Turkulaisten VSSHP:n käyttö 2016 vs. 2015

Esitys aiheesta: "Turkulaisten VSSHP:n käyttö 2016 vs. 2015"— Esityksen transkriptio:

1 Turkulaisten VSSHP:n käyttö 2016 vs. 2015
Asiantuntijalääkäri Hilkka Virtanen ja controller Pekka Paatonen/

2 Suoritteet ja kustannukset
1. Suoritteet ja kustannukset

3 Turkulaisten suoritteiden ja kustannusten toteutuma 2016 vs. 2015
Suoritteet 1-12/2015 1-12/2016 M-% PKL-käynnit + 4, 7% Hoitojaksot 21 192 21 336 + 0,7 % Eurot (M€) 1-12/2015 1-12/2016 M-% Ensihoito 4,820 4,617 - 4,2 % PKL-käynnit 89,498 93,582 + 4,6 % Hoitojaksot 87,476 86,497 - 1,1 % Kallishoito - 9,101 - 10,805 + 18,7 % Eurot yhteensä 172,693 173,891 + 0,7 %

4 Turun sairaanhoitopiirin maksuosuus 2016 vs. 2015
Eurot (M€) TP 2015 TP 2016 M-% Ensihoito 4,820 4,611 - 4,2 % Päivystys 18,040 18,366 + 1,9 % Shp:n hoitopalvelut 149,844 150,907 + 0,7 % Kallishoito ja eritysvelvoitemaksut 18,273 19,233 + 5,3 % Eurot yhteensä 190,977 193,117 + 1,1 %

5 Turun sairaanhoitopiirin maksuosuus vuonna 2016: TA VSSHP, TA Turku E 1/2016, E2/2016, E3/2016 TP 2016 Eurot (M€) TA VSSHP TA Turku E1/2016 Turku E2/2016 VSSHP E3/2016 Turku TP 2016 Eurot 191,788 187,195 191,795 193,361 193,117 Erotus TA VSSHP - 4,593 + 0,007 + 1,573 + 1,329 Tot-% TA VSSHP 100,0 % 100,8 % 100,7 % Erotus TA Turku +4,593 + 4,600 + 6,166 + 5,922 Tot-% TA Turku 102,5 % 103,3 % 103,2 %

6 2. Lähetteet

7 VSSHP:n suurimpien kuntien lähetteet 2016
Kunta Väestö 31.12. 2016 Lähetteet yhteensä Lähetteet /asukas Lähete-muutos 15/16 Lähete- muutos% 15/16 Turku 35 820 0,19 +918 +2,6 % Salo 53 890 18 002 0,33 +84 +0,5 % Kaarina 32 734 8 751 0,27 +395 +4,7 % Raisio 24 281 6 335 0,26 -150 -2,3 % Naantali 19 055 4 765 0,25 +141 +3,0 % Lieto 19 411 5 069 +60 +1,2 % Uki 15 510 4 458 0,29 -867 -16,3 %

8 Lähetteiden muutoksen analyysi (1/4)
Vaikka turkulaisten lähetettä muodosti 30,0 % sairaanhoitopiirin lähetteestä, niin lähetteitä suhteutettuna koko väestöön oli ylivoimaisesti vähiten sairaanhoitopiirin 7 suurimman kunnan joukossa. Vaikka turkulaisten lähetteiden määrän 2,6 % kasvu vuodesta vuoteen 2016 oli suurempi kuin koko sairaanhoitopiirin alueen keskimääräinen 1,4 % kasvu, säilyi lähetemäärä suhteutettuna kunnan asukaslukuun 7 suurimman kunnan joukossa pienimpänä.

9 Lähetteiden muutosten analyysi (2/4)
Lähetemäärien kasvu taittui loppuvuona. Kun tammi-elokuun kasvu oli vielä 5,5 %, niin vuositason kasvu putosi 2,6 %:iin. Perusterveydenhuollon lähetteet lisääntyivät (2,3 %). Kasvu taittui loppuvuonna. Työterveyshuollon (+ 19 %). Kaupungin oman työterveyshuollon lähetteet eivät ole lisääntyneet, kasvu yksityissektorilta. Mahdolliset syyt: 1) Tapaturmalainsäädännön muutoksen johdosta eräät vakuutusyhtiöt ovat alkaneet ohjata potilaita ensisijaisesti julkiseen terveydenhuoltoon, 2) yritysten työterveyshuollon kattavuuden rajoitukset => el- konsultaatioiden väheneminen => potilaiden ohjaus julkiseen terveydenhuoltoon. Yksityislääkärien (+ 0,6 %).

10 Lähetteiden muutosten analyysi (3/4) Erikoisalakohtaiset muutokset, syyt ja toimenpiteet
Kasvu Väheneminen Sisätaudit Syy: sairauksien kausivaihtelu. Toimenpiteet: oman pth:n ja tth:n seniorilääkäreiden tuki ja konsultaatiot nuorille lääkäreille. Kuulokeskus – 100. Syy: oma prosessi saatu kuntoon, kun kuulontutkijoiden vakansseissa loppuvuonna 100 %:n miehitys. Kirurgian eri alueet Syy: kirjauskäytännön muutos. Aikaisemmat konsultaatio kirjattu lähetteiksi. Naistentaudit Syy: kirjauskäytännön muutos. Aikaisemmat konsultaatio kirjattu lähetteiksi. Ihotaudit Syy: oman ihotautilääkärin rekrytointivaikeus. Korjaantunut, kasvu taittunut. .

11 Lähetteiden muutosten analyysi (4/4) Sairaanhoitopiirin sisäiset lähetteet
Sisäinen lähete tarkoittaa, että erikoisala tai EPLL lähettää toiselle erikoisalalle. Vuonna 2016 yhteensä sisäistä lähetettä. Kasvua vuodesta (+ 8 %). Eniten lähetteitä vatsaelinkirurgia 530, syöpäklinikalle ja fysioterapiaan kuhunkin 480, sydänkeskukseen 470 sekä yleisneurologiaan 430. Eniten kasvua vuoteen 2015 verrattuna sydänkeskukseen + 80 ja silmätauteihin + 90, vatsaelinkirurgiaan +100.

12 3. Avohoitokäynnit

13 Avohoitokäyntien muutosten analyysi (1/2)
Kokonaiskäyntien muutos (+ 4,7 %). Poliklinikkakäyntien kasvu on suhteessa vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin lähetteiden kasvuun. Loppuvuoden lähetteiden kasvun hidastuminen näkyi alkuvuoden käyntien kasvun taittumisena. EPLL:n käynnit lisääntyneet 480 käynnillä (+ 0,9 %): Kasvu on vähäinen ja selittynee sairauksien kausivaihtelulla.

14 Avohoitokäyntien muutosten analyysi (2/2) Erikoisalakohtainen kasvu, syyt ja mahdolliset toimenpiteet Erikoisala Syyt Neurologia Sairauksien esiintymisen kausivaihtelu. Reumatologia +990 Uusien vaativien hoitojen kehittyminen. Gastroenterologia +930 Oman tähystysyksikön lääkärivaje. Syöpätaudit +850 Syöpien esiintymisen kausivaihtelu. Ihotaudit + 790 Perusterveydenhuollon ihotautilääkärin rekrytointiongelma. Lastentaudit +750 Kausivaihtelua. Kasvu taittunut syksyllä. Silmätaudit +580 Uusien vaativien hoitojen kehittyminen, mikä on lisännyt potilasmääriä.

15 Hoitojaksot ja hoitopäivät
4. Hoitojaksot ja hoitopäivät

16 Hoitojaksojen muutosten analyysi Erikoisalakohtaiset muutokset, syyt ja toimenpiteet
Kasvu Väheneminen Kardiologia + 120 Naistentaudit - 240 Neurokirurgia + 110 Lastenkirurgia - 50 Sisätaudit + 100 Syöpätaudit - 50 Lastentaudit + 80 Muutoksien pääasialliset syyt kausivaihtelu ja hoitokäytäntöjen muutokset Vuodeosastohoitopäivät – (- 4,7 %). Suurin syy siirtoviivepäivien väheneminen.

17 5. Siirtoviive

18 Selitteet: 1-2 = normaalihintaiset siirtoviivepäivät kertymä vuoden alusta tarkastelukuukauden loppuun. 3+ = yli 3 vrk jatkohoitoa odottaneiden korotettuhintaisten siirtoviivepäivien kertymä vuoden alusta tarkastelukuukauden loppuun

19 Siirtoviivepäivien muutosten analyysi (1/2)
Siirtoviivepäivien kokonaismäärä väheni päivällä (- 43 %) verrattuna vuoteen 2015. Korotettuhintaiset (3+) siirtoviivepäivät vähenivät päivällä (- 63 %) viime vuodesta. Korotettuhintaisten siirtoviivepäivien osuus kaikista siirtoviivepäivistä oli lähellä tämän vuoden tavoitetta (30 %) ollen 36,1 %. Siirtoviivepäiviä kertyi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla enemmän kuin ensimmäisellä puoliskolla. Koko vuoden tasolla siirtoviivepäiviä on kertynyt keskimäärin 161 pv/kk, joista 58 pv/kk oli korotetun hintaisia. Siirtoviivepäiväeurojen tavoite (< 1,5 M€) toteutui hyvin. Turku maksoi siirtoviivepäivistä vuonna 2016 yhteensä 0,966 M€, mistä 3+ päivien eurojen osuus oli 0,5 M€.

20 Siirtoviivepäivien muutosten analyysi (2/2)
Keskeisin syy siirtoviivepäivien lisääntymiselle loppuvuonna oli asumispalvelujonojen kasvu, mistä syystä palveluja odottavia kertyi yhä enemmän sairaalaosastoille. Tämä vähensi merkittävästi vaihtuvien sairaansijojen määrää. Toimialajohtaja Riitta Liuksa määräsi ostamaan 30 asumispalvelupaikkaa lisää. Tämä vähensi marras-joulukuun aikana osastoilla odottamista ja välillisesti myös siirtoviivettä. Lautakunnalle esitettiin (Sosterla § 4) toimenpideohjelma vanhusten asumispalvelujen jonojen purkamisesta. Keinot vaikuttavat välillisesti myös siirtoviiveeseen.

21 6. Yleisimmät päädiagnoosiryhmät ja käytön perusteella kalleimmat erikoisalat

22 Turkulaisten 5 yleisintä päädiagnoosiryhmää
Kasvaimet 14,0 % Verenkiertoelinten sairaudet 11,6 % Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet 9,2 % Vammat ja myrkytykset 8,1 % Ruuansulatuselinten sairaudet 7,5 %

23 Turkulaisten käytön perusteella 10 suurinta ja kalleinta erikoisalaa tammi-marraskuussa 2016
Laskutus Potilasmäärä €/potilas % kok. lask. Ortopedia 16,2 M€ 6 661 2 425 11,0 % Akuuttilääket. 11,6 M€ 25 831 448 6,9 % Vatsakirurgia 10,8 M€ 4 255 2 550 7,4 % Neurologia 8,9 M€ 3 731 2 382 6,0 % Syöpätaudit 8,5 M€ 2 080 4 096 5,8 % Sisätaudit 7,3 M€ 4 498 1 631 5,0 % Kardiologia 6,8 M€ 2 156 3 134 4,6 % Keuhkotaudit 6,4 M€ 4 267 1 505 4,3 % Silmätaudit 6,2 M€ 5 424 1 145 4,2 % Perinatologia 6,0 M€ 2 453 2 435 4,1 %

24 Kiitos!