Sosiaalisen kysymyksen ratkaiseminen tulevaisuudessa

Esitys aiheesta: "Sosiaalisen kysymyksen ratkaiseminen tulevaisuudessa"— Esityksen transkriptio:

1 Sosiaalisen kysymyksen ratkaiseminen tulevaisuudessa
Briitta Koskiaho Sosiaalipolitiikan päivät Pikkuplenaari

2 Sosiaalipolitiikan tulevaisuus
Sosiaalipolitiikan linjat ovat lähentyneet: työ ja sosiaaliturva; kansalaisuus ja sosiaaliset oikeudet Työntövoimana uusliberalistinen talouspolitiikka Liberation, M.C. Escher 1955

3 EU:n moderni sosiaalipolitiikka
EU painostaa jäsenmaita toimimaan taloutta myötäillen sosiaalipolitiikassa Kolme viime vuosien policy-linjaa ovat olleet: Aktivointi keskittyen työpolitiikkaan Sosiaalinen investointi keskittyen lapsiin ja nuoriin Supistaminen keskittyen köyhiin ja vähävaraisiin sekä tuotantoelämän ulkopuolella oleviin sekä hallinnon organisointi

4 Keski-Eurooppa: Saksa
Uusliberalismi yhdistää, osallistava sosiaalipolitiikka Paino entistä enemmän kansalaisten vastuuttamisessa, julkinen sektori rohkaisee:1990-luvun lopusta lähtien voimakas aktivointipolitiikka (Hartz I- IV ja Agenda 2010) Leikkaukset: sosiaalivakuutuksessa etujen supistamista; ei-työssä olevat ja yrittäjät sosiaalivakuutuksen ulkopuolella Sosiaaliturvan tulevaisuus: perustulotyypin kehitt. eli kansalaisvakuutus tai yksityisvakuutus Takuusosiaalipolitiikka-keskustelu

5 Britannia pisimmällä muutoksessa: radikaali yhteiskuntamalli
Muutos alkoi konservatiivien hallituskaudella ja jatkui Labourin johdolla sekä konservat Uusliberalistinen talouspolitiikka, julkisen sektorin uudelleenjärjesteleminen, minimivaltio Kansalaisvastuu ja kansalaisyhteiskunnan toimijat esiin (Big Society Network, B.S. Capital) Aktivointi (Work Programme) ja sosiaalinen investointi (vapaakoulut, What Works, Nudge Unit) Big Society ratkaisuna ja : paikalliset yhteisöt, hyväntekeväisyys, yhteisöllinen vastuu 2015 Britannia vapaaehtoisten kansakunta: osa työajasta vapaaehtoistyöhön

6 Big Society - tuloksia 2010-2015
Uutta kulttuuria keskiluokassa: uusi jakamiskulttuuri: asunnot, ruoka ja yhteisen hyvän paikka valunut ylhäältä alas Heikoilla alueilla voimattomuus: valta ei siirtynyt, heikoimmat kärsivät leikkauksista Uudet paikalliset ohjelmat: monet epäonnistuneet, esim.aktivointiohjelma/työ Yksityissektorin kvasimonopolisoituminen palvelujen tuottajana, asema ei horju

7 Suomi - perässäkulkija
Julkishallintoon markkinaideat nopeasti n. 10 v sitten: julkisten palveluiden markkinoistamisen nopeus 2015- supistaminen edellä SOTE supistukset epäsuorasti rakennemuutoksin Etuuksien supistaminen: aloitettiin köyhistä, keskiluokka vastustaa lakoin Aktivointipolitiikka (flexcurity) kypsässä vaiheessa: ”työ ensin” Sosiaaliset investoinnit: koulutuksen supistaminen

8 Eurooppa 2015 Kansainvaellut 2015 Eurooppaan: Vaikutukset eri maihin?
Aiempi pakolaispolitiikka: tervetullut työvoima erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, esim. Saksa ja Britannia Tanska valittaa integrointivaikeuksista Suomessa uusi toimenpideohjelma 2015 Sosiaalisista ongelmista ei ole päästy: Alueellinen eriarvoistuminen uudelleen esillä Köyhien luokan syntyminen; rasismi, toiseus Keskiluokan hiipuminen Sosiaalisetkin kysymykset globaalistuvat

9 Sosiaalipolitiikan tulevaisuuskysymyksiä 1
Takuu – turvallisuus ilman suoraa työsidonnaisuutta Itsevastuullisuus ja oikeus osallistua - demokratiahaaste Monenkeskeisyys – vastaus erilaistumiselle Julkisen toimijan käsite ongelmallistuu Kansallinen kytkentä ongelmallistuu Voiko universalismia muotoilla uudella tavalla? Globalisaatio: liikkuva talous, liikkuvat työntekijät

10 Sosiaalipolitiikan tulevaisuuskysymyksiä 2
Sosiaalipolitiikka ei voi enää olla teollistamisen ajan politiikkaa EU:n moderni sosiaalipolitiikka: individualismiin, yksityistämiseen, residuaalisuuteen Julkinen sektori pakottaa ihmiset etsimään itse ratkaisuja; se neuvoo, rohkaisee, manipuloi jos ei muu auta (soft paternalism) Big Society: alun perin paikallinen yhteisöllinen sosiaalipolitiikkayritys, ei individualismin Liikkuvat ratkaisut, digitalisaatio Vapautuminen paikasta – sitoutuminen paikkaan

11 M.C.Escher Complexity Vastaako sosiaalipolitiikan nimi enää toiminnan todellisuutta?