Mikko Ojanen tietoasiantuntija, Helsingin yliopiston kirjasto

Esitys aiheesta: "Mikko Ojanen tietoasiantuntija, Helsingin yliopiston kirjasto"— Esityksen transkriptio:

1 Tutkimusaineistot ja niiden hallinta – erityisesti avoimuuden ja taidealoJEN näkökulmasta
Mikko Ojanen tietoasiantuntija, Helsingin yliopiston kirjasto tohtorikoulutettava, Musiikkitiede, Helsingin yliopisto Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa ATT – Avoimuus taidealojen tutkimuksessa

2 Esityksen teemat Avoimuus tieteessä ja tutkimuksessa Taideala?
Julkaiseminen (OA, open access) Menetelmät Aineistot (tämän päivän teema) Taideala? Taiteiden tutkimus (art research, art studies) Taiteellinen tutkimus (artistic research, practice-based/-led research)

3 Mitä on taiteellinen tutkimus?
Verrattain nuori ala – reilu 20-vuotinen historia Neljä pääsuuntausta ”PRACTICE-LED” koulukunta, lähtökohtana ensisijaisesti taiteen tekeminen ja siihen liittyvät prosessit (Pohjoismaissa suosituin malli, KuVa, painottuu myös Teakissa ja Siballa) ”PRACTICE-BASED” koulukunta, korostaa kuitenkin edellistä voimakkaammin erilaisten teoreettisten perinteiden tärkeyttä (ns. ”Angloamerikkalainen” koulutus, nykyään sekoittunut esim. TAIY:ssa edeltävään) TAIDEKASVATUS – valmistaa taidealan pedagogeja (Aalto, Siba, Teak) ”SOVELTAVAT TAITEET” – esim. taiteen ja teknologian, taiteen ja viestinnän tai taiteen ja designin rajapinnat (Aalto) TAITEELLINEN TUTKIMUSTYÖ ON AMMATTITAITEILIJOIDEN tai muiden TAIDEALAN AMMATTILAISTEN TEKEMÄÄ TUTKIMUSTA, JOKA LÄHTEE LIIKKEELLE joko TAIDETEOKSISTA tai KONTEKSTEISTA, jotka säätelevät taiteen tuottamista ja tulkintaa (erilaiset tutkimusperinteet, yhteiskunnallinen konteksti, filosofia, estetiikka, jne.) Lähtökohta: KORKEATASOINEN TAITEELLINEN OSAAMINEN JA AMMATTITAITO (know how) Osa tutkimuksesta on tämän ”know how’n” tulkintaa, tieteellistä kontekstualisointia ja selittämistä Ydinongelmat nivoutuvat TAITEELLISEEN PRAKSIKSEEN ja sen kautta kertyneeseen laajempaan ymmärrykseen TAITEEN JA LAAJEMMINKIN ELÄMÄN KENTÄLLÄ LÄHDE Seppä, A Mitä on taiteellinen tutkimus ja miten puhua siitä yliopiston ulkopuolella?

4 Historiography, aesthetics, musicology, sociology
Avoimuuden merkitys ? Humanistic and art research: Historiography, aesthetics, musicology, sociology

5 DIY-hacklabs, engineers and
Avoimuuden merkitys Artistic research, Practice-based/led research Instrument builders, DIY-hacklabs, engineers and industrial designers ? Humanistic and art research: Historiography, aesthetics, musicology, sociology

6 Esityksen teemat 1) Avoimuus tieteessä ja tutkimuksessa 2) Taideala
Julkaiseminen (OA, open access) Menetelmät Aineistot (tämän päivän teema) 2) Taideala Taiteiden tutkimus (art research, art studies) Taiteellinen tutkimus (artistic research, practice-based/-led research) 3) Tutkimusdata/aineistot, niiden hallinta ja hallintasuunnitelmat

7 Tutkijoiden keskeisiä kysymyksiä ja huolenaiheita
Aineiston ja datan määrittelyn ongelmat hämmentävät tutkijoita Englanninkielisistä fraaseista kopioitunut data-sana RDM, research data management DMP, data management plan(ing) Big data ( Open data ( My data ( jne. Miten määritellään esim. aineisto, data, dataset, metadata jne.? Avoimuuden ja avaamisen vaatimukset hämmentävät tutkijoita Miten ihmeessä voin avata arkaluonteista tai tekijänoikeuden alaista materiaalia? HUOMAA! DMPn ohjaavat kysymykset eivät pakota avoimuuteen vaan tiedostamaan aineistojen hallintaan (esim. sensitiivisyyteen) liittyvät yksityiskohdat ”Avataan niin paljon kuin mahdollista suojataan niin paljon kuin tarpeen.” / ”As open as possible, as closed as necessary” (ks. esim. Jones

8 Tutkijoiden keskeisiä kysymyksiä ja huolenaiheita
Tutkimuksessani ei ole dataa tai aineistoa; onko tutkimuksessani dataa tai aineistoa? Usein on ja tämä selviää, kun asiaa tarkemmin tarkastellaan ja tutkijaa haastatellaan Mutta mahdollinen ja melko tyypillinen tilanne monessa aiempaan kirjallisuuteen pohjaavassa tai täysin teoreettisessa tutkimuksessa. Myös esimerkiksi Suomen Akatemia on ottanut asian huomioon ja mainitsee sivuillaan mm., että: "Jos tutkimuksessa ei synny säilytettävää tutkimusaineistoa, kuvaa tilanne liitteellä lyhyesti. Jätä liite myös silloin. Muutenkin kysymyksiin vastataan soveltuvin osin." Ei mallivastausta, mutta sopiva muotoilu voisi olla vaikka seuraava: ”The research doesn't reuse any existing data or produce new data, because the project is based solely on already existing (research) literature. For more detailed information on the nature of the project see research plan.” Esitelläänkö aineisto tai data jäännöksettömästi tutkimusartikkeleissa? Journal of Artistic Research -lehden vertaisarvioinnin ohjeistus: ”--- we could technically accept an exposition without words ---” Tutkimusjulkaisu (artikkeli, raportti, konsertti, exposition tms.) ≠ tutkimusaineisto

9 Aineiston ja datan määritelmiä
Aineisto = Data Arkikielessä määritelmään kiinnitetään harvoin huomiota Käytetään usein toistensa synonyymeinä Data voidaan ymmärtää yleiskäsitteenä, johon pitää erikseen liittää sitä selittävä määre; määrällinen, laadullinen, laskennallinen, tulkittu jne. Aineisto ≠ Data Datan ajatellaan usein viittaavaan vain digitaaliseen aineistoon Data ajatellaan usein olevan laskennallista, määrällistä, koneluettavaa jne.

10 Aineiston ja datan määritelmiä
Praktinen datan määritelmä Data voidaan ymmärtää havainnoiksi mistä tahansa aineistosta; havainnoiksi, joilla sinällään ei vielä ole esim. semanttista merkitystä; saa merkityksen tulkinnan tai analyysin kautta Data life-cycle Raakamateriaalista dataksi, datasta tulkinnoiksi/analyysiksi, tulkinnoista ja analyyseistä tutkimusraportiksi Yhden tason data voi olla toisen tason raaka dataa Aineiston ja datan jatkojalostaminen ja kopioituminen Erotetaan toisistaan tutkimuksen aikainen datan käsittely ja tutkimuksen jälkeiseen aikaan liittyvät toimenpiteet

11 Aineiston ja datan määritelmiä
Erilaisten aineistotyyppien/tasojen erottelu itse kerätty, yksilöllinen dokumenttien kokoelma jo ennalta arkistoitu, luetteloitu ja kuvailtu tai täysin järjestämätön mutta asianmukaisesti säilytetty kokoelma tutkimuksen myötä syntynyt aineisto tai data = tulkitut, kommentoidut tai koodatut aineistot (kvali ja/tai kvanti) ja raaka data/materiaali (esim. haastattelu äänitteellä) tutkimuksen/projektin myötä syntyvä taiteellinen teos tai prosessi ja siitä tehtävät huomiot – eroaako tämä edellisistä ja jos niin miten? fyysiset, digitoidut, digi-natiivit -jaottelu

12 Aineistonhallintasuunnitelma Data management plan (DMP)
Keskeinen osa hyviä tutkimuskäytäntöjä Elävä dokumentti, jota päivitetään tutkimuksen edetessä kaikkiin kysymyksiin ei edes voi vastata tutkimuksen alkuvaiheessa Tutkijan/tutkimusprojektin näkökulmasta suunnitelmassa… kuvataan aineiston kerääminen tai jo kerätty aineisto kuvataan aineiston systemaattinen hallinta ja käyttö tutkimuksen aikana kuvataan aineiston kuvailu ja varmistetaan kuvailun laatu (takaa mm. löydettävyyden) arvioidaan aineiston säilyttämisen ja käsittelyn kustannukset kuvataan aineiston eettinen ja turvallinen käyttö selvitetään aineiston omistus- ja käyttöoikeudet kuvataan aineiston pitkäaikaissäilytys ja mahdollinen avaaminen tutkimuksen jälkeen HUOM! DMP:n kirjoittamisen pedagoginen näkökulma rahoittajien vaatimuksen ohessa.

13 Tutkimusdatapolitiikka ja tukipalvelut
Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikka Tutkimusdatapolitiikassa kuvataan tutkimusdatan keräämistä, tallentamista, käyttöä ja hallintaa koskevia yliopistotason periaatteita ja linjauksia. Helsingin yliopiston datatuki: Yhden sähköpostin kautta kaikki data-asiantuntijat: Yliopiston kirjasto Tietotekniikkakeskus Keskusarkisto Tutkimuksen toimiala Henkilöstö- ja lakiasiat Lisätietoa palveluista yliopiston ulkoisilla sivuilla:

14 RDM Research guide Tutkimusdatahallintaohje

15 Tietoarkiston aineistonhallintakäsikirja

16 Avoimen tieteen käsikirja ja verkkokurssi

17 tutkijatunniste ORCiD-Tutkijatunniste

18 Tuuli - aineistonhallintasuunnitelmatyökalu
DMPTuuli… ( kansallisen Tuuli-projektin suunnittelema työkalu ohjeistuksen kehittetty yhteistyössä tutkijoidan kanssa perustuu brittiläisen Digital Curation Centerin, avoimen lähdekoodin DMPonline-ohjelmaan auttaa laatimaan aineistonhallintasuunnitelman jäsenneltyjen kysymysten ja ohjeiden avulla mahdollistaa aineistohallintasuunnitelman kommentoinnin ja laatimisen yhteistyönä kollegoiden kanssa auttaa jäsentelemään aineistonhallintasuunnitelman rahoittajien vaatimusten mukaisesti mallipohjien avulla

19 Tuuli - aineistonhallintasuunnitelmatyökalu

20 Tuuli - aineistonhallintasuunnitelmatyökalu

21 Tuuli - aineistonhallintasuunnitelmatyökalu

22 Tuuli - aineistonhallintasuunnitelmatyökalu

23 Tuuli - aineistonhallintasuunnitelmatyökalu

24 Aineistonhallintatyökalu tuuli

25 Att-työpaja Orientoivat kysymykset työpajan työryhmille:
Mitä aineistoja tunnistatte? Pyritään tunnistamaan aineistotyypit ja erittelemään niihin liittyvät avaamisen ongelmat ja näille ratkaisuehdotukset; tai keinot, joilla ratkaisuja voi löytää/mistä ratkaisuja voi etsiä (tietopalvelukaan ei välttämättä tiedä ratkaisua, mutta tietää, mistä sitä etsitään; ks. myös  lakimiesten näkökulma: ”kaikki on tapauskohtaista”) Missä tiedostomuodoissa aineistot esiintyvät (fyysiset, digitoidut, digi-natiivit)? Mitä erityisongelmia tai -piirteitä mainittuihin aineistoihin liittyy? IPR-työpajassa käsiteltyjen ongelmien ja kysymysten ohella

26 Kiitos! Tutkimusaineistot ja niiden hallinta – erityisesti avoimuuden ja taidealoJEN näkökulmasta
Mikko Ojanen tietoasiantuntija, Helsingin yliopiston kirjasto tohtorikoulutettava, Musiikkitiede, Helsingin yliopisto ATT – Avoimuus taidealojen tutkimuksessa