajako huomioidaan. Tässä työvaiheessa on hyvä ottaa myös asia-kas mukaan suunnitteluun. Joissain rakennus- kohteissa on arkkitehti suorittanut suunnittelun. Muut alustavat työt Ennen varsinaista laatoitustyötä on vielä syytä tarkistaa, että aluslauta on vaakasuorassa. Tarkistus suoritetaan mittaviivasta tai vesi-vaa’an avulla. Nurkkien pystysuoruus ja seinien yleinen suoruus on myös syytä tarkistaa.

16 LAATOITUS Seinälaatoitus aloite-taan laastin valmistuk-sella. Laasti sekoite-taan valmistajan ohjei-den mukaisesti pora-konevispilällä. Laattalaastin liukenemisen aikana (n. 15 min) avataan useampia laattapaketteja valmiiksi kiinnittämistä varten. Laatoissa on usein pie-niä mittapoikkeamia, ja kun laattoja käytetään useista paketeista saadaan poikkeamat elimi-noitua. Samoin voidaan leikata valmiiksi laattoja, kos-ka leikkaus hidastaa laattojen asennusta. Oheisissa kuvissa on esitetty erilaisia laatta- leikkureita.

17 Seinälaattojen leikkaus suoritetaan siten, että laattaleikkurilla tai lasi-veitsellä piirretään leik-kausviiva laatan lasite-tulle puolelle. Piirtämisen jälkeen laatta taitetaan halki viivaa myöten. Taitta-miseen voidaan käyt-tää myös leikkureissa olevia taittovälineitä tai -saksia.

18 Laattoihin joudutaan usein tekemään reikien lisäksi erilaisia varauk-sia ja koloja. Kolojen tekemiseen käytetään hohtimia, papukaijapih-tejä tai rautasahaan asennettavaa, pyöreää karporondum-terää. Laattojen kovuudessa ja työstettävyydessä on runsaasti eroja ja siksi työkalutkin vaihtelevat. Jokainen laatoittaja valitsee työkalunsa omien tottumustensa ja mieltymystensä mukaisesti. Pyöreät reiät seinä- laattoihin tehdään puu-kolla laatan takapuolel- ta kovertaen.

19 Laattalaasti levitetään seinään voimakkaasti painaen
Laattalaasti levitetään seinään voimakkaasti painaen. Levitys suo-ritetaan kampalastan sileällä puolella tai kau-halla. Työvaiheen tar-koituksena on painaa laasti lujasti seinään kiinni. Laastia levite-tään 2-3 laattariville. Laasti kammataan auki kampalastalla. Kampa-lastan hampaan koko on riippuvainen laatto-jen koosta. Laastikam-paa pidetään n. 45°:n kulmassa.

20 Alin laattarivi painetaan paikoilleen ja tarkiste-taan pystysaumojen saumavälit. Pystysau-moissa voi käyttää ra-kotulkkia, mutta yleen-sä silmämääräinen tarkastelu riittää. Tar-tunnan varmistamisek-si irroitetaan kiinnitetty laatta ja todetaan, että se on kauttaaltaan laastissa. Laatan päälle asete-taan saumanaru. Se kiinnitetään paikoilleen painamalla laattoja kiinni n. metrin välein. Ennen saumanarun asentamista pyyhkäis-tään saumasta laasti pois, jottei saumanaru likaannu turhaan.

21 Laatoituksen pystysuo-ruutta tarkastellaan jatkuvasti vesivaa’alla tai vertaamalla laatoi-tusta jaon yhteydessä tehtyyn pystysuoraan keskiviivaan. Jos seinään on tarpeellista tehdä työsauma, on laatoituksen ohi menevä laattalaasti kaavittava pois, jottei se ehdi kovettua ennen työn jatka-mista Ennen laatoitustyön keskeyttämistä on sau- moista pursunut laasti puhdistettava. Laastin kovetuttua voi-daan saumanaru ja aluslauta poistaa (seu-raa laastinvalmistajan ohjeita). Saumanaru puhdistetaan vetämällä se santapaperin läpi. Alin laattarivi laatoitetaan vasta lattialaatoituk-sen jälkeen.

22 SAUMAUS Seinälaatoitus voidaan saumata laattalaastin kovetuttua riittävästi. Saumaustyö aloitetaan saumojen puhdistuk-sella. Saumat puhdis-tetaan varovasti, jotteivät lasitetut pinnat rikkoonnu. Puhdistamiseen on olemassa erilaisia työkalu-ja, mutta siihen käy esim. puukapulan läpi lyö-ty katkaistu naula. Puhdistuksen jälkeen on syytä suojata lattia seinien saumauksen ajak-si. Saumalaasti sekoitetaan porakonevispilällä ja annetaan liueta laastinvalmistajan ohjeen mu-kaisesti.

23 Laasti otetaan sekoi-tusastiasta kumisen saumalastan päälle ja levitetään laattojen päälle voimakkaasti painaen. Kumisen saumauslastan tulee olla n. 45°:n kulmassa saumoihin nähden. Nurkkien ja läpivientien läheltä saumaus suori-tetaan pienemmällä kumilastalla. Nurkat saumataan myöhemmin elastisella massalla.

24 Saumalaastin kuivah-dettua n
Saumalaastin kuivah-dettua n. 1-2 tuntia suoritetaan puhdistus kostealla sienellä. Sienellä viimeistellään alustavasti saumojen ulkonäkö. Saumat viimeistellään esim. pyöreän puuka-pulan avulla. Jälkihoitona saumoja kostutetaan parin vuorokauden ajan.

25 LAATTAJAON SUUNNITTELU
Laattajako suunnitel-laan samojen perustei-den mukaisesti kuin seinälaatoituksessakin. Huoneen keskilinjaan piirretään perusviiva. Laattajako merkitään perusviivan kohdalle lat-tiaan. Perusviivan etäisyys sivuseinästä mitataan useasta kohdasta. Huone ei välttämättä ole täsmälleen suora- kulmainen.

26 Ensin mitoitetaan laat-tajako perusviivan suuntaisesti
Ensin mitoitetaan laat-tajako perusviivan suuntaisesti. Kynnyksi-en ja lovien kohdalla pitää jako suunnitella siten, että leikattavat palaset eivät mene kovin pieniksi. Mitoituk-sessa käytetään apuna jakokeppiä tai irtonaisia laattoja. Perustavoit-teena on saada mo-lempiin päihin saman-pituinen laatta. Joskus on tarkoituksenmukais-ta aloittaa toisesta reu-nasta täydellä laatalla ja leikata vain toisessa reunassa. Pienet mitta-poikkeamat voidaan hukata esim. kalustei-den alle.

27 Perusviivaan kohtisuo-rassa oleva laattajako suunnitellaan samoilla perusteilla. Laattajako merkitään huoneen levyiseen lautaan, joka on kohtisuorassa perusviivaan nähden. Perusviivan asema merkitään tähän jako-lautaan. Lauta voidaan pitää kohtisuorassa esim. suurella suorakulmalla. Laatoituksen jako voi-daan suunnitella myös kalusteiden tai varus-teiden asemasta läh-tien. Esimerkiksi neli-kulmainen lattiakaivo voi olla jaon suunnitte-lun lähtökohtana.

28 LAATOITUSTYÖ Laattalaasti sekoite-taan valmistajan ohjei-den mukaisesti. Laas-tin liukenemisen aikana voidaan laatat leikata valmiiksi. Lattialaatat ovat yleensä vahvem-pia kuin seinälaatat ja monien laattojen leik-kaaminen onnistuu vain pienellä timantti- leikkurilla.

29 Seinien vierellä ei leik-kaaminen ole erityisen tarkkaa, koska seinä- laatta peittää pienet virheet. Leikattu sivu sijoitetaan seinään päin. Tavallisella laattaleikkurilla piirretään laatan pintaan viiru ja laatta kaitkaistaan napautta- malla laatoittajan teräsvasaralla laatan taakse. Laattoja voi leikata myös kulmahiomakoneella.

30 Ohjauslauta asetetaan mitoitusmerkkien mu-kaisesti ja suorakulmai-sesti perusviivalle si-ten, että laatoittaja ulot-tuu laudan reunalta hy-vin laatoitettavan huo-neen peräseinään. Laasti levitetään laattalastan sileällä puolella ja painetaan samalla voimakkaasti. HUOM. Mahdollinen lattalämmitys ei saa olla päällä laatoitustyön aikana. Laasti kammataan auki 8 mm:n kampalastalla.

31 Laattojen latominen aloitetaan ohjauslau-dan puolelta ja edetään rivi kerrallaan peräsei-nään päin. Laatat pai-netaan varovasti laas-tiin ja varmistutaan sii-tä, että laasti leviää ta-saisesti koko laatan ta-kapinnalle. Laattojen asemaa voidaan kor-jailla esim. vasaran kahvalla naputtelemal-la. Mosaiikkilaatat paine-taan alustaan kumi-lastalla. Ohjauslauta siirretään seuraavan laatoitetta-van alueen reunaan. Suorakulmaisuuden voi tarkistaa myös mit-taamaalla edellisten laattojen reunasta.

32 Lattiakaivon ympärys leikataan siten, että sii-hen jää samanlainen saumavara kuin muu-allekin. Lattiakaivoihin on saatavissa nelikul-maisia korokerenkaita. Laasti ei saa pursua laatan saumoista yli puo-lenvälin. Pursuamista voidaan säädellä laastin notkeudella.

33 LATTIAN SAUMAUS Lattialaastin pitää kui-vua ennen saumausta n. 2 vrk. Ennen sau-mausta laatoitetaan seinän alin laattarivi. Laatat leikataan val-miiksi ja laasti levite-tään seinään tai laatan taakse. Laatat ”ripuste-taan” paikoilleen esim. maalarinteipin avulla. Lattian saumat puh-distetaan ja tarkiste-taan. Saumalaasti le-vitetään vinosti laattoi-hin nähden. Laattojen pinnat pyritään saa-maan mahdollisim- man puhtaiksi jo tässä vaiheessa.

34 Saumat viimeistellään kostealla pyyhkeellä, ja pinnat puhdistetaan huolellisesti Lattialaatat ovat usein mattapintaisia. Sauma- laasti ei saa kuivaa laa-tan pintaan. Saumojen kuivahdet-tua laattojen pinta puhdistetaan vielä karkealla kankaalla. Jälkihoitona lattian saumoja kostutetaan parin vuorokauden ajan.

35 VEDENERISTYS JA ELASTISET SAUMAUKSET
Märkätilan lattian ja seinäpinnoitteen on toi-mittava vedeneristyk-senä tai lattiaan ja sei-nään on tehtävä ve-deneristys. Koska laa-toitus ei ole vedenpitä-vä, tulee veden etene-minen rakenteisiin es-tää laatoituksen alle tehtävällä vedeneris-tyskerroksella. Vedeneristeinä käytetään kasvavassa määrin sivellettäviä / telattavia vedeneristysmassoja. Ennen vedeneristyksen tekoa on huolehditta-va, että lattiassa on riittävä kaltevuus, suosi-tus 1:80 (minimi 1:100) ja että vedeneristyk-sen alusta on riittävän tasainen.

36 Vedeneristäminen aloi-tetaan levittämällä sei-nään kosteussulkuai-ne
Vedeneristäminen aloi-tetaan levittämällä sei-nään kosteussulkuai-ne. Kosteussulkukäsit-tely tehdään alustasta riippuen 1-2 kertaan. Seinän sisä- ja ulkokulmat, levysaumat, läpi-viennit, sekä kohdat, joissa alusrakenne muuttuu, vahvistetaan vedeneristysmassan ja kuitukangasnauhan avulla. Kuitukangas kiin-nitetään huolellisesti märkään vedeneristys-massaan, jonka jälkeen päälle levitetään vielä toinen massakerros.

37 Seinät eristetään kah-teen kertaan veden-eristysmassalla
Seinät eristetään kah-teen kertaan veden-eristysmassalla. Kun vedeneristysmassaker-rokset ovat kuivuneet, suoritetaan seinien laa-toitus saneerauslaatta-laastilla, alinta laatta-kerrosta lukuun otta-matta. Lattian vedeneristys aloitetaan 2-kertaisella kosteussulkukäsitte- lyllä. Kosteussulkuker-rosten kuivuttua seinän ja lattian liitoskohta vahvistetaan veden-eristysmassa ja kuitu-kangasnauhan avulla. Kuitukangasnauhan tulee taittua 100 mm lat-tiaan ja seinille. Nauhan kiinnittyminen varmis-tetaan esim. lastalla painamalla, minkä jälkeen päälle levitetään uusi vedeneristysmassakerros.

38 Lattiakaivon liitos vah-vistetaan vedeneristys-massalla ja kahdella kuitukangaspalalla. Kuitukangaspalat asennetaan massaker-rosten väliin. Lattiassa mahdollisesti olevat muut läpiviennit, kuten viemäriputkien läpi-viennit vahvistetaan myös kuitukangas- palan ja vedeneristys-massan avulla. Vahvis-tusten jälkeen lattiaan levitetään vedeneris-tysmassa kahtena ker-roksena.

39 Kun massakerrokset ovat kuivuneet, leika-taan kaivon kohdalle reikä mattoveitsen avulla. Vedeneristyk-sen liepeet painetaan kaivon sisään. Kaivon kiristysrengas paine-taan tiiviisti paikoilleen niin, että vedeneriste jää kaivon ja kiristys-renkaan väliin. Lattia laatoitetaan sanee-rauslaastilla.

40 ELASTISET SAUMAUKSET Laatoitusten nurkka-saumat ja lattian ja sei-nän liittymäkohdat saumataan elastisilla saumausaineilla. Yleensä käytetään saumaväriin sopivaa silikonia. Silikonisaumaus aloitetaan saumojen puhdis-tuksella. Saumojen reunoihin asennetaan tei-pit, jottei silikoni leviä laattojen päälle. Sormella tai kostutetul-la puukapulalla viimeis-tellään sauman muoto. Sauman kuivahdettua min. teipit poiste-taan.

41 Silikonisaumauksen li-säksi laatoituksen kul-missa ja nurkissa voi-daan käyttää erilaisia muovilistoja, joilla pa-rannetaan laatoituksen ulkonäköä. Varsinaista sauman tiiveyttä ei näillä listoilla saavute-ta.

42 NÄIN VALITSET OIKEANLAISEN HAMMASLASTAN

43 YLEISTÄ On tärkeää, että laasti levitetään oikeassa kul-massa (75-90°), jolloin saadaan juuri oikea mää-rä laastia.

44 NÄIN LAATAT KIINNITETÄÄN OIKEIN

45

46

47

48

49

50 Vedeneristysjärjestelmät koostuvat siveltävistä eristyskalvon muodostavista eristysaineista. Eristyskalvon vahvikkeina käytetään synteetti-siä kankaita. Yhteistä kaikille tuotteille on vesi-eristeen tekotapa: -eristettävien pintojen tulee olla kuivia ja tasaisia -epätasaisuudet hiotaan tai täytetään ja pinta puhdistetaan liasta ja pölystä -useimmat pinnat vaativat pohjustuksen veden-eristeen valmistajan omalla primerilla -vedeneriste levitetään kulmiin, pysty- ja vaaka-nurkkiin sekä läpivientien ja lattiakaivojen kohdalle -nurkkavahvike kiinnitetään tuoreeseen veden-eristeeseen telalla tai siveltimellä hiertäen -lattiakaivovahvike kiinnitetään kaivon päälle -vedeneristysaine levitetään vahvikkeen päälle (annetaan kuivua vedeneristeen valmistajan ohjeen mukaisesti) -vedeneriste telataan koko eristettävälle alalle

51 -vahvikekangas (mikäli kyseessä vedeneriste, jossa käytetään vahvikekangasta) kiinnitetään tuoreeseen vedeneristysaineeseen esim. telaa-malla tai siveltimellä hiertäen -vedeneristeen annetaan kuivua, minkä jälkeen levitetään toinen vedeneristyskerros samoin kuin aikaisemminkin -annetaan eristekerroksen kuivua, minkä jälkeen lattiakaivon kiristysrengas voidaan asentaa pai-koilleen -kiristysrenkaan asennusta varten leikataan eris-tekerrokseen noin 40 mm lattiakaivon halkaisi-jaa pienempi reikä, eristeen tukikangas taitetaan varovaisesti ja painetaan kiristysrengas paikoil-leen (vedeneristysjärjestelmien toimittajilla on lattiakaivoille omat kaivonkauluskappaleet ja osassa niissä on jo valmiiksi oikean kokoiset reiät)

52 NOUDATA AINA VALMISTAJAN ANTAMIA OHJEITA
-lattiakaivo asennetaan, minkä jälkeen laatoitus voidaan suorittaa normaalisti -vedeneristettä ei saa laatoitustyön aikana altistaa kovalle mekaaniselle kuormitukselle NOUDATA AINA VALMISTAJAN ANTAMIA OHJEITA

53 7.1 MÄRKÄTILOJEN SUUNNITTELU
Märkätila on huonetila, jonka lattiapinta joutuu ti-lan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi kylpyhuone, suih-kuhuone ja sauna. Märkätilojen lattia- ja seinä-pinnoissa on käytettävä aina vedeneristystä. Suunnitelmat Märkätilan pinta- ja alusrakenteista laaditaan riittävät suunnitelmat tuotenimineen ja yksityis-kohtineen. Suunnitelmista käy ilmi: Materiaalien tyypit Vaatimus kiinnitysalustan kosteudelle (korkein-taan käytetyn materiaalin valmistajan antaman ohjearvon suuruinen, mittaus RT-ohjekortin mukaisesti) Alustan käsittely Työsuoritus

54 Kirjalliset työ-, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä laa-dunvarmistusmenettely
Tartuntavetolujuus tarvittaessa (mallitöillä aina, suositukset RIL taulukossa 7.1 – 7.4) Rakenteet Märkätilan seinässä ja lattiassa suositellaan käytettäväksi samaa vedeneristettä. Vedeneris-tys sijoitetaan mahdollisimman lähelle sisäpinto-ja, ja sen on oltava kaikilta kohdiltaan vesitiivis. Vedeneristeenä voi toimia itse pinnoite- tai pääl-lystemateriaali, tai erillinen vedeneristys.

55 Kiviaineiset rakenteet soveltuvat elämättömyy-tensä ja lahoamattomuutensa vuoksi parhaiten märkätilojen lattiarakenteiksi. Vedeneristyksen alustan tulee olla kiinteä ja tasainen, eikä alus-tassa saa olla liian suuria taipumia veden poistu-misen estymiseksi. Märkätilan lattiaan saa tehdä vain läpivientejä, jotka ovat tarpeen viemäröinnin järjestämiseksi. Läpiviennin on oltava vähintään 40 mm:n päässä valmiista seinäpinnasta, ja put-kiläpivientien vedeneristyksen on noustava vä-hintään 15 mm:n korkeudelle valmiista lattiapin-nasta. Lattiakaivo sijoitetaan pääsääntöisesti ve-sirasitetuimmalle alueelle kuitenkin siten, että kaivonkansi ei ole lähempänä kuin 500 mm sei-näpinnasta. Vedeneristyksen reuna on nostetta-va seinälle vähintään 100 mm korkeuteen lattia-pinnasta. Saumoja tulee välttää eniten kastuvalla alueella. Lattian kaltevuuden tulee olla vähintään 1:100, ja lattiakaivojen läheisyydessä 1:50. Puu-rakenteiseen välipohjaan suositellaan levyraken-teen päälle valettavaksi teräsbetonilaattaa, jonka päälle vedeneristys asennetaan.

56 Märkätilojen seinärakenteet voidaan tehdä kivi- tai levyrakenteisina
Märkätilojen seinärakenteet voidaan tehdä kivi- tai levyrakenteisina. Levyrakenteisessa seinässä alasidepuun on oltava valmiin lattiapinnan ylä-puolella. Rakenne ja sen jäykkyys on toteutetta-va niin, etteivät lämpö- ja kosteusliikkeet vaurioi-ta vedeneristystä tai pintarakenteita. Suihkupiste suositellaan sijoitettavaksi kivirakenteiseen sei-nään, mikäli mahdollista. Seinärakenteeseen ei saa sijoittaa höyrynsulkua vedeneristetyn rakennuslevyn taakse. Ulkosei-nässä ei käytetä höyrynsulkua vedeneristeen ta-kana. Märkätilasta pois johtavan oven kynnyksel-lä vedeneriste nostetaan yleensä vähintään 15 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi ja liitetään vesitiiviisti kynnys- ja karmirakenteeseen. Märkätiloissa on oltava jatkuvatoiminen ja riittä-vän tehokas ilmanvaihto. Puuverhouksen taakse tehdään aina huoneilmaan reunoiltaan avoin tuu-letusväli. Jos rakenteessa on kaksi höyrytiivistä pintaa, kuten saunan ja pesuhuoneen välisessä seinässä, on niiden välitilan oltava tuuletettu. Putken sijoittamista seiniin ja lattiaan tulee välttää.

57 Vedeneristystarvikkeet
Märkätilojen pinnoissa käytetään vedenkestäviä pinta- ja kiinnitysmateriaaleja, kuten nestemäise-nä levitettäviä vedeneristeitä, muovimattoja ja ta-petteja sekä kermieristyksiä. Keraaminen laatoi-tus ei ole vedeneriste. Nestemäisenä levitettäville vedeneristystarvik-keille asetetut vaatimukset on esitetty RIL-oh-jeessa taulukossa 7.1, muovimattojen ja -tapettien vaatimukset ovat taulukoissa 7.2 ja 7.3. Kermieristyksenä voidaan käyttää bitumiker-mejä, jotka kuuluvat tuoteluokkiin BTL 1,2,3 ja 4.

58

59