Puolue A Eduskuntavaaliohjelma 2015

Esitys aiheesta: "Puolue A Eduskuntavaaliohjelma 2015"— Esityksen transkriptio:

1 Puolue A Eduskuntavaaliohjelma 2015
Puolue tavoittelee tasa-arvoista, oikeudenmukaista ja vapaata yhteiskuntaa, jossa ihmiset ja ympäristö ovat etusijalla. Tasa-arvoinen rasismista ja syrjinnästä vapaa yhteiskunta on paras niin ihmisten hyvinvoinnin, ympäristön kuin taloudenkin kannalta. Tuloerojen kaventaminen ja palveluiden tasa-arvoistaminen vähentävät pahoinvointia ja ohjaavat talouskasvua kriisejä luovasta finanssikeinottelusta työllistävään reaalitalouteen. Demokraattinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta edellyttävät kaikkien yhtäläistä ja yhdenvertaista osallistumismahdollisuutta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Varallisuus, etninen tausta, sukupuoli tai seksuaalisuus eivät saa rajoittaa ihmisten mahdollisuutta osallistumiseen. Poliittisen ja taloudellisen vallan kasautuminen harvoille ei ole enemmistön tai yhteiskunnan etu. Menestyvissä yhteiskunnissa demokraattisella valtiolla on keskeinen rooli myös mahdollisuuksien ja hyvinvoinnin lisääjänä sekä jakajana. Palveluiden kannalta oleellista on turvata kuntien talous kaikkialla harvaanasuttuja alueita unohtamatta. Julkisista palveluista leikkaaminen ja niiden yksityistäminen vievät hyvinvoinnilta pohjan. Ne ovat myös sukupuolten ja perheiden tasa-arvon kysymys. Julkiset palvelut mahdollistavat perheellisten työssäkäynnin, arjen sujuvuuden ja yhteiskunnallisen osallistumisen. Viime vuosina toteutettu talouspolitiikka ei ole lisännyt työllisyyttä tai talouskasvua. Hyvinvointivaltion jälleenrakentaminen edellyttääkin talouspolitiikan suunnanmuutosta. Tulevina vuosina tarvitaan mittavia satsauksia tuotantorakenteen uudistamiseen. Tarvitaan myös työllisyyttä tukevia investointeja ja ostovoimaa parantavaa sekä tuloeroja pienentävää työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa. Veroparatiisitaloudet sekä valtioiden kilpailu palkkojen, eläkkeiden, palveluiden ja muun hyvinvointivaltion alasajolla on lopetettava kotimaiset verovuodot tukkimalla ja Euroopan-laajuisilla sopimuksilla. Tärkeimmät haasteet vaativat talouden suhdanteista riippumattomia ratkaisuja. Puolueen aate on kestävä kokonaisuus, jossa samanaikaisesti ajetaan monia toisiaan tukevia asioita – ihmisoikeuksia ja ympäristöarvoja vahvistava politiikka on lopulta kaikkien hyvinvoinnin, turvallisuuden, työllisyyden ja talouden kannalta parasta.

2 Vähennetään työttömyyttä paremmalla talouspolitiikalla Valtion tehtävänä on huolehtia yhteiskunnan kokonaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta, sillä markkinatalous jakaa työtä ja vaurautta epätasaisesti. Valtion tulee harjoittaa kysynnän sääntelyä siten, ettei taloutta ja työllisyyttä päästetä romahtamaan laskukaudella tai ylikuumenemaan nousukaudella. Suomen ja Euroopan ongelmat eivät johdu hyvinvointivaltiosta, päinvastoin, pahiten ovat kriisiytyneet maat, joissa on heikko julkinen sektori. Nokia ei palaa huipulle eikä teollisuus ryhdy investoimaan hoitajia irtisanomalla, palkkoja polkemalla, palveluita karsimalla tai yhteistä omaisuutta pois myymällä. Suomi on kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyinen maa. Suomalaiset yritykset ovat kilpailukykyisiä kuitenkin vain jos ne valmistavat tuotteita ja palveluita, joille on kysyntää. Suomi ei voi kilpailla halpatuotannolla nousevien talouksien kanssa. Meidän on parannettava vahvuuksiamme ja mahdollistettava uusien kasvualojen ja -yritysten mukana uusi, kestävä kasvu. Hyvän kierre ei synny itsestään, vaan valtion on oltava mukana synnyttämässä työpaikkoja. Eurooppalainen talouskriisi on osoittanut oikeiston ratkaisujen vain pahentavan tilannetta. Julkisen sektorin leikkaukset ovat heikentäneet myös yksityisen sektorin tilannetta kysynnän vähentyessä. Työttömiä on todellisuudessa melkein puoli miljoonaa ja lisää tulee julkisten menojen leikkausten myötä. Leikkausten sijaan tarvitaan lähivuosina vuosittain useiden miljardien julkisia lisäpanostuksia ekologisesti kestävän tuotannon edistämiseen ja hyvinvointipalvelujen sekä perusturvan rakennemuutokseen. Julkiset investoinnit kertautuvat yksityisten investointien kasvuna. Palveluiden työntekijät, homekoulujen korjaajat ja rautateiden rakentajat käyttävät saamiaan rahoja edelleen ja työllistävät muita. Investointi tuottaa itseään enemmän taloudellista toimintaa ja jopa vähentää julkisen talouden velka-astetta. Tämä kerroinvaikutus on nyt Suomessa korkea, koska maassa on paljon työttömyyttä ja muita käyttämättömiä voimavaroja ja pelkoa korkeasta inflaatiosta ei ole. Suomen tulee kaikin voimin edistää elvytystä myös EU:n mitassa. Se parantaa samalla kotimaisen elvytyksen tuloksellisuutta. Jos muut maat jatkavat leikkauspolitiikkaa, valuu suomalaisen elvytyksen hyödyistä suurempi osa ulkomaille. Julkista taloutta koskevat sopimukset on neuvoteltava uudelleen.

3 Pienennetään tulo- ja varallisuuseroja sekä tukitaan verovuodot
Pienten tuloerojen valtioissa yleistä turvattomuutta on vähemmän ja ihmiset ovat terveempiä sekä koulutetumpia. Pienet tuloerot ovat kansantalouden toiminnan kannalta hyödyllisiä, tuloerojen kasvu vähentää talouskasvua vaurauden kasautuessa harvoille. Vauraissa teollisuusmaissa on tuloeroja ihmisten välillä pienennetty progressiivisella tuloverolla. Suomessa palkka- ja pääomatuloverotuksen eriyttäminen, tuloverojen alentaminen ja välillisten verojen korottaminen yhdessä markkinatilanteen kanssa johtivat vuosituhannen vaihteessa ajoittain jopa maailman mittakaavassa ennätyksellisen nopeaan tuloerojen kasvuun. On siirryttävä yhtenäiseen verotukseen, jossa kaikkia tuloja verotetaan yhdessä progressiivisessa verotaulukossa. Suurten pääomatulojen ja varallisuuden verottamisella vahvistetaan palveluiden rahoitusta ilman suuria haittoja reaalitalouden kysyntään. Suurten perintöjen korkeammalla verottamisella sekä varallisuuden verottamisella pienennetään varallisuuseroja ja lisätään talouden dynamiikkaa. Tuloerojen kaventamiseksi ja paremman veropolitiikan luomiseksi ehdotamme: Kaikkia tuloja on verotettava samassa progressiivisessa verotaulukossa. Pienituloisten verotusta on kevennettävä nostamalla tuloveron alaraja 10 000 euroon vuodessa. Suurituloisten verotusta on nostettava etenkin isoista pääomatuloista osinkojen verohelpotukset poistamalla. Pienyrittäjiä on tuettava nostamalla arvonlisäveron tilittämisen alaraja 25 000 euroon. Ruoan arvonlisäveroa on laskettava. Alv nostaa myös työvoimavaltaisten palvelualojen hinnoittelua ja työnhintaa, eikä niiden verotusta pidä kiristää. Varallisuusvero on palautettava. Ylisuurten eläkkeiden ns. solidaarisuusveroa on korotettava, kunnes saadaan voimaan yhtenäinen progressiivinen verotaulukko. Perintöveroa ei saa korvata luovutusvoittoverolla ja siten huonontaa tavallisten asuntojen perijöiden asemaa. Ei ole myöskään yritysten ja työntekijöiden etu, että perijöitä ohjataan omistamaan yritys, vaikka osaamista ja halua yrittämiseen ei olisi. Säädetään 30 % lähdevero hallintarekisteröityjen osakkeiden osingoille. Ulkomainen omistaja voi vaatia jälkikäteen veronpa­lautusta kotimaansa verotason tai verosopimuksen ylittävältä osalta. Hintoja nostavia välillisiä veroja ja maksuja ei pidä nostaa kuin poikkeustapauksissa esimerkiksi paremman ympäristöohjauksen vuoksi. Silloin ne on aina kompensoitava pienituloisille. Otetaan käyttöön tyyppihyväksytyt kassat, joista verotarkastus voi tarkastaa myynnin ja kirjanpidon vastaavuuden. Tämä on olennainen osa harmaan talouden torjuntaa.