Venäjän vuoden 1917 vallankumoukset historiankirjoituksessa, nyky-Venäjän kollektiivisessa muistissa ja historiapolitiikassa.

Esitys aiheesta: "Venäjän vuoden 1917 vallankumoukset historiankirjoituksessa, nyky-Venäjän kollektiivisessa muistissa ja historiapolitiikassa."— Esityksen transkriptio:

1 Venäjän vuoden 1917 vallankumoukset historiankirjoituksessa, nyky-Venäjän kollektiivisessa muistissa ja historiapolitiikassa

2 About “Revolution. Live” Bolsheviks have been openly talking about an upcoming insurrection for a while. But when they began their coup in Petrograd, it still took some time even to notice it. Project1917 is broadcasting online from the Russian capital where an armed insurrection is happening right now. Don’t miss the main news of the XXth century. All news items and witness accounts are collected from files, newspapers, diaries, and memoirs. The broadcast uses the Gregorian calendar.

3 Venäjä murroskaudella 1905–1917
Venäjä murroskaudella 1905–1917. Venäjän vallankumouksen edellytykset historiankirjoituksessa.

4 Vallankumous vuosina 1905–1907

5 Teodor Shanin: Vallankumouksen kekimmäisessä ytimessä sijaitsee niin voimakas emotionaalinen moraalisen suuttumuksen, vastenmielisyyden ja raivokkuuden myrsky, että ei enää ollut mahdollista olla hiljaa, maksoi mitä maksoi; Tiedemiehet, jotka tutkivat yhteiskuntaa, usein eivät ota huomioon yhtä vallankumouksellisen taistelun tärkeimmistä ilmiöistä: intoa ja vihaa, jotka vievät vallankumouksellisia eteenpäin…

6 1900-luvun lopussa Venäjällä oli jo sellaisia vallankumouksellisen tilanteen merkkejä kuten taloudellinen ja sosiaalinen kriisi: Kriittillisenä pisteenä oli maatalouskriisi; Vuodesta 1899 alkoi Venäjällä teollisen tuotannon lasku sekä ulkomaanlainojen puute. Tämä kriisi jatkui vuoteen 1909; Maan hallinnollinen systeemi jäi jälkeen modernisoituneeseen talouteen verrattuna; Vähemmistökansojen sorto; Työläisten vaikeat olosuhteet; Kansalaisvapauksien puute; Poliittisen opposition järjestäytyminen, maanalaisten puolueiden synty; Kansan väsymys Japanin sodasta.

7 Anomus tsaarille työläisten tarpeista, joka mukanaan työläisten kulkue lähti Talvipalatsia kohti.

8 Työläisten kulkue Pietarin kadulla 9. tammikuuta 1905 aamuna

9 Sotajoukot Palatsitorilla 9. tammikuuta 1905

10 Taidemaalari Valentin Serov oli erään työläiskulkueen hajottamisen silminnäkijänä. Hän muisteli:
”Se, mitä minä näin Taideakatemian ikkunasta 9. tammikuuta en unohda koskaan – pidättyväinen, mahtava, aseeton ihmisväki, joka kulki ratsuväenhyökkäyksiä ja kiväärintähtäyksiä vastaan, - on kauhea näky”.

11 Valentin Serovin maalaus, jossa kerrotaan työläisten kulkueen hajottamisesta Vasilinsaarella: taiteilija näki tämän kohtauksen Taideakatemian ateljeensa ikkunasta

12 Postikortti ”9. tammikuuta 1905 Talvipalatsin luona”

13

14 Pilakuva ranskalaisesta aikakauslehdestä L'Assiette au Beurre

15 Aikakauslehden L'Assiette au Beurre kansi: helmikuun 1905 numero.

16 Richard Edgar Pipes, Harvardin yliopiston Professori Emeritus

17 Richard Edgar Pipes, The Russian Revolution:
Vuonna 1904 suuret kansanjoukot säilyttivät vielä rauhallisuuden, ja ainoastaan sivistyneistö esitti hallitukselle vallankumouksellisia vaatimuksia. Mieliala oli suurelta osin liberaali; Kansan passivisuuden syystä hallitus ei antanut periksi; Kuitenkin 9. tammikuuta, työläismielenosoituksen ammunnan päivänä, tilanne muuttui dramaattisesti. Tästä päivästä, joka sai historiassa nimen ”Verisunnuntai”, vallankumouksellinen liekki levisi kaikkiin väestön kerrostumiin, ja vallankumouksesta tuli laajamittainen ilmiö; «Verisunnuntaita» voi vertailla Bastiljin valtaamisen päivään; Kuitenkin väärin olisi ajatella, että vuoden 1905 vallankumous alkoi 9. tammikuuta, koska jo silloin Venäjällä vallitsi poliittisen kriisin ilmapiiri.

18 Juliste ”Mikula Seljaninovitš on herännyt!!!”

19 Vallankumouksen tapahtumia:
Lakkoja, mm. lokakuun 1905 yleislakko. Lakkoihin osallistui työläisiä, ylioppilaita, rautatietyöntekijöitä, kaupunkien kunnallistalouksien työntekijöitä jne. Talonpoikien mellakoita: maanomistajien kartanoita hävittettiin ja poltettiin, viljaa ja heinää takavarikoitiin, puita maanomistajien metsissä hakattiin. Theodor Shanin kutsui tätä liikettä talonpoikaissodaksi, Jacquerie; Kapinoita armeijassa ja merilaivastossa; Moskovan kapina, joulukuu 1905; Mielenosoituksia; Levottomuudet kansallisilla alueilla; Poliittisia murhia (vuosina 1905—1907 murhattiin yhteensä noin henkeä).

20 Talonpoikaiskapina vuonna 1905. Taiteilija Ernest Lissner
Talonpoikaiskapina vuonna Taiteilija Ernest Lissner. Talonpojat nousivat kapinaan joka toisessa Venäjän eurooppalaisen osan kuvernementeista.

21 Lakoissa olleen työläisten määrä vertailussa talonpoikien, jotka osallistuivat mellakoihin, määrän kanssa. agraarimellakoiden määrä lakossa olevien työläisten määrä työläisiä talonpoikia kesä syksy talvi kevät kesä syksy talvi kevät kesä syksy talvi kevät

22 Mukdenin taistelu helmikuussa 1905, jossa Venäjä kärsi tappion
Mukdenin taistelu helmikuussa 1905, jossa Venäjä kärsi tappion. Postikortti

23 Venäjän 2. Tyynenmeren laivaston reitti Kaukoitään ennen Tsushiman taistelua 14.(27.)–15.(28.)5.1905

24 Tsushiman taistelu Japanin sodan ratkaiseva taistelu, jossa Venäjä menetti miltei koko 2. Tyynenmeren laivastonsa.

25 Venäjän valtuuskunta venäläis-japanilaisissa rauhanneuvotteluissa Portsmouth, N.H.:ssa, elokuu 1905.

26 Venäläis-japanilaiset rauhanneuvottelut Portsmouthissa, elokuu 1905
Venäläis-japanilaiset rauhanneuvottelut Portsmouthissa, elokuu Kolmas vasemmalta Sergei Witte

27 Portsmouthin rauhansopimuksen ehdot
Portsmouthin rauhansopimuksen ehdot. Koreasta tuli Japanin protektoraatti. Japani sai hallintaansa Liaotungin niemimaan ja Sahalinin saaren eteläosan.

28 Vuosien 1905-1907 satiirisia lehtiä

29 12. lokakuuta 1905 alkoi yleisvenäläinen poliittinen lakko

30 Nk. ”Alamökki” Pietarhovissa, jossa Nikolai II asui perheensä kanssa vuoden 1905 vallankumouksen aikana ja missä hän allekirjoitti Lokakuun manifestin.

31 Vapaaherra Vladimir Freedericksz, hoviministeri, ja suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitš

32 Pilakuva vuodelta 1905: Sergei Witte suostuttelee Nikolai II:ta allekirjoittamaan manifestin

33 Lokakuun 17. manifesti vuodelta 1905
Lokakuun 17. manifesti vuodelta Kansa sai kaikki demokraattiset vapaudet, sellaiset kuin henkilökohtainen koskemattomuus, kokous-, liittoutumis-, sanan- ja omatunnonvapaudet. Sitä paitsi manifestissa luvattiin, että maa saa parlamentin - Valtiollisen Duuman - jonka hyväksynnättä yksikään laki ei tule voimaan.

34 Ilja Repin: Mielenosoitus 17. lokakuuta 1905. 1905

35 Abraham Ascher, Professor of History at the Graduate School of the City University of New York. 

36 Abraham Ascher: Nikolai II teki 17. lokakuuta 1905 sen, mistä hän aikaisemmin oli antanut valan olla tekemättä sitä koskaan: kieltäytyi itsevaltiuden periaatteesta; 17. lokakuusta 1905 alkaen Venäjä ei ollut enää sellainen, millainen se oli ollut ennen. Syynä olivat nämä muutokset, jotka tapahtuivat manifestin jälkeen; Vuoden 1905 vallankumous oli kaappaus, joka avasi uusia mahdollisuuksia, jotka menetettiin bolshevikkivallankumouksen tuloksena.

37 Kansan vapauden (perustuslaillisten demokraattien) – kadettipuolueen aktivistit kokouksessa Vladimir Nabokovin talossa. Pietari 1905

38 Kadettipuolueen ohjelman peruskohdat:
Kaikkien Venäjän kansalaisten ehdoton tasa-arvoisuus; Omatunnon-, kokoontumis-, sanan- ja liittoutumisvapaus; Jokaisen yksilön ja hänen asuntonsa koskemattomuus; Lain ylivalta; Jokaisen kansan kulttuuri-itsehallinnon oikeus; Jokaisella kansalla on oikeus saada lapsiensa opetus kansankielellä; Kansanedustusto, johon valitaan yleisen, yhtenäisen ja salaisen äänioikeuden perusteella; Ministerineuvosto on riippuvainen parlamentista.

39 Lokakuun 17. oikeistoliberaalipuolueen (lokakuulaisten - oktjabristien) keskuskomitea.

40 Sosiaalivallankumouksellinen puolue perustettiin vuonna 1902, muotoutui Suomessa vuonna Tavoitteena oli sosialisoida maaomaisuus ja jakaa se uudelleen talonpojille säilyttäen vanhan talonpoikaisyhteisön. Puolueen järjestäjät ja johtajat Viktor Tšernov ja Mihail Gots

41 Teoksia sosiaalivallankumouksellisten poliittisesta ohjelmasta ja terroritaktiikasta
Hannu Immonen: The Agrarian Program of the Russian Socialist Revolutionary Party, 1900–1911, 1988. Anna Geifman: Entangled in terror : the Azef affair and the Russian Revolution. Wilmington, Del.: Scholarly Resources, 2000. Manfred Hildermeier: The Russian Socialist Revolutionary Party before the First World War. Münster : LIT Verlag, 2000.

42 Georgi Plehanov, Venäjän ensimmäisen marksilaisen ryhmän (”Työn vapautus”) luoja vuonna 1883

43 Sosiaalidemokraattinen puolue luotiin vuonna 1898 (maanalaisena)
Sosiaalidemokraattinen puolue luotiin vuonna 1898 (maanalaisena). Tavoitteena oli proletaarinen vallankumous, jonka tuloksena olisi yksityisomaisuuden poistaminen ja yhteisomaisuuden luominen. Tarkoituksena oli myös poistaa luokkajärjestelmä. Vuonna 1903 sosiaalidemokraattinen puolue jakautui kahteen osaan: bolševikit ja menševikit.

44 Menševikien johtaja Juli Martov
Menševikien johtaja Juli Martov. Menševikien mielestä työläisten piti taistella itsevaltiutta vastaan porvariston yhteydessä. Porvarillisen vallankumouksen jälkeen Venäjästä tulisi kapitalistinen maa, missä vasta pitkän kehitysperiodin jälkeen voisi syntyä proletaarinen vallankumous ja kommunismin voitto. Bolševikkien johtaja Vladimir Lenin. Lenin mukaan Venäjällä oli jo syntynyt kapitalistinen yhteiskunta. Työläisten ja talonpoikien yhteistoiminta mahdollistaisi vallankumouksen ja välittömän siirtymisen sosialismiin.

45 Ziva Galili, Distinguished Professor of History of the Rutgers School of Arts and Sciences
Men'sheviki v bol'shevistskoi Rossii ("The Mensheviks in Bolshevik Russia"). 4 volumes. Co-editor with A. Nenarokov. Rospen. Moscow:, Men'sheviki v 1917 godu ("The Mensheviks in 1917"). 4 volumes. Co-editor with A. Nenarokov. Progress-Akademiia & Rospen, Moscow, The Menshevik Leaders in the Russian Revolution: Social Realities and Political Strategies. Princeton University Press, (Translated into Russian as Men'shevistskie lidery v Russkoi revoliutsii: sotsial'naia real'nost' i politicheskaia strategiia, Respublika, Moscow, December 1993).

46

47 Nikolai II ja mustasotnialaisen ”Venäjän kansan liiton” puolueen lähetystö

48 Ensimmäisen duuman (27.4.- 9.7.1906) istuntosalin pohjapiirros
Punaisella ja ruskealla värillä merkitty trudoviki-ryhmä; Vihreällä merkitty kadettiryhmä; Violettivärillä merkitty puolueettomien ryhmä; Sinisellä merkitty maltillisten ryhmä; Keltaisella merkitty puolalaisten ja muiden kansallisten puolueiden ryhmät

49 Valtiollisen Duuman avajaiset Talvipalatsin Georgioksen salissa 27. 4

50 Ensimmäisen duuman kansanedustajat lähtevät Talvipalatsista Taurian palatsiin

51 Taurian palatsi Pietarissa, jossa pidettiin Valtiollisen Duuman istunnot

52

53 9.7. 1906 aamulla Taurian palatsi suljettiin ja Duuma hajotettiin.

54 Pjotr Stolypin (1862-1911), 26. 4. 1906 alkaen sisäministeri, 8
Pjotr Stolypin ( ), alkaen sisäministeri, 8.7 alkaen myös pääministeri. Johti uutta kompromissivalmista poliittista kurssia ja aloitti agraarireformin. Samalla kukisti ankarasti vallankumouksen.

55 Abraham Ascher: P.A. Stolypin: The Search for Stability in Late Imperial Russia. Stanford University Press, 2002.

56 Stolypinin repressiivisen ohjelman elementteinä olivat kenttäoikeuksien ohella:
rankaisuretket; poikkeustilan julistaminen kuvernementtien suurimpaan osaan; monien julkaisujen kielto; poliittisten aktivistien ja jopa oppositiopuolueiden jäsenien vainoaminen. Pelkästään vuosina 1907–1909 sai poliittisista syistä kuoleman-, vankeus- tai pakkotyörangaistuksen yli 26 000 henkilöä. Sitä paitsi ns. ”administratiiviseen karkotukseen” lähetettiin vuosina 1906–1909 miltei henkilöä.

57 otettiin käyttöön ns. kenttäoikeuksia, jotka eivät voineet kestää yli 48 tuntia. Oikeusistunnon jälkeen tuomiot pantiin täytäntöön 24 tunnin sisällä. Vuodesta 1906 vuoteen 1909 teloitettiin yhteensä 2694 henkilöä; Leo Tolstoi (esseessä ’En voi olla hiljaa’):”Ja tämä kaikki tapahtuu Venäjällä, jossa ei ollut kuolemarangaistuksia, mistä syystä olin niin ylpeä eurooppalaisten edessä. Täällä on nyt loputtomia teloituksia, teloituksia, teloituksia… … Käännyn kaikkien noiden rikollisuuksien osallistujien puoleen: … Pjotr Stolypinin ja Nikolai Romanovin. Tulkaa järkiinne, muistakaa, ketä te olette, ja ymmärtäkää mitä te teette. … Te kaikki, ensimmäisestä teloittajasta viimeiseen, Nikolai II:n saakka, tulkaa järkiinne, miettikää itsestänne, sielustanne…”

58 Nikolai II:n kirjeestä, jonka Stolypin sai 2. ja 3
Nikolai II:n kirjeestä, jonka Stolypin sai 2. ja 3. kesäkuuta 1907 välisenä yönä: ”Minä odotin koko päivän Teidän viestejänne kirotun Duuman hajottamisesta. Sydämessäni kuitenkin tuntui, että asia … pitkittyy. Tämä on sietämätöntä. Duuma pitää hajottaa huomenna, sunnuntaiaamuna. Päättäväisyyttä ja lujuutta.”

59 "Kesäkuun kolmannen kaappaus“:
hajotettiin toinen duuma ja samalla julistettiin uusi vaalilaki; Uuden vaalilain mukaan nostettiin varallisuus äänioikeusperusteeksi. Tuloksena vaaleihin osallistui vain kolme ja puoli miljoona äänestäjää (Venäjän väestö oli silloin henkeä); Vaalit olivat kaksivaiheisia; Vahvasti rajoitettiin ei-venäläisten pääsyä duumaan. Esimerkiksi, jos Venäjän eurooppalaisessa osassa valittiin yksi kansanedustaja :sta asukkaasta, niin Puolan tsaarikunnassa 672 000:sta ja Kaukasian alueella :sta henkilöstä. Siperian ja Keski-Aasian ei-venäläisilta kansoilta äänioikeudet riistettiin kokonaan; Viidestä miljoonasta työläisestä äänioikeudet saivat ainoastaan henkilöä.

60 ”Vaalit Kolmanteen Duumaan”. Pilakuva.

61 Kolmannen duuman (1907- 1912) istuntosalin pohjapiirros
Valkoisella värillä merkitty sosiaalidemokraattien parlamenttiryhmä; punaisella merkitty trudoviki-ryhmä; Vihreällä merkitty kadettiryhmä; Vaaleansinisellä merkitty lokakuulaisten ryhmä; Sinisellä merkitty oikeistolaisten ja nationalistien ryhmä; Ruskealla merkitty puolalaisten, muslimien ja valkovenäläis-liettualaisten kansallisten puolueiden ryhmät

62 3. kesäkuuta vaalilaki teki mahdolliseksi sellaisen Duuman enemmistön, jonka tuella Stolypinin hallituksella oli mahdollista hyväksyä melkein kaikki lait, jotka Stolypinin mielestä olivat tärkeitä.

63 ”Stolypinin uudistusten” tärkeimmät kohteet:
Talonpoikaisyhteisön asteittainen poistaminen ja maatalouden pääomittamisen nopeuttaminen; Talonpoikien siirtäminen Siperiaan, Pohjois-Kaukasiaan, Keski-Aasiaan ja Kaukoitään. Kokonaisuudessa vuodelta 1907 vuoteen 1914 Siperiaan siirtyi kolme miljoonaa neljäkymmentätuhatta talonpoikaa; Apua talonpojille ostaa maata talonpoikaispankin kautta; Osuuskuntien järjestäminen maaseudulla; Agronomisen avun kehittäminen.

64 ”Stolypinin vaunu”, jossa oli mahdollista viedä mukana karjaa ja maataloustarvikkeita

65 Siirtolaiset Siperiaan Rjazanin kuvernementista
Siirtolaiset Siperiaan Rjazanin kuvernementista. Vuodesta 1907 vuoteen 1914 Siperiaan siirtyi talonpoikaa. Takaisin tuli vähän yli puoli miljoonaa.

66 Stolypin suostuttelee valkovenäläisiä talonpoikia eroamaan talonpoikaisyhteisöstä ja lähtemään Siperiaan

67 Pjotr Stolypin tutustuu yksityistilaan Moskovan lähellä, lokakuu 1910
Pjotr Stolypin tutustuu yksityistilaan Moskovan lähellä, lokakuu ”Stolypinin uudistuksien” tuloksena vuodesta 1908 vuoteen 1916 erosi talonpoikaisyhteisöistä vähemmän kuin 2,5 miljoonaa talonpoikaistalousta, tai vähemmän kuin 25% kaikista talonpojista.

68 Emeritus Professor Judith Pallot, University of Oxford, School of Geography and Environment
«Land Reform in Russia, 1906–1917: Peasants’ Responses to Stolypin’s Project of Rural Transformation» (1999); «Transforming Peasants: Society, State and the Peasantry», 1861–1930 (1998); «Landscape and Settlement in Romanov Russia» (1990). 

69 Judith Pallot: Stolypinin uudistukset eivät toteutuneet suunnittelussa muodossa. Talonpojat usein mukauttivat uudistukset vanhaan taloussysteemiin: säilyttivät yhteisiä talonpoikaisyhteisön metsiä, niittyjä, heinämaita; Jos he yksityistivät lohkotiloja (otruba), niin eivät kuitenkaan yhdistäneet niitä yhdeksi maapalstaksi; He osallistuivat edelleen kyläyhteisön elämään ja itsehallintoon; Eivätkä kiirehtineet luomaan omia yksityistiloja eivätkä pyrkineet siirtymään asumaan sinne; Talonpojat kaikilla näillä keinoilla ikään kuin näyttivät kielteisen suhtautumisensa uudistuksiin.

70 Stolypinin reformin tuloksia Myönteisiä Kielteisiä
Talonpoikaisyhteisöstä lähti noin neljäs osa kaikista pientiloista, talonpoikaisväestön jakautuminen lisääntyi. 70%-50% talonpoikaisyhteisöistä lähteneistä talonpojista ovat säilyttäneet suhteet talonpoikaisyhteisöönsä. Venäjän eurooppalaisesta osasta muutti maan eri osiin kolme miljoonaa henkeä. Takaisin Venäjän eurooppalaiseen osaan palasi 0,5 miljoonaa henkeä. 4 miljoonaa desjatiinaa maata (1 des. = 1,09 hehtaaria) joutui maamarkkinoille. Yksityistilan koko oli keskimäärin 2-4 desjatiinaa (normina pitäisi olla 7-8 desjatiinaa). Maataloustarvikkeiden hinta nousi keskimäärin 59:stä 83:een ruplaan per yksityistila. Edelleen päämaanmuokkausvälineinä olivat sahrat (8 miljoonaa kappaletta). Yli puolella kaikista talonpoikaisperheisillä ei ollut auraa. Superfosfaattilannoitteiden käyttö nousi 8:sta 20:een miljoonaan puutaan. (puuta = 16,38 kiloa) Mineraalilannoitteita käytettiin ainoastaan 2% kylvöalasta. Vuosina talonpoikien keskitulot kasvoivat 22:sta 33:een ruplaan vuodessa. Vuosina maassa oli nälänhätä, jonka uhreiksi tuli 30 miljoonaa henkeä.

71 Vuoteen 1911 mennessä Stolypin oli menettänyt Nikolai II:n ja oikeistopiirien suosion kokonaan. Lokakuulaiset eivät enää olleet valmiit tukemaan häntä. Hän jäi yksin.

72 Kohtalokas laukaus Pjotr Stolypinia kohti 1.9.1911

73 1990-luvulla, kun konservatiivit alkoivat etsiä Venäjän historiassa liberalismille vaihtoehtoista ihanteellista kehitysmallia, alkoi Stolypinin maineen nosto; Kehittyi ajatus Stolypinistä suurena uudistajana ja monarkistisen imperiumin tukena; Kuvaan Stolypinista vaikuttivat ennen kaikkea Aleksandr Solženitsynin teokset.

74 Aleksandr Solženitsyn Stolypinista: ”Kerran elämässään päätyi Nikolai valinnassaan ei mitättömyyteen, kuten tavallisesti, vaan suureen henkilöön. Tämä suuri henkilö nosti sekä Venäjän että dynastian ja tsaarin kaaoksesta”.

75 Kuuluisa ohjaaja Nikita Mihalkov (”Nimi Venäjä” (Imja Rossija) -tv-ohjelma): ”Jos Stolypin olisi jatkanut uudistuksiaan 15 vuoden ajan, ei olisi vallankumousta, ei kansalaissotaa eikä toista maailmansotaa … Venäjä olisi valtava, mahtava, hyvin itsevarma imperiumi.”

76 Vuoden 2012 Nikita Mihalkovin luoma dokumentti ”Stolypin
Vuoden 2012 Nikita Mihalkovin luoma dokumentti ”Stolypin. Laukaus Venäjään”

77 Nikita Mihalkov kuvaa Saratovin maaseutumuseossa dokumenttia ”Stolypin
Nikita Mihalkov kuvaa Saratovin maaseutumuseossa dokumenttia ”Stolypin. Laukaus Venäjää kohti”. 2012

78 Stolypinin uudistuksien kokemukset ovat edelleenkin ajankohtaisia;
Huhtikuussa 2012 Vladimir Putin piti puheensa konferenssissa ”Stolypinin päivät. Venäjän modernisoinnin tiet: Stolypinista nykyaikaan”. Hän mm. sanoi: Stolypinin toiminta ja hänen kiistattomat ansionsa oli epäoikeudenmukaisesti unohdettu pitkiksi vuosikymmeniksi; Stolypinin uudistuksien kokemukset ovat edelleenkin ajankohtaisia; Stolypinin menetelmät ovat tarpeellisia ei ainoastaan Venäjällä, vaan eräissä muissakin maissa, kun kyseessä ovat kullekin maalle tärkeät prioriteettikysymykset: vallan aseman vahvistaminen, suvereniteetti, sosiaalisen elämän parantaminen; Tänä vuonna juhlimme 150 vuotta Pjotr Stolypinin syntymästä. … Meidän pitää ikuistaa meidän suuren maanmiehemme muisto, hänen tekonsa, ja hänen äärettömän arvokas panoksensa yleiskansallisten prioriteettiongelmien ratkaisemiseen.

79 Lokakuussa 2016 Putin siteerasi Stolypinia Duuman istunnon avajaisissa:
”Yli 100 vuotta sitten Stolypin lausui Valtiollisen Duuman kansanedustajille: ”Meidän pitää yhdistää, sovitella yhteen ponnistuksemme, velvollisuutemme ja oikeutemme Venäjän historiallisen, ylimmän oikeuden tukemista varten – olla voimakas”. Putin kuitenkin korosti, että oikeus olla voimakas ei tarkoittaa ”suurvaltahenkisyyttä” ja muiden pakottamista omaksumaan omia mielipiteitään. Jokaisella maalla ja jokaisella kansalla on oikeus olla voimakas.

80 Pjotr Stolypinin mitali, perustettu vuonna 2008

81 19.9.2011, Venäjän Federaation yhteiskuntakamari

82 Pjotr Stolypinin patsas Moskovassa hallituksen rakennuksen edessä
Pjotr Stolypinin patsas Moskovassa hallituksen rakennuksen edessä. Pystytettiin joulukuussa 2012 Vladimir Putinin ajatuksen pohjalta.

83

84 Kahden ruplan kolikko painettiin Stolypinin 150-vuosijuhlan kunniaksi vuonna 2012

85 Yleisvenäläisen kansallisen klubin mitali ”P. A. Stolypinin kuoleman 5
Yleisvenäläisen kansallisen klubin mitali ”P.A. Stolypinin kuoleman muistoksi”

86 Mitalit ”Me tarvitsemme Suurta Venäjää…

87 Esittäkää kymmenen kaikkein aikojen etevintä ihmistä
Esittäkää kymmenen kaikkein aikojen etevintä ihmistä. Kysely kesäkuusta Levada-keskus. 1989 1994 1999 2003 2008 2012 2017 1. СТАЛИН Stalin 12 20 35 40 36 42 38 2. ПУТИН Putin – 21 32 22 34 3. ПУШКИН Puškin 25 23 39 47 29 4. ЛЕНИН Lenin 72 43 37 5. ПЕТР I Pietari Suuri 41 45 6. ГАГАРИН Juri Gagarin 15 8 26 33 7. ТОЛСТОЙ Л. Leo Tolstoi 13 14 24 8. ЖУКОВ marsalkka Žukov 19 9. ЕКАТЕРИНА II Katariina II 10 11 10. ЛЕРМОНТОВ Juri Lermontov 5 9 11. ЛОМОНОСОВ Mihail Lomonosov 18 17 12. СУВОРОВ Aleksandr Suvorov 16 13. МЕНДЕЛЕЕВ Dmitri Mendelejev 6 14. НАПОЛЕОН Napoleon 15. БРЕЖНЕВ Leonid Brežnev 16. ЭЙНШТЕЙН Einstein 7 17. ЕСЕНИН Sergei Esenin 2 3 18. КУТУЗОВ marsalkka Kutuzov 19. НЬЮТОН Isaac Newton 4 20. ГОРБАЧЕВ Gorbatšjov