HYÖDYN JA VALISTUKSEN AIKA Sivistyksen vuosisata

Esitys aiheesta: "HYÖDYN JA VALISTUKSEN AIKA Sivistyksen vuosisata"— Esityksen transkriptio:

1 HYÖDYN JA VALISTUKSEN AIKA Sivistyksen vuosisata
SISÄLLYSLUETTELOON IV HYÖDYN JA VALISTUKSEN AIKA Tehtävien vastaukset Suurvallan romahdus Sivistyksen vuosisata Vapauden aika Ruotsin aika päättyy Hyödyn aika Kokoavat tehtävät

2 SISÄLLYSLUETTELOON Suurvallan romahdus Luku IV, s. 123

3 1. Mitkä tekijät johtivat Ruotsin tappioon suuressa Pohjan sodassa?
SISÄLLYSLUETTELOON 1. Mitkä tekijät johtivat Ruotsin tappioon suuressa Pohjan sodassa? Ruotsin viholliset olivat yhdessä voimakkaita. Ruotsin kuningas aliarvioi Venäjän voimat. Kuningas ei taipunut rauhaan, eikä yksinvaltiaan kuninkaan päätöstä voinut sivuuttaa. Viholliset käyttivät hyväkseen kuninkaan pitkää oleskelua Turkissa.

4 SISÄLLYSLUETTELOON 2. Venäjän miehitysaikaa Suomessa on ollut tapana kutsua isoksivihaksi. Pohdi, onko nimityksen käyttö perusteltua. Nimityksen käyttö on perusteltua: Toisaalta: Miehittäjät syyllistyivät hävitykseen ja ryöstöihin. Maahan jääneitä virkamiehiä kohdeltiin usein huonosti. Tuhansia ihmisiä pakotettiin siirtymään Venäjälle. Suomalaiset joutuivat maksamaan Venäjän armeijan huollon. Miehitykseen alistuvia kohdeltiin hieman paremmin. Tilannetta pyrittiin rauhoittamaan, koska maalla oli arvoa myös miehittäjille.

5 SISÄLLYSLUETTELOON Vapauden aika Luku IV, s. 128

6 1. Arvioi vapauden aikaa nykydemokratian näkökulmasta.
SISÄLLYSLUETTELOON 1. Arvioi vapauden aikaa nykydemokratian näkökulmasta. Korkein valta oli periaatteessa valtiopäivillä. Valtiopäivät kokoontuivat kuitenkin vain kolmen vuoden välein, ja väliaikoina valta siirtyi virkamiehille ja valtaneuvostolle. Valtaneuvosten piti nauttia valtiopäivien luottamusta, ja valtionpäämiehen (kuninkaan) rooli oli vähäinen (parlamentarismi). Toisaalta entisiä valtaneuvoksia asetettiin syytteeseen poliittisin perustein. Kansan enemmistöllä, talonpojilla, oli lukumääräänsä nähden vähän vaikutusvaltaa säätyvaltiopäivillä. Poliittista järjestelmää leimasivat korruptio, salailu ja juonittelu muiden maiden hallitusten kanssa. Säätyerioikeudet ylläpitivät edelleen yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Kansalaisten henkilökohtaiset vapaudet eivät juuri lisääntyneet.

7 suurvalta-aseman ja Venäjälle menetettyjen alueiden palauttaminen
SISÄLLYSLUETTELOON 2. Selvitä, miten hattujen ja myssyjen poliittiset tavoitteet ja kannattajakunnat erosivat toisistaan. Hatut: Myssyt: suurvalta-aseman ja Venäjälle menetettyjen alueiden palauttaminen ystävälliset suhteet Ranskaan eniten kannattajia aatelistossa ja porvaristossa. varovainen ulkopolitiikka hyvät suhteet Venäjään eniten kannattajia papistossa ja talonpojissa.

8 SISÄLLYSLUETTELOON Hyödyn aika Luku IV, s. 134

9 1. Selvitä, mitä tarkoitetaan hyödyn aikakaudella.
SISÄLLYSLUETTELOON 1. Selvitä, mitä tarkoitetaan hyödyn aikakaudella. Käsite liittyy 1700-luvun valistukseen, joka korosti edistystä ja perustui järkiperäiseen ajatteluun ja tieteellisiin menetelmiin. Ruotsissa omaksuttiin valistuksesta sen pyrkimys taloudelliseen hyötyyn, ja siksi 1700-lukua kutsutaan hyödyn aikakaudeksi. Maassa panostettiin entistä enemmän luonnontieteelliseen tutkimukseen. Jalansijaa saivat myös taloudellisen liberalismin opit, ja Ruotsissa käynnistettiin suuri maauudistus, isojako.

10 2. Miten Suomen tiede-elämä kehittyi 1700-luvulla?
SISÄLLYSLUETTELOON 2. Miten Suomen tiede-elämä kehittyi 1700-luvulla? Oppineet kiinnostuivat aiempaa enemmän luonnontieteistä ja niiden soveltamisesta käytäntöön. Turun akatemian tieteellinen taso nousi. Kansainvälisestikin merkittävää edistystä saavutettiin muun muassa taloustieteissä (esim. Chydenius), maantieteessä (esim. Kalm) ja kemiassa (esim. Gadd). Tutkimustuloksista toivottiin olevan käytännön hyötyä. Kasvitieteellisten kokeiden ansiosta Suomessa opittiin tuntemaan uusia hyötykasveja, mm. viinimarjapensaat ja hedelmäpuut. Tutkimus eteni myös esim. historiassa, kielitieteessä, kulttuurintutkimuksessa, lääketieteessä ja tilastotieteessä.

11 SISÄLLYSLUETTELOON 3. Ruotsissa tehtiin taloudellisia uudistuksia 1700-luvun puolivälin jälkeen. Miten ne vaikuttivat a) maatalouteen? b) kaupunkielinkeinoihin? Maataloustuotanto lisääntyi maauudistuksen (isojaon), peltoalan kasvun, uusien viljelymenetelmien ja uusien viljelykasvien ansiosta. Karjavarallisuus karttui, mikä näkyi esimerkiksi lannoituksen paranemisena. Tilojen määrä kasvoi. Väestönkasvu kiihtyi. Viljelijäväestön varallisuus ja yhteiskunnallinen merkitys kasvoivat. Talouden vähittäinen liberalisoiminen edisti kauppaa ja käsityötä (kotimarkkinat ja vienti). Tuotantorakenne monipuolistui ja erikoistui alueellisesti. Kaupunkeja perustettiin lisää, ja niiden väkiluku kasvoi.

12 Laskenta-aineisto toi esiin suuren lapsikuolleisuuden.
SISÄLLYSLUETTELOON 4. Ruotsissa järjestettiin 1740-luvulla ensimmäinen väestönlaskenta. Millaisia seurauksia suoritetulla laskennalla oli? Laskenta-aineisto toi esiin suuren lapsikuolleisuuden. Äitejä neuvottiin rintaruokintaan, koska pilaantuneen lehmänmaidon aiheuttama ripuli koitui lasten kohtaloksi. Valtio alkoi edistää lääkärien koulutusta ja perustaa piirilääkärin virkoja. Valtio ryhtyi perustamaan viljavarastoja eli kruununmakasiineja ympäri maata.

13 Sivistyksen vuosisata
SISÄLLYSLUETTELOON Sivistyksen vuosisata Luku IV, s. 149

14 1. Mitä muutoksia säätyjen asemassa tapahtui 1700-luvulla?
SISÄLLYSLUETTELOON 1. Mitä muutoksia säätyjen asemassa tapahtui 1700-luvulla? Aateliston merkitys väheni 1700-luvulla. Iso reduktio, suurvallan romahtaminen ja elinkeinojen vapautuminen horjuttivat ylimystön asemaa. Säädynmukainen elintapa tuli kalliiksi, joten aateliset olivat usein velkaantuneita. Porvaristo hyötyi merkantilistisen säätelyn purkamisesta. Rikkaimmat, kaukokauppaan ja vientituotantoon sijoittaneet porvarit olivat yhtä rikkaita kuin aateliset. Papiston yhteiskunnallinen asema oli vankka, mutta valistushenkiset uudistukset (uskonnonvapauslaki) ja herätysliikkeet horjuttivat säädyn arvovaltaa. Ylemmistä säädyistä alkoi muodostua säätyläistö tai ”herrasväki”, jota yhdistivät varallisuus ja sivistys. Syntyperän merkitys väheni. Säätyläistöön kuului mm. virkamiehiä ja uusien kaupunkiammattien edustajia (esim. lääkäreitä ja lakimiehiä). Talonpoikien taloudellinen ja yhteiskunnallinen asema koheni rutkasti, mutta maaseudun maattomasta väestöstä muodostui laajeneva köyhälistö. Tähän joukkoon putosi myös talollisten lapsia.

15 SISÄLLYSLUETTELOON 2. Valitse kolme mielestäsi tärkeintä 1700-luvun merkkihenkilöä. Perustele valintasi. Oppikirjassa mainittuja merkkihenkilöitä: Kuninkaalliset: Kaarle XII Kustaa III Tiedemiehet: Anders Chydenius Pehr Gadd Johan Gadolin Per Kalm Carl von Linné Kulttuurivaikuttajat: B. H. Crusell Daniel Juslenius Anders Lizelius Henrik Gabriel Porthan Erik Tulindberg Lars Ulstadius Muita: Jakob Magnus Sprengtporten

16 Valistuksen aikakaudelle tunnusomaisia ilmiöitä:
SISÄLLYSLUETTELOON 3. Poimi tekstistä ilmiöitä, joita voidaan pitää tunnusomaisina valistuksen aikakaudelle. Valistuksen aikakaudelle tunnusomaisia ilmiöitä: koulutuksen ja sivistyksen arvostus tieteellinen ja järkiperäinen suhtautuminen eri ilmiöihin säätyerioikeuksien kiihtyvä arvostelu kansalaisten herääminen julkiseen toimintaan kansalaisten vapauksien lisääntyminen ranskalaisen ajattelun, kulttuurin ja muodin valta-asema yleinen uudistushenkisyys.

17 SISÄLLYSLUETTELOON Ruotsin aika päättyy Luku IV, s. 156

18 Kuningas paransi kansan oloja ja pyrki poistamaan epäkohtia.
SISÄLLYSLUETTELOON 1. Millä perusteella Kustaa III:a voidaan pitää valistuneena itsevaltiaana? Kuningas säädätti vuoden 1772 hallitusmuodon, johon kirjattiin kuninkaan ja valtiopäivien välinen vallanjako. Kustaa III suosi alempia säätyjä ja käynnisti niitä suosivia uudistuksia aateliston kustannuksella. Kuningas paransi kansan oloja ja pyrki poistamaan epäkohtia. Muita valistuksen mukaisia uudistuksia olivat muun muassa uskonnonvapauslaki, rikoslain lieventäminen ja painovapausasetus.

19 SISÄLLYSLUETTELOON 2. Pohdi, miksi kuningas sai osakseen paljon arvostelua ja joutui lopulta salamurhan uhriksi. Vastauksessa voi esittää seuraavia näkökohtia: Kustaa III kuvitteli tietävänsä, mikä on kansalle parhaaksi. Jotkin uudistukset olivat epäsuosittuja. Kuningas vietti huikentelevaista ja kallista elämää veronmaksajien kustannuksella. Kuningas sai aikaan kalliin ja hyödyttömän sodan Venäjää vastaan. Kustaa III:n persoona ja outona pidetty käytös ärsyttivät monia alamaisia. Kustaa suututti aateliston itsevaltaisilla otteillaan ja yhteiskunnallista tasa-arvoa suosivalla politiikallaan. Hän joutui lopulta aatelissalaliiton uhriksi.

20 3. Selvitä, mitä olivat Liikkalan nootti ja Anjalan liitto.
SISÄLLYSLUETTELOON 3. Selvitä, mitä olivat Liikkalan nootti ja Anjalan liitto. Liikkalan nootti Anjalan liitto Nootti oli upseerien allekirjoittama asiakirja, joka toimitettiin Venäjän keisarinna Katariina II:lle. Viestissä todettiin Kustaa III:n masinoima sota (17881790) laittomaksi, esitettiin rauhaa ja toivottiin Venäjän palauttavan 1743 menetetyt alueet. Kirjeen viejä Anders Jägerhorn pyysi keisarinnaa myös järjestämään Suomen itsenäiseksi. Kun Liikkalan nootti tuli kuninkaan tietoon, hän vaati upseereilta uutta uskollisuudenvalaa. Valan vannomisen sijasta toistasataa upseeria ilmoitti pitävänsä sotaa laittomana ja toivovansa rauhaa. Kapinallisten upseerien joukkoa alettiin kutsua Anjalan liitoksi. Myöhemmin upseerit vangittiin ja heitä rangaistiin. Monet pakenivat Venäjälle.

21 SISÄLLYSLUETTELOON 4. Ruotsi menetti Suomen venäjälle vuonna Tee lyhyt selvitys tapahtuman kansainvälisestä taustasta. KANSAINVÄLINEN TAUSTA SUOMEN SOTA 1808–1809 Napoleon pyrki Euroopan herruuteen. Venäjä joutui pyytämään rauhaa Napoleonilta Vastineeksi Venäjän piti taivuttaa Ruotsi Britannian vastaiseen saartoon. Ruotsi ei halunnut omien etujensa vuoksi suostua. Venäjä hyökkäsi Suomeen, ja Ruotsin armeija vetäytyi Pohjanmaalle. Venäjä päätti pitää Suomen ja kutsui Suomen säädyt Porvooseen. Sveaborg (Suomenlinna) antautui toukokuussa Ruotsi luopui Suomesta Haminan rauhassa 1809.

22 Kokoavien tehtävien vastausohjeet
SISÄLLYSLUETTELOON Kokoavien tehtävien vastausohjeet Luku IV, s. 158159

23 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Suomen historiassa 1700-lukua on kutsuttu hyödyn aikakaudeksi. Mitä nimityksellä tarkoitetaan, ja miten hyödyn aikakausi käytännössä ilmeni Suomessa? Vastauksen rajaus: hyödyn aikakausi 1700-luvun Suomi. Hyödyn aikakauden käsite: Käsite liittyy 1700-luvun valistukseen, joka korosti edistystä ja perustui järkiperäiseen ajatteluun ja tieteellisiin menetelmiin. Ruotsissa omaksuttiin valistuksesta sen pyrkimys taloudelliseen hyötyyn, ja siksi 1700-lukua kutsutaan hyödyn aikakaudeksi. Maassa ryhdyttiin panostamaan enemmän luonnontieteelliseen tutkimukseen verrattuna teologiaan ja humanistisiin tieteisiin. Jalansijaa saivat myös taloudellisen liberalismin opit, ja Ruotsissa käynnistettiin suuri maauudistus, isojako.

24 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Suomen historiassa 1700-lukua on kutsuttu hyödyn aikakaudeksi. Mitä nimityksellä tarkoitetaan, ja miten hyödyn aikakausi käytännössä ilmeni Suomessa? Hyödyn aikakauden käytännön ilmentymiä Suomessa: tieteellinen kehitys Turun akatemiassa (esim. Kalm, Gadolin, Porthan) tiivistyvät yhteydet kansainväliseen tiedeyhteisöön maatalouden uudistukset (esim. isojako) kaupan esteiden osittainen purkaminen (esim. Pohjanlahden kauppapakko) aktiivinen elinkeinopolitiikka väestönlaskennan alkaminen valistustoiminta. Vastauksen yhteenvedossa voi esimerkiksi pohtia uudistusten merkitystä kytkeä ilmiöt kansainvälisiin yhteyksiinsä.

25 SISÄLLYSLUETTELOON 2. Kustavilaiseksi ajaksi kutsutaan Ruotsin kuninkaiden Kustaa III:n ja Kustaa IV Aadolfin aikaa 17721809. Miten Suomen talous ja kulttuuri kehittyivät tuona aikana? Vastauksen rajaus: kustavilainen aika ajan taloudellinen ja kulttuurinen kehitys Suomessa. 1. Kustavilaisen ajan käsite Kustaa III:n ja Kustaa IV:n Adolfin hallituskaudet 1772–1809. Käsite viittaa Kustaa III:n alulle panemiin valistushenkisiin uudistuksiin sekä kulttuurielämän vilkastumiseen. Kustavilainen tyyli pyrki yksinkertaisuuteen ja luonnollisuuteen. Siinä oli piirteitä myöhäisrokokoosta ja uusklassismista.

26 SISÄLLYSLUETTELOON 2. Kustavilaiseksi ajaksi kutsutaan Ruotsin kuninkaiden Kustaa III:n ja Kustaa IV Aadolfin aikaa 17721809. Miten Suomen talous ja kulttuuri kehittyivät tuona aikana? 2. Ajan taloudellinen ja kulttuurinen merkitys Suomessa Kustavilaisen ajan talous: 1770-luvun taloudellinen nousukausi ja rahauudistus lisäsivät hyvinvointia. Myöhemmin esimerkiksi vientikaupassa tuli ongelmia. Elinkeinoelämä monipuolistui (esiteollistuminen). Perustettiin Tampereen vapaakaupunki ja edistettiin isojakoa. Kustavilaisen ajan kulttuuri: säätyläiskulttuuri (Ranska) kustavilainen tyyli ensimmäiset suomalaiset sanomalehdet yhdistystoiminnan viriäminen kiinnostus suomen kieleen, kulttuuriin ja historiaan julkiset kulttuuritapahtumat.

27 a) Isak Wacklinin maalaus Miss Heckford (1757):
SISÄLLYSLUETTELOON 3. Ohessa on Isak Wacklinin maalaama Miss Heckfordin muotokuva noin vuodelta 1757 ja yksi vuonna 1792 valmistuneen Mustion linnan saleista. a) Mitä ajalle tyypillisiä eurooppalaisia tyylisuuntauksia kuvat edustavat? Perustele valintasi. b) Tutki tyylisuuntia tarkemmin ja laadi niistä lyhyet katsaukset. a) Isak Wacklinin maalaus Miss Heckford (1757): a) Mustion linnan sali (1792): Maalauksessa on valittu rokokoolle tyypillinen aihe (säätyläishenkilö). Vaaleat pastellisävyt ovat tyylille tunnusomaisia. Aiheen käsittelyssä on pyritty luonnollisuuteen (taustalla olevat puut ja henkilön olemus). Teoksen syntyajankohta on myös olennainen vihje. Sali edustaa selvästi uusklassismia. Antiikin arkkitehtuuria mukailevat esimerkiksi pylväsaiheet ja korostetut kattolistat. Siniharmaat ja harmaanvalkoiset värit viittaavat kustavilaiseen tyyliin. Huoneeseen on tehty symmetrian kannalta tärkeät valeovet.

28 b) Tyylisuuntien katsauksissa voi hyödyntää seuraavia näkökulmia:
SISÄLLYSLUETTELOON 3. Ohessa on Isak Wacklinin maalaama Miss Heckfordin muotokuva noin vuodelta 1757 ja yksi vuonna 1792 valmistuneen Mustion linnan saleista. a) Mitä ajalle tyypillisiä eurooppalaisia tyylisuuntauksia kuvat edustavat? Perustele valintasi. b) Tutki tyylisuuntia tarkemmin ja laadi niistä lyhyet katsaukset. b) Tyylisuuntien katsauksissa voi hyödyntää seuraavia näkökulmia: tyylien aatteellinen tausta ja tavoitteet tyylien ilmenemismuodot esimerkiksi kuvataiteissa, arkkitehtuurissa, esineistössä ja vaatetuksessa muut erityispiirteet. Vinkki: Oppikirjassa Kaikkien aikojen historia 2 on hyödyllistä aineistoa tehtävää varten.