Sosiologian johdantokurssi syksy 2006 HY Sosiologian laitos prof

Esitys aiheesta: "Sosiologian johdantokurssi syksy 2006 HY Sosiologian laitos prof"— Esityksen transkriptio:

1 Sosiologian johdantokurssi syksy 2006 HY Sosiologian laitos prof
Sosiologian johdantokurssi syksy 2006 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen ma ja ke Unioninkatu 40 Sali 1 loppukuulustelu ke klo 12-14; uusinta ke klo Unioninkatu 40 Sali 1 - Bauman: Sosiologinen ajattelu (HUOM! Kaikille sama!)

2 Luento 9: HYVINVOINTIVALTIO
syksy 2006

3 Hävittääkö kulutusyhteiskunta hyvinvointivaltion?
Hyvinvointivaltion tehtävä on turvata riittävät kulutusmahdollisuudet kaikille tulonsiirroin ja julkisia palveluja tarjoamalla. Hävittääkö kulutusyhteiskunta hyvinvointivaltion? Elämän sisältö: itsetarkoituksellisuus, turhuus, vahingollisuus, …? Side…? Näitä toteamuksia tarkoitetaan kun joskus sanotaan, että elämme kulutusyhteiskunnassa. Kulutusyhteiskunnan käsitteellä on yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa huono maine….

4 "Hyvinvointyivaltio on muodostunut ongelmaksemme ja sen toimintatavat ja heikentynyt arvopohja estävät Suomea selviytymästä ja kääntyvät hyvinvointia vastaan. Valtio on paisunut suureksi koneistoksi, joka on kallis, jäykkä ja autoritaarinen. Julkinen hallinto puuttuu hyvin monilla tavoilla ihmisten elämään. Yritysten ja talouden toimintaa on säännelty ja suojattu tiukoilla normeilla ja erilaisilla ohjausideologioilla."

5 "Julkiset palvelut on suuniteltu keskitetysti ja yhdenmukaisetettu normeilla. Ne ottavat heikosti huomioon asiakkaiden erilaiset tarpeet ja toiveet. Asiakkaita holhotaan ja tehdään riippuviksi julkisesta tuesta. Verot ovat kasvaneet sietämättömän suuriksi. Tulonsiirroilla viedään ihmisten työn tulokset toisten kulutettavaksi. Ihmisten toiminnan mahdollisuuksia on radikaalisti heikennetty. Poliitikkojen valta on kasvanut demokratian kustannuksella." (Jarkko Hautamäki 1993)

6 Pysyvyys Julkiset menot/bkt pysyneet ennallaan tai kasvaneet 1980-; yksityistäminen teollisuudessa, liikenteessä, teleliikenteessä, sähköisissä medioissa, ja eräissä erikoispalveluissa (turvallisuus) mutta ei koulutuksessa, terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa (päivähoito) väestön tuki, suurempi koko väestöön suunnatuille tukitoimille, pienempi tarveharkintaisille “A radical anti-welfare state party or coalition will find it virtually impossible to succeed under democratic rules of universal suffrage and rights to industrial action.” (Göran Therborn 1989)

7 Mikä on hyvinvointivaltio?
Gösta Esping-Andersen: Three Worlds of Welfare Capitalism (1990): Dekommodifikaatio = osa työvoiman uusintamisesta siirtyy pois markkinoilta (commodity = tavara) kolme ”regiimiä”: korporatistinen, liberaali ja pohjoismainen malli pohjoismainen malli: julkiset palvelut

8 Hyvinvointivaltion moraalinen perusta
"Want is only one of five giants on the road of reconstruction and in some ways the easiest to attack. The others are Disease, Ignorance, Squalor and Idleness." (Beveridge 1941, 7). (Puute on vain yksi viidestä jättiläisestä jälleenrakennuksen tiellä, ja joillakin tavoin helpoin hyökkäyksen kohde. Muut ovat sairaus, tietämättömyys ja kurjuus.)

9 As most things and inventions in the world, also birth control can be used for good and bad purposes. It is bad whenever the number of children is restricted for selfish reasons of personal comfort, or exaggerating one's difficulties. In family formation it is a wrong starting point to make 1 to 2 children for the personal pleasure of the parents. It is more valuable to consider what you can sacrifice for your children than to offer them something from overabundance. Many parents have bitterly grieved at the grave of their single child or otherwise toward the eve of their life, regretting their excessive child restriction that had been dictated by their fear of life.[1] [1] Väestöliitto 1949/Rouhunkoski 1949

10 "Aikamme yhteiskunta perustuu itsehallinnan kyvylle
"Aikamme yhteiskunta perustuu itsehallinnan kyvylle. Kansalaisilla on oikeus päättää omista asioistaan ja poliittisesta osallistumisestaan. Yksilö on yksinäisempi kuin koskaan. Häntä ei enää ympäröi läheisten pettämätön tuki, ei perhe, ei kylä, ei kirkko. Hänen on suunniteltava elämänsä omien mahdollisuuksiensa ja näkemystensä mukaiseksi ja tehtävä paljon ratkaisuja omalla vastuullaan." (Myrdal and Myrdal, 1935, )

11 Sosiologinen perustelu
yksimielisyys tavoitteista: teollistuminen kasvu (P. Kuusi 1961: 1960-luvun sosiaalipolitiikka) universalismi (oikeusvaltio, yhtäläiset tuet ja palvelut kaikille vrt sairausvakuutuslait, koululait, eläkejärjestelmät jne)

12 Rationalistinen kritiikki
Friedrich von Hayek (1944): Tie orjuuteen Karl Popper (1966): Avoin yhteiskunta ja sen viholliset Marxilaiset kriitikot: Kapitalistinen luokkavaltio, luokkaristiriitojen sääntely ja samalla ylläpito

13 Romanttinen kritiikki
Ihmisen minuus on hänelle korkein moraalilaki. Elävän minuuden on tavoiteltava vain yhtä: täydeksi itseksi tulemista. Tämä juuri on kaikkein vaikeinta. Ihminen voi luottaa vain itseensä, mutta siitä seuraa helposti mekaaninen näivettyminen. Valtio vaatii ihmiseltä vielä lisää yhdenmukaisuutta ja minuuden uhraamista. (T.H. Lawrence: Democracy. Selected essays, p ) Kulutusyhteiskunnan romanttinen kritiikki kohdistsuu myös valtioon

14 Vastauksia kritiikkeihin
Resurssiteoria Sten Johansson (1970) Erik Allardt (1975, 1998) Projektiyhteiskunta, kantaaottamattomuuden etiikka sosiaalinen pääoma kommunitarismi kolmas sektori

15 Päätelmä: seurausten politiikka
”dekommodifikaatio” ja kulutusyhteiskunta eivät ole ristiriidassa, päinvastoin hyvinvointivaltion yhdenmukaistava moraalinen perua on murtunut, mutta sosiaalisen tuen kannatus on vahva kulutusyhteiskunta totuttaa meidät "asiakkaan" rooliin. Se vaatii valinnanvapautta ja turvallisuutta myös VALTIOLTA --> "Uusi sopimusyhteiskunta" turvallisuusodotukset kohdistuvat valintojen seurauksiin