ARTSkand ARKKITEHTUURIN HISTORIA Sari Kivimäki

Esitys aiheesta: "ARTSkand ARKKITEHTUURIN HISTORIA Sari Kivimäki"— Esityksen transkriptio:

1 ARTSkand ARKKITEHTUURIN HISTORIA Sari Kivimäki
Aikataulu ja tapaamisajat Esittelykierros ja aiheet Kandisuoritus kokonaisuutena Kandintyön rakenne

2 ARTSkand ARKKITEHTUURIN HISTORIA Sari Kivimäki
1. AIKATAULU Yleisaikataulu – MyCourses Kandiseminaarin luennot ja teksti- ja puhepajat Loppuvaiheen aikataulu Dead line (myös tulostettujen versioiden palautus) Arkhissan kandiohjauksen aikataulu kevät 2015 Vko 38 TUTKIMUSKYSYMYS to klo 15 Vko 40 LÄHDEMATERIAALI ma klo 17 Vko 42 KIRJALLISUUKATSAUS JA SISÄLLYSLUETTELO ma klo 17 Vko 44 ENSIMMÄINEN SIVU ma klo 17 Tapaamispaikkana 3. kerroksen H312 Miestentiellä.

3 ARTSkand ARKKITEHTUURIN HISTORIA Sari Kivimäki
Sari (Santtu) Kivimäki, tuntiopettaja mycourses.aalto.fi KAIKKI palautukset: Ryhmäohjauksiin sekä yksilöohjauksiin tultaessa tarkasteltavan tekstin palautus edellisenä päivänä VIRKA-AIKAAN Palautus: aloita keskustelu, tallenna liite Kirjoitustyövaiheessa tallenna omat osuutesi samaan keskusteluun (työhistoria) Lopullisen pdf:n palautus (lisäksi pdf-palautus Aallon pääkirjaston tietokantaan, ohjeet MyCoursesissa) Sähköpostitse VAIN tapaamisiin liittyvä kirjeenvaihto, käytössä myös WhatsApp.

4 ARTSkand ARKKITEHTUURIN HISTORIA Sari Kivimäki
3. KANDISUORITUS KOKONAISUUTENA SEMINAARI: Luennot Kirjastoharjoitus Teksti- ja puhetyöpajat KANDINTYÖ 6 op: ryhmäohjaukset ja yksilöohjaus kandintyön tulostus (2 kpl paperiversiota) Loppuseminaariesitys Opponointi Sähköinen tallennus

5 4. Kandintyön ”rakenne” Otsikko (...ja kansi) Nimiösivu Tiivistelmä
Sisällysluettelo Johdanto Aikaisempi tutkimus Teorian ja keskeisten käsitteiden kuvaus Kirjallisuuskatsaus Tutkimuskysymyksen esittely ja perustelu Aineiston sekä sen hankinnassa ja käsittelyssä käytetyn menetelmän kuvaus Tulokset = aiheen tarkastelu ja siitä kirjoittaminen Johtopäätökset ja keskustelu Lähteet Liitteet Kandidaatintyön laajuus 6 op tarkoittaa tekstimassana merkkiä (välilyönnit mukaan lukien), eli liuskaa ilman kuvia (1 liuska on 1700 merkkiä).

6 Otsikko – ja mahdollinen alaotsikko
Otsikko tiivistää tutkimuksen ytimen ja herättää lukijan kiinnostuksen. Tutkimusta kuvaava, asiallinen Otsikko voi myös koostua parisanaisesta nasevasta etuotsikosta, johon liitetään pidempi, selittävä otsikko. “Palvelusta itsepalveluun. Vähittäiskaupan muutosten vaikutus liiketilojen arkkitehtuuriin”.

7 Nimiösivu Opinnäytteen tai tutkimusraportin ensimmäinen oikeanpuoleinen sivu etukannen jälkeen. Sivunumerointi alkaa nimiösivusta, mutta sivunumeroa ei yleensä merkitä näkyviin. Nimiösivu on keskeisin työtä koskevien bibliografisten tietojen lähde. Sen sisältö riippuu työn julkaisijan antamista ohjeista. Kandintyön nimiösivusta on mallit MyCoursesissa.

8 Tiivistelmä (abstrakti)
Tiivistelmä on koko tutkimuksen yhteenveto ja kuvaus lyhyesti ja ytimekkäästi. Se kuuluu jokaiseen kirjalliseen akateemiseen opinnäytteeseen tai tutkimusraporttiin. Tiivistelmä on itsenäinen teksti. Tiivistelmä sisältää työn bibliografiset tiedot, joiden perusteella kirjastot järjestävät työt omiin tietokantoihinsa. Tiivistelmän työversio kannattaa kirjoittaa heti alussa (sen kirjoittaminen auttaa jäsentämään kokonaisuutta) ja korjata viimeiseksi vastaamaan tutkimuksen lopullista rakennetta ja löydöksiä. Lähes aina itse kirjoitusprosessi tuottaa uusia tai ainakin tarkentaa havaintoja ja näkökulmia. Tiivistelmä ei saa olla yhtä sivua pidempi, tekstimassana tämä tarkoittaa n. 3-5 tekstikappaletta eli sanaa.

9 Tiivistelmäsivu nippelitiedon nappulatrivia - katso MyCoursesista ”taittomalli”
Kandidaatintyössä tiivistelmästä tulee käydä seuraavassa järjestyksessä ilmi: 1. Yliopisto 2. Korkeakoulu 3. Tutkinto-ohjelma 4. Sivun otsikko eli ”Kandidaatintyön tiivistelmä” 5. Tekijä 6. Työn nimi 7. Päivämäärä, jolloin työ on jätetty tarkastettavaksi 8. Sivumäärä siten, että vain tekstiosa ja lähdeluettelo ilmoitetaan. Nimiölehteä, tiivistelmää ja sisällysluetteloa ei lasketa mukaan sivumäärään. Jos työssä on liitteitä, ilmoitetaan näiden yhteenlaskettu sivumäärä tekstiosan ja lähdeluettelon yhteenlasketun sivumäärän lisäksi, esimerkiksi ”10 + 5", missä 10 on tekstiosan ja lähdeluettelon yhteenlaskettu sivumäärä ja 5 on liitteiden yhteenlaskettu sivumäärä 9. Kandidaattiseminaarin vastuuopettaja: professori Hannu Huttunen 10. Ohjaajan oppiarvo, työn ohjaaja, (ja ohjaajan työpaikka): arkkitehti Sari Kivimäki, arkkitehtuurin historia 11. Tiivistelmäteksti 12. Avainsanat (avainsanoiksi valitaan muutamia työn keskeistä sisältöä kuvaavia termejä) 13. Työn kieli

10 Sisällysluettelo Luettelossa ilmoitetaan työn eri osien otsikot sivunumeroineen ja kaikki mahdolliset liitteet sivunumeroineen. Sisällysluettelo on paitsi työn runko, myös tärkeä työn tekemisen apuväline. Aloita sen tekemisellä, ja käytä sitä työsi kirjahyllynä, ilmoitustauluna ja työpöytänä.

11 Johdanto Johdannon tehtävä on herättää lukijan mielenkiinto.
Johdannon pituus on yleensä suhteessa koko tutkielman/ raportin pituuteen. Diplomityössä 2-4 sivua on riittävä pituus, kandidaatintyössä lyhyempi riittää. (Laajemman työn ) johdannossa kuvaillaan usein työn sisältöä, tyyliin: ”Osassa 7 käsitellään…”. Siinä ei kuitenkaan kuvata yksityiskohtaisesti teoriaa, menetelmiä eikä tuloksia. Johdanto kertoo samat asiat kuin tiivistelmä, mutta hieman laveammin. Johdanto ei ole itsenäinen teksti (kuten tiivistelmä), vaan nimensä mukaisesti johdattaa lukijan varsinaiseen tekstiin, esittelee kandintyön.

12 Tutkimuskysymys Tutkimuskysymystä muokataan tarkemmaksi tutkimuksen edetessä. Aluksi kysymys toimii aineiston keruun ohjaajana. Miksi? Selittävä. Miten? Laveampi, kuvailevampi. Mikä? Kuvaileva, attribuoiva – arkhistoriaan liittyvä tutkimuskysymystyyppi. Työn tavoite. Tavoite rakentuu tutkimuskysymyksen asettelusta, työn suorittaminen sinänsä ei ole tavoite. (Kandin)työssä tulee olla vain yksi päätavoite. Työn rajaukset perusteluineen. Rajaaminen säilyttää päätavoitteen kirkkaana eikä työ paisu kohtuuttoman laajaksi.

13 Aikaisempi tutkimus Keskeisten käsitteiden (ja teorian) kuvaus
(Tutkimus)työn tausta ja näkökulman avaus. Työn merkitys ja suhde aiempaan (tutkimus)työhön, työn viitekehys eli konteksti. Keskeisten käsitteiden (ja teorian) kuvaus (Teoria: Research for architecture (esim. analyysit, käyttäjätutkimukset) Research through architecture (esim. materiaalit, korjaustavat) Research into architecture (esim. arkkitehtuurin historia, teoria, prosessit))

14 Aikaisempi tutkimus Kirjallisuuskatsaus
Kirjallisuuskatsaus luo yleiskatsauksen (tutkimus)alueeseen ja aiheeseen. Kirjallisuuskatsaus = teoreettinen viitekehys = teoriatausta = käsitejärjestelmä (kehittämistyö) Katsauksen laajuus riippuu tutkimuksen tyypistä: Kandin opinnäytteen katsaus on suppea. Diplomityössä katsauksen tulisi olla ”pyrkiä kattavuuteen” mutta rajattu kapealle alueelle. Väitöskirjassa katsaus on käsittelee laajan alueen ja on ”kattava”.

15 Aineisto ja menetelmät
Työn kysymyksenasettelut ja menetelmät. Mitä ja miten on tutkittu ja miksi? Millainen aineisto on kyseessä, miten se on hankittu, mistä (tai keistä) aineisto koostuu? Miten aineistoa on käsitelty, jotta on saatu työn kuvaamat tulokset?

16 Tulokset (se varsinainen teksti…)
Tuloksilla tarkoitetaan aineistosta tehtyjen (merkittävien) havaintojen ja huomioiden selostamista. Laajassa tutkimuksessa tuloksia voidaan käsitellä useammassa luvussa. Pienemmissä tutkielmissa tuloksia tarkastellaan yleensä vain yhdessä luvussa. Tuloksissa osoitetaan että jokin ilmiö on (tai ei ole) olemassa sekä kuvataan ilmiötä ottamalla aineistosta kuvaavia esimerkkejä. Koko aineistoa ei yleensä esitellä, edes liitteenä.

17 Viittaaminen (lähteisiin)
Lukijan/yleisön on voitava erottaa toisistaan: Suorat, sanatarkat lainaukset Epäsuorat lainaukset Tekijän omat tulkinnat ja ajatukset Tavanomaisiin oppikirjoihin ei yleensä viitata, koska niiden oletetaan olevan yleisesti tunnettua tietoa. Lähdeviittaukset tulee tehdä huolellisesti ja johdonmukaisesti, tieteellisessä kirjoittamisessa käytössä olevien tapojen mukaisesti (APA – kts. MyCourses). Lähdeviittausten tarkoituksena on antaa työssä käytetystä lähteestä riittävästi tietoja, jotta lähde voidaan tunnistaa ja tarvittaessa hankkia. Ohjeet MyCoursesissa!

18 Johtopäätökset Johtopäätökset, joihin on tultu tulosten perusteella – eli vastataan aineistolle asetettuun tutkimuskysymykseen. Johtopäätöksiin voi sijoittaa dialogia: Keskustelu voi käsitellä johtopäätöksien osuvuutta, yllättävyyttä, sovellusalueita tai esim. ehdotuksia jatkotutkimuksen aiheiksi. Työn anti. Vastasivatko tulokset alussa esitettyihin kysymyksiin, onko niillä yleisempää merkitystä? Miten valitut menetelmät ja rajaukset vaikuttivat tuloksiin ja miten tästä voisi mahdollisesti jatkaa?

19 Lähdeluettelo Tieteelliseen akateemiseen käytäntöön kuuluu aina lähdekritiikki, ts. tekijän on arvioitava käyttämänsä lähdeaineiston luotettavuutta ja ajanmukaisuutta. Lähteinä tulee aina käyttää alkuperäislähteitä, mikäli mahdollista (keskustele ohjaajasi kanssa). Tällöin vältetään toisen käden lähteissä mahdollisesti olevat tulkinta- ja painovirheet. Yleensä lähteinä on syytä käyttää tunnettuja alan teoksia sekä tieteellisiä (ja arkkitehtuurin sekä maisema-arkkitehtuurin kandidaatintöissä myös taiteellisia ja ammatillisia) kausijulkaisuja. Kattava lähdeaineisto sekä asianmukainen viitejärjestelmän käyttö osoittavat tekijän oppineisuutta ja perehtyneisyyttä aiheeseen. Lähdeluettelo – ohjeet MyCoursesissa!

20 Lähteet: Luotonen, Jukka 2009: KANDIDAATTISEMINAARIN OHJE (luonnos). TKK, Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta. Arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma. Paavilainen, Heidi 2012: Raportointityylit ja argumentaatio. tv0009 Muotoilututkimus ja raportointi –kurssin luentokalvot. Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Muotoilun laitos.