Tausta Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 (VNS 1/2009 vp). ”Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla poikkihallinnollisessa.

Esitys aiheesta: "Tausta Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 (VNS 1/2009 vp). ”Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla poikkihallinnollisessa."— Esityksen transkriptio:

1 Siviilipalvelus 2020 Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmän mietinnön luovutus 9.3.2011

2 Tausta Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 (VNS 1/2009 vp). ”Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla poikkihallinnollisessa työryhmässä selvitetään siviilipalveluksen kehittämismahdollisuudet. Siviilipalvelusta tulee jatkossa kehittää siihen suuntaan, että sen sisältö palvelee yhteiskunnan erilaisia kriisivalmiuksia. Siviilipalvelusvelvolliset tulee ottaa huomioon varauduttaessa erilaisiin kriiseihin.”

3 Työryhmän tehtäväksianto:
Selvittää siviilipalvelusjärjestelmän kehittämismahdollisuudet, mukaan lukien siviilipalveluksen pituuteen liittyvät kysymykset. Selvitystyössä työryhmän on arvioitava siviilipalvelusvelvollisten tosiasiallista sijoitettavuutta poikkeusoloissa sekä mahdollisuutta luoda siviilipalvelukseen ja asevelvollisuuteen yhtenäisiä koulutussisältöjä. Koulutuksen sisällön ja työpalvelun kehittämisessä työryhmän on otettava huomioon yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen strategia YETT (VN:n periaatepäätös ) ja sisäisen turvallisuuden ohjelma 2008–2011 (VN:n periaatepäätös ) sekä arvioitava puolustusministeriön asettaman asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia selvittäneen työryhmän ehdotusten vaikutuksia siviilipalvelusjärjestelmään.

4 Työryhmän kokoonpano puheenjohtaja ylijohtaja Raimo Luoma, TEM
ylitarkastaja Sari Alho,TEM pääsihteeri Eekku Aromaa, Suomen Sadankomitea ry kauppatieteen ja tekniikan tohtori Tarja Cronberg johtaja Ari Kerkkänen, Kriisinhallintakeskus saakka ja myöhemmin projektipäällikkö Hannamari Heinonen neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa, STM projektipäällikkö Hannu Kotipelto, Crisis Management Initiative, CMI erityisasiantuntija Tiina Raijas, PLM johtaja Mikko Reijonen, Lapinjärven koulutuskeskus neuvonantaja Heli Siivola, UM everstiluutnantti Vesa Virtanen, Pääesikunta sihteeri kaupallinen neuvos Tomi Lounema, TEM

5 Työryhmän työskentely
Työryhmän toimikausi – Työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa Työryhmä kuuli työnsä aikana useita asiantuntijoita Kuulemistilaisuus Tutustumiskäynnit: Lapinjärven koulutuskeskus, Kaartin jääkärirykmentti ja Helsingin kaupungin Kirjasto 10 Työryhmä selvitti yleisellä tasolla siviilipalvelusjärjestelmiä eräissä muissa Euroopan maissa Siviilipalvelusvelvollisten peruskoulutusjakson sisällön kehittämistä ja muutostarpeita selvitti alatyöryhmä Mietintöön liittyy kaksi eriävää mielipidettä

6 Siviilipalveluksen koko
Siviilipalveluksen valitsee palvelusmuodokseen vuosittain noin 2 500 asevelvollista, joka vastaa noin 7 prosenttia koko miesikäluokasta ikäluokan koosta riippuen. Valtion talousarviossa siviilipalvelukseen osoitetaan vuosittain noin 5,5 miljoonaa euroa. Siviilipalveluksen ja varusmiespalveluksen keskeinen ero liittyy palveluksen sisältöön: työpalvelus – koulutus/harjoittelu.

7 Kehittämisen lähtökohtia
Työryhmä katsoo, että nykyjärjestelmää on ryhdyttävä kehittämään aktiivisesti. Työryhmä tekee lukuisia esityksiä siviilipalvelusjärjestelmän kehittämiseksi olettaen, että järjestelmää tarvitaan jatkossakin asevelvollisuuden korvaavana palvelusmuotona. Siviilipalveluksesta kehitettäisiin vuoteen 2020 mennessä merkittävä julkisen edun mukainen voimavara. Työryhmän tekemät esitykset eivät ole kustannusvaikutuksiltaan kovin merkittäviä, mutta niiden arvioidaan olevan lainsäädännöllisesti haastavia.

8 Kehittämisehdotukset 1/3
Siviilipalvelusjärjestelmän hallinnon valtiollistaminen Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle perustetaan erillinen virasto (Suomen siviilipalveluskeskus). Työpalvelun kehittäminen Siviilipalvelusvelvollisia kannustetaan yhteiskunnan kannalta mahdollisimman hyödyllisiin palvelupaikkoihin. Luovutaan siitä, että palveluspaikattomat siviilipalvelusvelvolliset suorittavat työpalvelua Lapinjärven koulutuskeskuksessa. Siviilipalveluskeskus määräisi työpalveluspaikan niille velvollisille, jotka eivät työpalveluspaikkaa saa itse järjestettyä.

9 Kehittämisehdotukset 2/3
Siviilipalvelusajan pituus Pituutta ei ole nyt tarvetta lyhentää. Jos varusmiespalvelusaikaa lyhennetään, on asiaa syytä tarkastella uudelleen. Liittyy kaksi eriävää mielipidettä. Siviilipalveluksen ja asevelvollisuuden yhtenäiset koulutussisällöt Ei ole järkevää lähteä toteuttamaan keinotekoisesti. Naiset siviilipalveluksessa Naisilla tulisi olla ainakin vapaaehtoisena mahdollisuus suorittaa siviilipalvelus samaan tapaan kuin asepalvelus.

10 Kehittämisehdotukset 3/3
Siviilipalveluksen aikainen liikuntakoulutus Kansanterveyden edistämisen näkökulmasta olisi tarkoituksenmukaista, että siviilipalvelusvelvollisia kannustettaisiin ja ohjattaisiin terveisiin elämäntapoihin ja liikuntaharrastukseen vastaavaan tapaan kuin varusmiespalveluksessa. Siirtyminen varusmiespalveluksesta siviilipalvelukseen Varusmiespalveluksensa keskeyttävän tulisi päästä siviilipalvelukseen mahdollisimman nopeasti keskeyttämisen jälkeen. Siviilipalvelukseen liittyvä tutkimustieto Systemaattista tutkimustietoa tarvitaan tulevaisuuden kehittämistyötä varten. Perustiedon kerääminen on aloitettava välittömästi.