SUOMI JA VALISTUSAJAN EUROOPPA

Esitys aiheesta: "SUOMI JA VALISTUSAJAN EUROOPPA"— Esityksen transkriptio:

1 SUOMI JA VALISTUSAJAN EUROOPPA
Sivut 129149

2 Hyödyn aika Maatalouden kehittäminen: Valistus: Kaupan vapauttaminen:
Miten Suomen tiede-elämä kehittyi 1700-luvulla? Tehtävä 2, s. 134 Vinkki: Tee tehtävä Anders Chydenius tehtäväpaketeista. Maatalouden kehittäminen: isojako uudet kasvilajikkeet valtion viljavarastot. Valistus: Valistusajattelijat tutkivat yhteiskunnan toimintamekanismeja tieteen ja järjen valossa. Valistuneet ruotsalaiset ja suomalaiset painottivat tutkimuksen konkreettista taloudellista hyötyä. Kaupan vapauttaminen: Pohjanlahden kauppapakon purkaminen uusien kaupunkien perustaminen. Väestömäärän kasvattaminen: väestökirjanpito lääkärien lisääminen terveysvalistus. Ruotsissa tehtiin taloudellisia uudistuksia 1700-luvun puolivälin jälkeen. Miten ne vaikuttivat a) maatalouteen b) kaupunkielinkeinoihin? Tehtävä 3, s. 134

3 Sivistyksen vuosisata
Muutoksia säätyjen asemassa Maa vaurastui 1700-luvulla, mutta tulot jakautuivat edelleen epätasaisesti. Varakkaat muodostivat säätyläistön, johon kuului aatelisten lisäksi rikkaita porvareita ja korkeita virkamiehiä. Talonpoikien asema koheni, mutta maattomista ihmisistä koostuva köyhälistö kasvoi. Miten käsite säätykierto liittyy tähän kehitykseen?

4 Henkevät harrastukset
Säätyläistavat Säätyajattelu lainsäädäntö ”tieteelliset” perusteet Sivistys hienostuneet tavat ranskan kieli musiikki ja kirjallisuus Säätyläiset erottautuivat rahvaasta Henkevät harrastukset salongit seurat lehdet teatteri konsertit Ylellisyyskulutus muotivaatteet kulutustavarat kalusteet ruoka ja juomat

5 Ranskalaisuuden läpimurto
Ohessa on Isak Wacklinin maalaama Miss Heckfordin muotokuva noin vuodelta 1757 ja yksi vuonna 1792 valmistuneen Mustion linnan saleista. a) Mitä ajalle tyypillisiä eurooppalaisia tyylisuuntauksia kuvat edustavat? Perustele valintasi. b) Tutki tyylisuuntia tarkemmin ja laadi niistä lyhyet katsaukset. Kokoava tehtävä 3, s. 159 Ks. Kulttuurihistoriaa-aukeama, s. 140141. Vinkki: Oppikirjassa Kaikkien aikojen historia 2 on hyödyllistä aineistoa tehtävää varten.

6 a) Isak Wacklinin maalaus Miss Heckford (1757):
a) Mustion linnan sali (1792): Maalauksessa on valittu rokokoolle tyypillinen aihe (säätyläishenkilö). Vaaleat pastellisävyt ovat tyylille tunnusomaisia. Aiheen käsittelyssä on pyritty luonnollisuuteen (taustalla olevat puut ja henkilön olemus). Teoksen syntyajankohta on myös olennainen vihje. Sali edustaa selvästi uusklassismia. Antiikin arkkitehtuuria mukailevat esimerkiksi pylväsaiheet ja korostetut kattolistat. Siniharmaat ja harmaanvalkoiset värit viittaavat kustavilaiseen tyyliin. Huoneeseen on tehty symmetrian kannalta tärkeät valeovet.

7 b) Tyylisuuntien katsauksissa voi hyödyntää seuraavia näkökulmia:
Ohessa on Isak Wacklinin maalaama Miss Heckfordin muotokuva noin vuodelta 1757 ja yksi vuonna 1792 valmistuneen Mustion linnan saleista. a) Mitä ajalle tyypillisiä eurooppalaisia tyylisuuntauksia kuvat edustavat? Perustele valintasi. b) Tutki tyylisuuntia tarkemmin ja laadi niistä lyhyet katsaukset. b) Tyylisuuntien katsauksissa voi hyödyntää seuraavia näkökulmia: tyylien aatteellinen tausta ja tavoitteet tyylien ilmenemismuodot esimerkiksi kuvataiteissa, arkkitehtuurissa, esineistössä ja vaatetuksessa muut erityispiirteet. Listaa, millä eri tavoin ranskalainen kulttuurivaikutus näkyi Ruotsissa ja Suomessa.

8 Ryhmätyön aihe: Kotipaikkakunnan kulttuuriperinne
Kansankulttuuri Ryhmätyön aihe: Kotipaikkakunnan kulttuuriperinne Perinteet Orastava muutos Useimmat suomalaiset asuivat edelleen koko ikänsä kyläyhteisössä. Kulttuuri ja tavat muuttuivat hitaasti. Suomen eri alueita yhdistävää identiteettiä (suomalaisuutta) ei syntynyt. 1. Maalaisväestön elinolosuhteissa tapahtui 1700-luvulla suuria muutoksia: Maata omistavat talonpojat vaurastuivat, mutta maattomat köyhtyivät. Sivistystaso nousi vähitellen. 2. Nöyränä pidetty rahvas ei enää tyytynyt osaansa: valtiopäivätoiminta herätysliikkeet puukkojunkkarit säätyläistapojen omaksuminen.

9 Ruotsin aika päättyy Ruotsi kävi suuren Pohjan sodan jälkeen Venäjää vastaan kaksi tuloksetonta sotaa (17411743 ja 17881790). Sodat vähensivät suomalaisten luottamusta Ruotsin kykyyn ja haluun puolustaa Suomen aluetta. Hälventääkseen alamaisten arvostelua Ruotsi linnoitti Suomea ja teki tarpeellisia hallinnollisia ja taloudellisia uudistuksia. Silti jotkut suomalaiset näkivät Venäjän turvaavan paremmin Suomen tulevaisuuden. Ruotsi menetti Suomen Venäjälle vuonna Tee lyhyt selvitys tapahtuman kansainvälisestä taustasta. Tehtävä 4, s. 156