7 MAKROTALOUSTEORIA Makrotalousteoriassa tarkastellaan taloudellisen kasvun ja suhdannevaihtelujen ongelmia: 1. Mistä tekijöistä määräytyy pitkän ajan.

Esitys aiheesta: "7 MAKROTALOUSTEORIA Makrotalousteoriassa tarkastellaan taloudellisen kasvun ja suhdannevaihtelujen ongelmia: 1. Mistä tekijöistä määräytyy pitkän ajan."— Esityksen transkriptio:

1 7 MAKROTALOUSTEORIA Makrotalousteoriassa tarkastellaan taloudellisen kasvun ja suhdannevaihtelujen ongelmia: 1. Mistä tekijöistä määräytyy pitkän ajan taloudellinen kasvu eli kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelusten määrän jatkuva lisääntyminen?

2 Makrotalousteoriassa tarkastellaan jatkoa
2. Miten syntyvät suhdannevaihtelut = kokonaistuotannon ja työttömyyden vaihtelut pitkän ajan trendin ympärillä? 3. Mitkä ovat inflaation/deflaation syyt ja seuraukset? 4. Miten julkisen sektorin alijäämän ongelma liittyy talouden kasvu- ja suhdanne- kehitykseen?

3 Makrotalousteoriassa tarkastellaan jatkoa
5. Miten ulkomaankaupan tasapainon ongelma liittyy talouden kasvu- ja suhdannekehitykseen? 6. Mikä vaikutus erilaisilla valuuttakurssi- järjestelmillä on tähän? 7. Mitkä ovat talouspolitiikan harjoittamisen edellytykset tai mahdollisuudet?

4 7.1 TALOUSKASVUN MITTAAMINEN
Mitataan yleensä bruttokansantuotteen (BKT) vuotuisen kasvun avulla. Bruttokansatuote kuvaa tavaroiden ja palvelusten kokonaistuotantoa maan rajojen sisällä tietyn ajanjakson aikana (vuosittain, vuosineljänneksittäin, …). BKT on arvonlisäykseen keskittyvä käsite: siinä lasketaan yhteen kaikki lisäarvoa tuottava taloudellinen toiminta eli ainoastaan tuotetut loppuhyödykkeet. Renkaita ei lasketa erikseen auton päälle, sillä renkaiden arvo on jo mukana auton kokonaisarvossa. BKT on markkinalähtöinen käsite: tavaroita ja palveluksia on vaihdettava markkinoilla, jotta ne lasketaan mukaan.

5 BKT – 3 tapaa laskea/käsitteellistää
Kokonaistuotanto Summataan arvoa tuottavat loppuhyödykkeet. Kokonaismyynti vähennettynä tuotannossa käytettyjen välihyödykkeiden arvolla. Kokonaistulot Lisätään yhteen kaikki kansantaloudessa ansaitut tulot tyypeittäin (pääomatulot, työvoimatulot, voitot, jne). Huom. maan rajojen sisällä syntyvät tulot Bruttokansantulo (BKTL) kuvaa maahan liittyvien toimijoiden saamia tuloja. Esim. yrityksen toiminta Suomessa on osa Suomen BKT:ta, mutta siitä syntyneet voitot ruotsalaiselle osakkeenomistajalle ovat osa Ruotsin bruttokansantuloa. BKTL = BKT + saadut tulot ulkomailta - maksetut tulot ulkomaille

6 BKT – 3 tapaa laskea/käsitteellistää jatk.
Kokonaismenot Lisätään yhteen tavaroiden ja palvelusten kokonaiskulutus kansantaloudessa. BKT = Y = C + I + G + X - M C = yksityinen kulutus (esim. ruokapöytä) I = yksityinen investointi (tehdas) G = julkinen kulutus/investointi (moottoritie) X = vientihyödykkeet (risteilijäalus) M = tuontihyödykkeet (ranskalainen juusto) Huom. yhden meno on toisen tulo ja tulot on käytettävä johonkin!

7 Nimellinen vs. reaalinen BKT
Nimellinen BKT on laskennallisesti yksinkertainen ja yksiselitteinen, koska sen yksikkönä toimii aito, olemassa oleva rahayksikkö (esim. €). Ainakin suhteellisessa mielessä: eri tavoin saatujen valtavien tilastomäärien yhteen laskeminen ei aina ole helppoa. Reaalinen BKT on kuitenkin se, mikä kertoo taloudellisesta hyvinvoinnista ja todellisesta tuotannosta. Ja sen tarkka selvittäminen on hankalaa, jopa mahdotonta. Ongelma johtuu siitä, että sekä tuotantokori että eri tuotteiden väliset suhteelliset hinnat muuttuvat ajan yli.

8 Nimellinen vs. reaalinen BKT
nimellinen BKT on myytyjen lopputuotteiden arvo vallitsevan vuoden t hinnoin (current prices) eli käyvin hinnoin. reaalinen BKT ilmoittaa lopputuotteiden myynnin määrän tiettynä perusvuotena 0 vallinneiden hintojen mukaan eli kiintein hinnoin.

9 Nimellinen vs. reaalinen BKT jatkoa

10 Hintaindeksit Hintaindeksejä käytetään mittaamaan inflaatiota, jatkuvaa yleisen hintatason nousua. BKT:n deflaattori kuluttajahintaindeksi (KHI) EU:n harmonisoitu kuluttajahintaindeksi (HCPI) tukkuhintaindeksi rakennuskustannusindeksi

11 Hintaindekseihin liittyvät ongelmat
Kulutuskorin valinta ja sen päivittäminen Uudet tuotteet vääristävät indeksejä ylöspäin (vertaa esim. LP- ja CD-levyt; PC ja kirjoituskone) Laadun parannukset (usein suurentavat indeksiä vaikka eivät ole inflaatiota) Substituutiovääristymät (hinnan korotusten seurauksena kuluttajat etsivät halvempia substituutteja (halpahallit, halpalentoyhtiöt) ja siis vaikutus ei niin suuri kuluttajahintaan kuin hintaindeksi antaisi ymmärtää) Miksi vääristynyt hintaindeksi voi olla ongelmallinen? Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka usein perustuu inflaatiolukuihin!

12 Tuotannon kehitys Suomessa
Päivitetty syksy 2015 2016: Vastaavaa ei tarjolla Lähde:

13 BKTn kasvu v. 2015 eräissä maissa. %
Päivitetty syksy 2016 Lähde:

14 BKT per capita ilmaistuna ostovoimalla (dollareissa)
Päivitetty 2016 Lähde:

15 Taloudellinen kasvu Potentiaalinen tuotanto (Potential GDP)
Kasvuteoria selittää talouden kasvua ja sen nopeutta tuotantomahdollisuuksien kasvun avulla. Kokonaistuotannon määrä vastaa tuotanto- mahdollisuuksia, kun kaikki tuotannontekijät ovat täydessä käytössä: Potentiaalinen tuotanto (Potential GDP) Suhdanneteoria tarkastelee lyhytaikaisia poikkeamia potentiaalisesta tuotannosta: Aktuaalinen tuotanto (Real GDP)

16 Lähde: ETLA, Kansantalous 2028
Tuotannon kehitys v Sadassa vuodessa Suomen elintaso kasvoi 12-kertaiseksi ja tuottavuus 14-kertaiseksi.* Ei päivitetty, ei löydy samanlaista. UPDATE! 2016: Vastaava kateissa Samanlainen esim. Tosin ei kata viime vuosikymmentä. *Tosin viime aikoina talouskasvu heikentynyt. Lähde: ETLA, Kansantalous 2028

17 Tuotannon kehitys Suomessa v.1900 - 2014
Hi-techin vienti pudonnut 30%:sta 7%:iin. (Mutta palvelujen vienti nyt 30% kun ennen 10%.) Päivitetty 2016 s. 5 Lähde:

18 BKT (PPP) /capita, kehitys tulotason mukaan maailmassa
The per capita income level of the rich countries (GDP/capita over $) has risen by 62 % between 2000 and 2015. Global average +96 % Intermediate income level countries (GDP/capita between 1026 – $), have experienced a growth of 176%. Countries with low incomes (GDP/capita less than 1025 $) show an average progress of 94 %. Päivitetty 2016 11

19 BKT (PPP) /capita, kehitys alueittain maailmassa
Between 2000 and 2015 the annual GDP/capita has risen by 53 % in North America and by 67 % in the European Union. These two entities stay the richest regions of the world. But the gap towards other regions is no longer growing. Sub-Saharan Africa stays the poorest region in the world, but its GDP per capita has increased by 94 % between 2000 and 2015. Päivitetty 2016 Lähde:

20 Neljä Aasian maata ovat kokeneet valtavan kasvun sitten 1960-luvun ja Kiina on kuromassa umpeen eroa, mutta vielä kaukana perässä. (Nimellinen BKT) Päivitetty 2016 Taloustiikereihn kuuluu Taiwan, mutta Maailmanpankki ei ilmeisesti halua listata Taiwania erikseen. Lähde: 13

21 7.2 TALOUDELLISEN KASVUN LÄHTEET
Taloudellinen kasvu siirtää tuotantomahdollisuuksien käyrää (PPF) ylös ja oikealle (ks. luku 1.). q2 Työvoima, pääoma, luonnonvarat ja yrittäjyys tuottavat reaalisen BKT:n. Ja niiden tuottavuus määrittelee saavutetun reaalisen BKT:n tason, joka sama kuin potentiaalinen BKT kun vallitsee täystyöllisyys. PPF’ Mutta potentiaalinen BKT kasvaa työvoiman tarjonnan ja sen tuottavuuden kasvun siivittäminä. q1

22 Taloudellista kasvua voidaan saada aikaiseksi jos,
1) yhteiskunnan resurssit kasvavat työvoiman tarjonnan kasvu kiinteän pääoman kasvu henkisen pääoman kasvu luonnonvarojen löytyminen

23 Taloudellista kasvua voidaan saada aikaiseksi jos,
2) yhteiskunta oppii käyttämään olemassa olevia resursseja tehokkaammin kokonaistuottavuuden kasvu: tekninen kehitys muun tiedon lisääntyminen (esim. parantunut johtamis- ja organisointikyky) suurtuotannon edut

24 Taloudellista kasvua voidaan saada aikaiseksi…
3) Myös eräät muut tekijät voivat vaikuttaa positiivisesti taloudelliseen kasvuun: suhtautuminen yrittäjyyteen yhteiskuntarauha poliittinen järjestelmä uskonto (luterilainen työetiikka!?) kulttuuri jne.

25 Talous ikiliikkujana ?

26 BKT = hyvinvoinnin mittari?
Yleisesti ottaen maan kokonaistuotannon arvoa per capita (BKT per capita) on totuttu pitämään usein maan elintason tai hyvinvoinnin mittarina. Itse asiassa taloudellinen kasvu on aina kuulunut hallitusten talouspoliittisiin tavoitteisiin. Luonnollisesti korkea BKT mahdollistaa monia sellaisia yhteiskunnallisia toimintoja, joita olemme tottuneet pitämään korkean elintason merkkeinä. On kuitenkin muistettava, ettei BKT ole suora elintason tai hyvinvoinnin mittari. Ranska haluaa ilon ja onnen mittareita bkt:n ohelle.

27 BKT:ta laskettaessa ei huomioida:
markkinoiden ulkopuolinen työ: esim. kotona suoritettava työ kuten lastenhoito rikollisuus vapaa-aika poliittinen epävarmuus saastuneisuus luonnon kuluminen tulonjako harmaa talous tuotteiden laatu (kaikki tuotteet yhtä arvokkaita BKT:ssa olivatpa ne sitten aseita tai kouluja...) poliittinen vapaus

28 7.3 KOKONAISKYSYNTÄ JA -TARJONTA
Kansantalouden kokonaiskysynnän (Aggregate Demand, AD) komponentit: a) yksityisen sektorin kulutus, C b) yksityisen sektorin investoinnit, I c) julkisen sektorin menot, G d) tavaroiden ja palvelusten nettovienti, X-M BKT = Y = C + I + G + (X-M) Kokonaiskysyntäkäyrä osoittaa reaalisen kokonaistuotannon tason, joka kysytään kullakin hintatasolla.

29 Kokonaiskysyntään vaikuttavat odotukset, inflaatio, finanssi- ja rahapolitiikka sekä maailman talous
Laskee, jos Tulevat käytettävissä olevat tulot, inflaatio tai voitot laskevat. Finanssipolitiikka laskee julkisen sektorin kulutusta, nostaa veroja tai pienentää tulonsiirtoja. Rahapolitiikka nostaa korkoja ja supistaa rahan määrää. Maan valuutta suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin vahvistuu tai ulkomaalaisten tulot laskevat. Nousee, jos Tulevat käytettävissä olevat tulot, inflaatio tai voitot kasvavat. Finanssipolitiikka kasvattaa. julkisen sektorin menoja, laskee veroja tai kasvattaa tulonsiirtoja. Rahapolitiikka laskee korkoja ja lisää rahan määrää. Maan valuutta suhteessa muihin valuuttoihin heikkenee tai ulkomaalaisten tulot kasvavat.

30 Kansantalouden kokonaistarjonta (AS):
Tavaroiden ja palvelusten kokonaistarjonta (Aggregate Supply, AS): bruttokansantuote (kotimainen tuotanto) + tavaroiden ja palvelusten tuonti Kokonaistarjontakäyrä osoittaa reaalisen tuotannon tason, joka tarjotaan kullakin hintatasolla.

31 Kokonaiskysynnän ja -tarjonnan tasapaino
LAS P P = yleinen hintataso Y = kokonaistuotanto SAS P* Potentiaalinen BKT AD Y* Y

32 Kotitalouksien tulot, kulutus ja säästäminen
Kulutus on käytettävissä olevien tulojen (Yd) ja varallisuuden (W) funktio C = f (Yd, W). Käytettävissä olevat tulot: Yd = tulot - verot + saadut tulonsiirrot Yd = disposable income

33 Kulutusalttius MPC + MPS =1
Yksityisen kulutuksen ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen suhdetta nimitetään (keskimääräiseksi) kulutusalttiudeksi (APC, average propensity to consume): APC = C/Yd rajakulutusalttius (marginal propensity to consume): MPC = dC/dYd rajasäästämisalttius (marginal propensity to save): MPS = dS/dYd MPC + MPS =1

34 Kokonaiskysynnän tasapaino E = C + I + G + X - M = Y (menot = tulot)
45 (Y = E) Yritykset eivät saa myydyksi kaikkea tuotantoaan. . Jos yrityksillä varastoja saavat myydyksi enemmän. AD = C + I + G + X - M E* Aluksi oletetaan investoinnit I autonomisiksi. C:n kulmakerroin = MPC Y E = planned expenditure eli kuinka paljon kokonaismenoja aiotaan synnyttää.

35 Kokonaiskysynnän muutos ja kerrannaisvaikutukset
Kokonaistuotannon tasapaino muuttuu, kun esimerkiksi investoinnit muuttuvat: oletetaan autonominen lisäys I yksityisissä investoinneissa.

36 Autonomisten investointien lisäys
45 (Y = E) E AD’ = C + I’ E*1 . AD = C + I I E*0 1. Aluksi kokonaiskysynnän tasapaino on pisteessä E*0: kysyntäkäyrä on nouseva, sillä kulutus riippuu positiivisesti tulotasosta. 2. Jos autonomiset investoinnit lisääntyvät, siirrytään tasapainopisteeseen E*1. Nyt kuitenkin tulot nousevat enemmän kuin investoinnit. Syntyy kerrannaisvaikutus. Y > I ! Y Y Kokonaiskysynnän muutos on suurempi kuin investointien muutos!!!

37 Kerroinvaikutus (Multiplier effect)
Kokonaiskysynnän jonkin komponentin (C, I, G, X- M) muutos saa aikaiseksi kokonaiskysynnässä muutoksen, joka on suurempi kuin alkuperäinen muutos. Tätä ilmiötä kutsutaan kerroinvaikutukseksi. Se huomioi välittömän kysynnän lisääntymisen tai supistumisen aiheuttamat suorat sekä epäsuorat vaikutukset kokonaiskysyntään.

38 Yleinen ns. 45-asteen kerrannaisvaikutusmalli (Keynesian Cross)
1. Lisätään esim. julkista kysyntää. . 45 (Y = E) AD’ = C + I + G’ + X - M E*1 G AD = C + I + G + X - M E*0 2. Talous kasvaa enemmän kuin G:n kasvu. Y Y

39

40 Suljetun talouden kerroin
Ulkomaankaupan samoin kuin verotuksen lisääminen malliin ei muuta itse periaatetta, mutta kerroinvaikutus jää pienemmäksi. Se on kuitenkin aina suurempi kuin 1.

41 LIITE 1. Suljetun talouden kertoimen johtaminen
Kulutusfunktio on missä b on rajakulutusalttius. Tasapainossa . Ratkaistaan nämä kaksi yhtälöä Y:lle I:n suhteen: sijoittamalla ensimmäinen yhtälö jälkimmäiseen, saadaan Tästä saadaan: Nyt jos I:tä kasvatetaan (a:n pysyessä vakiona) jollakin määrällä I, niin Y:n muutokseksi saadaan Koska b = MPC, niin suljetun talouden kerroin voidaan kirjoittaa muotoon:

42 Tasapainotetun budjetin vaikutus
Oletetaan valtion lisäävän menojaan ja nostavan veroja samanaikaisesti määrällä G = T eli menojen lisäys rahoitetaan samansuuruisella verojen kiristyksellä. Mitä tapahtuu kokonaiskysynnälle? Ensisilmäyksellä vastaus näyttäisi olevan "ei mitään".

43 Tasapainotetun budjetin vaikutus jatkoa
Mutta todellisuudessa, vaikka verojen kiristyminen vähentää osaltaan yksityistä kysyntää (C), kysyntä ei kuitenkaan vähenny koko verojen kiristymisen määrällä, sillä osa verojen kiristymisestä rahoitetaan säästämisen vähentymisellä ja toisaalta myös tuontitavaroiden kysyntä pienenee (ei siis vain kotimaisten). Taloudessa tapahtuu siis todellisuudessa kokonaiskysynnän nettolisäys.

44 Minkä suuruinen on tasapainotetun budjetin kerroin?
verokerroin = -MPC/(1 - MPC) ja julkisen sektorin menokerroin = 1/(1 - MPC), niiden yhteisvaikutus on tasapainotetun budjetin kerroin = On siis mahdollista säilyttää budjettitasapaino ja samanaikaisesti kiihdyttää taloudellista kasvua! Tosin samansuuruisen taloudellisen kasvun aikaansaamiseksi tarvitaan paljon suuremmat menojen ja verojen lisäykset kuin vain menoja lisäämällä olisi tarpeen tehdä.