Jokaisella on sanottavaa

Esitys aiheesta: "Jokaisella on sanottavaa"— Esityksen transkriptio:

1 Jokaisella on sanottavaa
Sadutus on suuri sosiaalinen innovaatio. Siihen tarvitaan vain vähän välineitä, mutta mukana on oltava vallankumouksellinen suhtautuminen lapseen: Jokaisella lapsella on sanottavaa. Jokainen lapsi osaa pukea sen sadun muotoon. Tekniikkaa: teksti tulee kuvan jälkeen itsestään. Jokaisella on sanottavaa

2 Sadutuksesta yhteisöllisyyteen
Tämä show kertoo kuvien ja lyhyiden tekstien avulla sadutuksen perusideasta. Tärkeää on kuitenkin, että jokainen saa itse kokea sadutuksen.

3 Tarvitaan kirjoitustaitoinen, joka haluaa kuunnella…

4 kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi.
Sadutuksen ohje Kerro satu, sellainen kuin itse haluat. Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi. Voit muuttaa tai korjata sitä, jos haluat. Ohje on lyhyt ja pitkän työprosessin tulos. Jaetaan osallistujille sadutuksesta yhden sivun pituinen esitys, joka sisältää tämän ohjeen.

5 Sadutusmenetelmien teoriataustaa
Henkilökohtaiset kokemukset ovat osa tiedon rakennetta. Menetelmä rakentuu dynaamiselle tiedonkäsitykselle. Sadutus pohjaa kaksipolviseen ja vastavuoroiseen keskustelun rakenteeseen. Asiantuntija pidättäytyy arvioinnista. Päätösvalta puheen sisällöstä ja muodosta siirtyy asiantuntijalta asiakkaalle.

6 kertojan ja kuulijan yhdessä kokemiseen.
Satu vapauttaa kertojan ja kuulijan yhdessä kokemiseen. Miksi juuri SATU? Miksi ei tarina, juttu tms. Satu antaa kertojalle luvan puhua totta tai fantasiaa. Se antaa kertojalle vapauden, mutta myös kuulijalle. Tekniikkaa: Satu vapauttaa – lukee ensin. Myöhemmin siihen ilmaantuu teksti kertojan ja kuulijan.

7 Satua ei arvostella tai arvioida. Se on kertojan oma puheenvuoro.
Tässä hämähäkki miettii, minkälaisen verkon kutoisi? Varmaankin siitä tulee hyvä? Sadutus ei ole opetusmenetelmä, jolla prepataan taitavia kertojia. Sen tarkoituksena ei ole KEHITTÄÄ lasta parempiin suorituksiin. Sadutus on ennen kaikkea kuuntelun ja kohtaamisen menetelmä. Mieti itse: kun olet kertonut tarinan, haluatko kuulla siitä arvioita?

8 Sadutus alkaa… Sadutus alkaa aivan arkisesta tilanteesta…

9 …yhdessä tekemisestä Sitä helpottaa, jos aikuinen on yhdessä lasten kanssa. Yhdessä leikkimisessä ja tekemisessä voi alkaa ensimmäiset yritykset kirjata lasten ajatuksia ylös. Esimerkiksi lasten piirustuksista voi lähteä ensimmäiset lasten omat sadut. Mitä tässä tapahtuu…?

10 Lapset huomaavat kyllä, jos aikuinen ei ole aidosti kiinnostunut.
Minun pitäisi saada yhteen koulutukseen satu…? Haluaisitko kertoa? Tämä ei ehkä ole innostavaa? Kerro mulle satu! Ihan mikä vaan, jne. on parempi tapa. …ja kiinnostuksesta

11 Kertoja päättää mikä on satu…

12 Kuuntelija saa luvan kirjata.
Lapselta pyydetään lupa kirjaamiseen… Kuuntelija saa luvan kirjata.

13 Sana sanalta ja äänne äänteeltä puhe muuttuu kirjoitukseksi.
Lapsi näkee oman puheensa muuttuvat kirjoitetuksi ja myöhemmin hän kuulee oman puheensa kirjoitettuna.

14 ”Hetkinen, minä kirjoitan…” ”No niin… jatketaan…”
Aina aikuinen ei ehdi kirjoittaa niin nopeasti kuin lapsi puhuu. Silloin aikuinen voi yrittää hidastaa. Silläkään ei ole väliä, vaikka jokaista sanaa ei ehtisi sada paperille. Myöhemmin lapsi kyllä oppii rytmittämään puhettaan.

15 ”Virheitä” ei korjata, keskitytään kertojan sanomaan.
Jos lapsi ei osaa esimerkiksi sanoa jotakin kirjainta ”koila” voidaan kirjoittaa juuri niin kuin lapsi sanoo. Voidaan kyllä kysyä lapselta, haluatko, että kirjoitan niin kuin minä puhun vai niin kuin sinä puhut. Lapsi saa silloin itse päättää. Lapset eivät arvostele toisiaan helposti, vaikka toisin luullaan. lapsetkin oppivat nopeasti sadutuksen periaatteen, että kenenkään satuja ei arvostella. ”Virheitä” ei korjata, keskitytään kertojan sanomaan.

16 Lopuksi saduttaja lukee sadun
Lapselta voi myös kysyä, haluaako hän sadulleen nimen. Kertoja voi tehdä siihen halutessaan korjauksia

17 Kertojan luvalla satu voidaan lukea myös muille
Tämä pitää erityisesti huomioida, kun satuja viedään julkaisuihin. Kertojan luvalla satu voidaan lukea myös muille

18 Kertomuksesta voidaan piirtää kuva.
Kuva voidaan piirtää ennen satua tai sadun kertomisen jälkeen. Kertomuksesta voidaan piirtää kuva.

19 Vasta säännöllinen sadutus tuo menetelmien monet vaikutukset esiin.
Lapset voivat tulla itse sanomaan: nyt multa tulis satu! Äiti, nyt me kerrotaan satu! HUOMIOITAVAA on, että satua ei aina tule. Tämä on uusi tapa lähestyä lasta eikä kaikki lapset ole siitä heti innostuneita. Silti kannattaa ajatella sadutuksen perimmäistä tarkoitusta: kuuntelemista ja alkaa harjoitella korvat auki pitämistä päivittäin. Voi olla, että jossakin vaiheessa lapsi haluaakin avata ajatustensa arkun… Vasta säännöllinen sadutus tuo menetelmien monet vaikutukset esiin.

20 Sadut ovat ”kuulokuvia” valokuvien rinnalla.
Lasten ja perheen tarinat voidaan koota omiksi vihkoiksi tai kansioiksi. Miksi ihmiset ottavat valokuvia? Miten mukavaa on palata muistelemaan, miltä näytti vuonna 1998. Sadutuskoulutuksissa on jokunen osallistuja esitellyt lapsuudessa kirjattuja omia satuja piirustusten kera. Kouluissa on myös tehty lasten omia vihkoja. Isovanhempien tarinat voidaan myös kirjata jälkipolville muistoksi. Valokuva-albumin rinnalle sopii hyvin ”Ajatusten albumi”. Sadut ovat ”kuulokuvia” valokuvien rinnalla.

21 Avaa ovi…

22 … kuunteluun ja kohtaamiseen!
Ovi avautuu arvostamaan lasten maailmaa. Lapset oppivat, että heidän sanomisillaan on merkitystä. heidän itseluottamuksensa kehittyy. Syntyy kohtaamisia. … kuunteluun ja kohtaamiseen!

23 satu tulee vauvalta… Oliver 1 v 1 kk: dä-dä-baa ööh-aah-vovo
äm-mä-käkä-ää dä kä-kä äppä ägä-ä-tätä äykä-ööh satu tulee vauvalta… Aivan pienet kertovat omia tarinoitaan. He ymmärtävät esimerkiksi lapsiryhmässä, että heidän puheensa voidaan kirjata paperille. Se on hauskaa. Jutut naurattavat! Lasten huumori on erilaista kuin aikuisten.

24 satu tulee pojilta Joskus jutut polveilevat…
Olipa kerran pikkulegot, jotka asustivat saaressa, jonka nimi oli Kirjavi. Pelottavan yön hämärässä, jossa oli paljon veneitä, ja pienessä kopperossa makasi Kiikka. Kukko torkkui rauhallisesti, kukko torkkui riehuen, itsepäisesti, päiseitsesti, porsas röhki. Se oli kläntin kokoinen löntti, klönttisaari. Kukkokiekuu, kaakkakiekuu, kikkikiikii. Sisällä talossa asui äiti, isä, mummi, pappa ja vauvapoika ja tyttö ja merirosvo (naurua). Vieressä oli konevuokraamo ja he plärisivät koko ajan. Tiikeri heräsi plärinään, sitten Tiikeri karjui ja plärisi itsekin. Seinällä istui aave, jonka nimi oli Ölleri. Ölleri pelotteli ihmisiä kuin kölleri. Kuin haamupuku taivaanrannassa aivastellen kone plärisi ja plärisi ja veti talon vinoon. Mustan yön merten kauhu oli siinä vanhassa kopperossa, asusti. Hän oli kuin mustempi kuin yö. Ja vaaleampi kuin päivä. Mustan yön kauhu koetti pelotella ihmisiä ja se plärisi ja pärisi. Mutta vene saatiin kiinni ja heitettiin vankilaan. Eiku potkastiin. Vaaleampi kuin musta seinä. Mustempi kuin vaalea seinä. Joskus jutut polveilevat… Rumiakin sanoja kokeillaan… mutta ne loppuvat aikanaan, kun lapset huomaavat, että aikuinen todella kuuntelee.

25 ”Sit täältä tulis tää laiva satamaan”
satu tulee leikissä Lasten leikkejä voi myös kirjata. ”Sit täältä tulis tää laiva satamaan” ”Mut nää olis vastassa eikä ne pääsis”

26 satu tulee äidiltä… Myös aikuiset voivat saduttaa toisiaan. Suvun vanhempien ihmisten tarinoita on paljon, joiden kirjaaminen voi olla joskus myöhemmin arvokasta. Satuja voi kirjata vaikkapa tietokoneella, jos käsi väsyy. Kerttu, elokuussa 2003 Meillä oli lehmiä viisi: niitten nimet oli Lemmikki, Onerva, Kanerva, Onnikki ja Pimpula ja hevosen nimi oli Tähti. Keväällä lehmät päästettiin laitumelle metsään. Lehmät oli yön metsässä pienessä haassa, aamulla lypsyn jälkeen laitettiin lehmät menemään kauemmaksi metsään. Alue oli metsikköä, noin leveys 2 ja puoli kilometriä…

27 satu tulee Tarjalta Tarja 43 v. 21.4.2003
Koira haukkuu, hevonen ihahaa. Koira haukkuu, hiiriä joukkoon. Lehmä ammuu, mää oon rakastunu Pekkaan. Mä muutan Espanjaan. Mää pistän äidin tonne kanahäkkiin. Mä meen Riston kans naimisiin. Muutan Espanjaan asuun. Lehmä ammuu. Kissa miau. Hevonen lentää, hahahahhaa. kissa tanssii, hihhihhii. Hevonen määkii. Mää muutan Lappiin. Mää pistän äidin kanahäkkiin. Nallet on hirtetty. Mää meen kapakkaan Riston kanssa. Mää meen Pekan kans naimisiin. Mää muutan Tampereelta pois. Mää pistän äidin kanahäkkiin. Mulla on hiiriä mukana taskussa. Äidin petillä on hiiriä. Vammaisten sadutuksesta on myös kokemuksia. Tässä Tarja kertoo aivan itse keksimänsä tarinan. On kokeiltu myös täysin puhekyvyttömän sadutusta. Kertoja on valinnut aina kuvan. Kahden lauseen satuun on kulunut aikaa kaksi tuntia.

28 Työporukka (13 henkeä) aloittaa kokouksen yhteisellä tarinalla.
”Voi herranen aika sentään”, nainen sanoi miehelle. ”Jostakin kumman syystä kieleni on vähän kankea”. Tuntuu kuin se olisi kadoksissa. Mies kuunteli kummallista muminaa ja ihmetteli minne naisen kieli on kadonnut. Jotain se kokeilee sönkkää, muttei hän siitä tolkkua saa, ajatteli mies. Nainen totesi mielessään, näinhän se on, miehet eivät ymmärrä naisia eivätkä naiset miehiä. Mistä tässä on oikeastaan kysymys, pohti nainen. Olemmeko todella niin erilaisia ajattelutavoiltamme, hän pohti. Vai onko tässä kysymys jonkinlaisesta puheongelmasta, johon puheterapiasta olisi apua. Vai onko kyseessä putkiaivot? Ehkä kuitenkin on kysymys siitä, että hän unohti hääpäivämme taas kerran. Luulisi, että yhden tärkeän päivän muistaminen ei olisi niin vaikeaa. Ai niin, mutta eihän ne ennen ollutkaan naimisissa - ei sillä ollut sellaista traditiota. Vai muistanko mää ihan väärin, ollaanko me edes naimisissa? ”Äh, tulehan sieltä akkaseni. Lähdetään metsään lauleskelemaan.”

29 Suunnittelu Tuula Stenius/2003 Kuvat Tuula Stenius ja Hannu Sirviö
Lisää sadutusmenetelmistä: Sadutusta voidaan käyttää, kun: Uusi ryhmä kohtaa Tutustumiseen Luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta Yhteinen ilon tai surun jakaminen Ajatusten selventäminen Arvostusta osoittamaan Kerätään tietoa Tuotetaan lasten omaa kulttuuria Kun siltä tuntuu Lisätietoa voidaan jakaa koulutuksessa eri sadutuslähteistä. Suunnittelu Tuula Stenius/2003 Kuvat Tuula Stenius ja Hannu Sirviö