Katsaus kielioloihin Johanna Suurpää Johtaja, demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö.

Esitys aiheesta: "Katsaus kielioloihin Johanna Suurpää Johtaja, demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö."— Esityksen transkriptio:

1 Katsaus kielioloihin Johanna Suurpää Johtaja, demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö

2 Viittomakielilaki ja kielelliset oikeudet
Perustuslain 17 §:n 3 momentti Viittomakieltä käyttävien oikeudet turvataan lailla Kansainväliset ihmisoikeussopimukset Viittomakielilaki Suppea yleislaki: kokoaa yhteen viittomakielisten oikeuksia muualla lainsäädännössä Tarkoituksena edistää viittomakieltä käyttävän kielellisten oikeuksien toteutumista Lisätään viranomaisten tietoisuutta viittomakielistä sekä viittomakieltä käyttävistä kieli- ja kulttuuriryhmänä. ”Viranomaisen on toiminnassaan edistettävä viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään.”

3 Uusi viittomakielen yhteistyöryhmä asetettu
Oikeusministeriö on eilen asettanut uuden viittomakielen yhteistyöryhmän toimikaudelle – Työryhmä käsittelee valtioneuvoston piirissä ajankohtaisia viittomakieliin liittyviä asioita ja pyrkii parantamaan tiedonkulkua Työryhmässä edustettuina OM:n lisäksi: Kuurojen Liitto Finlandssvenska Teckenspråkiga Suomen Kuurosokeat opetus- ja kulttuuriministeriö sosiaali- ja terveysministeriö valtiovarainministeriö Kuntaliitto

4 Valtioneuvoston kielikertomus
Hallitus antaa eduskunnalle joka neljäs vuosi kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta Kertomuksessa käsitellään kansalliskielten lisäksi myös viittomakielten, saamen kielten, romanikielen asemaa ja kielellisten oikeuksien toteutumista 2017 kertomuksen teemoina kielelliset oikeudet sosiaali- ja terveyspalveluissa ja valtionyhtiöissä sekä kieli- ilmapiiri Edellinen kertomus annettu  sen jälkeen säädetty viittomakielilaki Viittomakieltä ja viittomakielisten asemaa koskevaa tietoa mm. avoimen otakantaa.fi-kyselyn kautta, kuulemistilaisuuksista ja lausunnoista

5 Viittomakieli syrjintäperusteena
Vuonna 2015 uusi yhdenvertaisuuslaki  yhdenvertaisuusvaltuutettu voi käsitellä kanteluita, joissa kieli syrjintäperusteena Vuonna 2016 yhteensä 49 tapausta, joissa syrjintäperusteena kieli 11 kantelua koski syrjintää viittomakielen perusteella Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteutti OM:n ja syrjinnän seurantajärjestelmän toimeksiannosta selvityksen vammaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä arjessa Selvityksen tiivistelmä julkaistu suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä yhdenvertaisuusvaltuutetun nettisivuilla Vuonna 2015 astui voimaan uusi yhdenvertaisuuslaki (1325/2004). Lain voimaanastumisen jälkeen yhdenvertaisuusvaltuutettu on voinut käsitellä kanteluita, joissa kieli on syrjintäperusteena tai osana syrjintäasiassa. Kantelun voi tehdä valtuutetulle kantelulomakkeella, puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista, edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. Vuoden 2015 aikana yhdenvertaisuusvaltuutettu on käsittelyt 42 syrjintätapausta, joissa perusteena on ollut kieli. Kaikista syrjintätapauksista 8,5 %:ssa on ollut kieli syrjintäperusteena. Vuonna 2016 käsittelyssä on ollut 49 tapausta, joissa syrjintäperusteena on ollut kieli. Kieli on ollut syrjintäperusteena noin 6, 5 %:ssa kaikista tapauksista. Jos mukaan otetaan myös tapaukset, joissa kieli on ollut ns. muu seikka syrjintäasiassa, on kieleen liittyviä syrjintätapauksia ollut 59 eli noin 7,5 % kaikista syrjintätapauksista. Kieleen liittyviä muita syrjintätapauksia sekä ”muu seikka syrjintäasiassa” on eniten kieliasioissa 18 (2,3 %). Nämä tapaukset eivät ole liittyneet suoranaisesti tiettyyn kieleen, vaan esimerkiksi kielitaitovaatimuksiin tai asiakaspalvelutilanteisiin. Suomen kieleen liittyviä tapauksia on ollut kaksi (0,3 %), ruotsin kieleen liittyviä tapauksia 10 (1,3 %), viittomakieliin liittyviä tapauksia 11 (1,4 %) ja saamen kieliin liittyviä tapauksia kolme (0,4 %). Muihin kieliin liittyviä tapauksia on ollut yhteensä 15 (2,0 %).

6 Viittomakieli sosiaali- ja terveyspalveluissa
Viittomakieliseltä yhteisöltä saadun palautteen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluista puuttuvat yhtenäiset käytännöt tulkkauksen järjestämisestä Epätietoisuutta siitä, kenen vastuulle tulkin tilaus kuuluu, millaisissa tilanteissa tulkki tulee tilata, ja kuka maksaa tulkkauksen kulut Viranomaisten asenteet viittomakielisten kielellisiä tarpeita kohtaan ovat usein vähätteleviä tai kielteisiä Tulkkia ei aina tilattu edes pyynnöstä huolimatta  mahdollinen vaara potilasturvallisuudelle Lausunnoissa nostettiin esiin myös ongelmia Kelan tuottamien tulkkauspalveluiden laadussa PeV viittomakielilain valmistelun yhteydessä: Esim. oikeus saada viranomaisen kustantamaa tulkkausapua viranomaisaloitteissa asioissa ei aina toteudu, vaan viittomakielinen joutuu itse huolehtimaan tulkkausavusta. Tulkkauspalvelulain mukaiset palvelut näyttäisivät olevan lähes ensisijaisessa asemassa, vaikka laki on toissijainen suhteessa muuhun tulkkausta tai tulkitsemista koskevaan lainsäädäntöön. Lausumassaan eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen turvaamiseksi, että viittomakieltä käyttävien oikeudet toteutuvat koko maassa siten, kuin heidän kielellisiä oikeuksiaan koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa on tarkoitettu. Viittomakieliset asiakkaat ovat raportoineet, että heille ei aina pyynnöstä huolimatta ole tilattu tulkkia, jolloin potilasturvallisuus on saattanut vaarantua. Joissain sairaaloissa osastohoidossa oleville potilaille on saatettu tilata tulkki esimerkiksi vain lääkärikierron ajaksi, jolloin kommunikointi osaston muun henkilöstön kanssa on käytännössä ollut mahdotonta. Toisinaan taas paikalle tulee useampikin tulkki, jos tietoa viranomaisen jo tilaamasta tulkista ei ole välitetty asiakkaalle, vaan tämä on kuvitellut, että tulkin tilaaminen on hänen vastuullaan. Joissain sairaaloissa asiakasta pyydetään hoitoonkutsukirjeessä ilmoittamaan sairaalalle tulkin tarpeesta etukäteen, mutta ilmoituksen voi tehdä vain puhelimitse, mikä on kuuron asiakkaan kannalta luonnollisesti ongelmallista. Useissa kaupungeissa sosiaalitoimi (esimerkiksi vammaispalvelu) on katsonut, että asiakkaan kuuluu tilata tulkki, koska asiakkaalla itsellä on asiaa. Kuurojen liitto ry:n ( ), Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry:n ( ) ja Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssin ( ) lausunnot oikeusministeriölle. Myös Kelan vastuulla olevassa viittomakielten tulkkauspalvelussa on ilmennyt vakavia puutteita. Oikeusministeriön saamien tietojen mukaan Kelan järjestämien tulkkauspalveluiden laatu on ollut epätasaista erityisesti sen jälkeen, kun tulkkauspalvelujen välitystoiminta keskitettiin Turkuun vuodesta 2014 lähtien. Tulkkauspalvelujen käyttäjien mahdollisuudet vaikuttaa muun muassa tulkin valintaan ovat keskittämisen myötä heikentyneet. Tulkin valinnassa ei aina ole huomioitu asiakkaan toiveita tai tulkkaustilanteen vaativuutta. Varsinkin suomenruotsalaisen viittomakielen osalta Kelan tulkkauspalvelujen tilanne on huolestuttava. Suomenruotsalaista viittomakieltä taitavia tulkkeja on hyvin vähän. Lisäksi suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäville kuuroille asiakkaille tarjotaan toisinaan ruotsin kielen taitoisia tulkkeja, jotka kuitenkin käyttävät suomalaista viittomakieltä eivätkä välttämättä ymmärrä suomenruotsalaista viittomakieltä.

7 Viittomakieli sosiaali- ja terveyspalveluissa
Toive omakielisistä palveluista Erityisesti erityisen haavoittuvat asiakasryhmät ja pitkät asiakassuhteet Tarve viittomakieliselle asiakirjakäännökselle, jos lukutaito heikko Sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuudessa puutteita Joillain paikkakunnilla ajanvaraus mahdollista tekstiviestillä , mutta usein vain soittamalla Oikeusministeriölle annetuissa lausunnoissa on korostettu, että erityisesti viittomakieltä äidinkielenään käyttäville lapsille tulkin käyttömahdollisuus tulisi turvata kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Toisaalta on tuotu esiin, että osa sosiaali- ja terveyspalveluista on luonteeltaan sellaisia, että niissä tarvittaisiin tulkkauksen sijaan omakielisiä palveluita. Tällaisia ovat palvelut, joissa asiakassuhteet muodostuvat pitkiksi sekä haavoittuvien ryhmien palvelut, kuten nuorten terapiapalvelut, osa vanhuspalveluista, mielenterveyspalvelut, lasten, muistisairaiden, maahanmuuttajien tai syrjäytyneiden palvelut. Kuurojen liiton mukaan viittomakieltä käyttävien suomen tai ruotsin kielen luku- ja kirjoitustaito vaihtelee paljon. Asiointitilanteessa tulkin viittoma nopea tulkinnos ei tallennu mihinkään ja asiakas voi unohtaa sen sisällön. Joissain asioissa kirjallinen päätös saadaan vasta asiointitilanteen jälkeen. Jos henkilö ei ymmärrä kirjoitettua suomea tai ruotsia, hänen oikeusturvansa voi vaarantua. Viime vuosina onkin nostettu esille tarve saada asiakirjakäännöksiä viittomakielelle tilanteissa, joissa viittomakieltä käyttävän henkilön lukutaito on heikko. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuudessa on edelleen parannettavaa viittomakieltä käyttävien näkökulmasta. Joillain paikkakunnilla ajanvaraus onnistuu tekstiviestillä, mutta usein asiakas voi hoitaa asiansa vain soittamalla. Viittomakieltä käyttävien kuurojen näkökulmasta palveluiden järjestämisessä viittomakielellä tai viittomakielisen tulkkauksen hankinnassa on kyse yhtäältä kielellisten oikeuksien huomioimisesta ja toisaalta kohtuullisista mukautuksista vamman perusteella. Kuurojen liitto ry:n mukaan näiden kahden näkökulman yhteensovittaminen ei nykyisellään toimi kuntatasolla. Esimerkiksi vanhustenhuollossa esiintyy usein epäselvyyttä siitä, kenelle vastuu kuuron asiakkaan palvelujen järjestämisestä kuuluu. Lisäksi monivammaisten viittomakieltä käyttävien kuurojen palveluntarpeen arvioinnissa kielelliset tarpeet on toisinaan täysin sivuutettu. Esimerkiksi liikuntavammaisen viittomakielisen palveluntarvetta arvioitaessa painopiste voi olla liikkumisen apuvälineiden ja esteettömän fyysisen ympäristön järjestämisessä, kun taas viittomakielisen tai viittomakielelle tulkatun palvelun tarve jää vähemmälle huomiolle.

8 Kielikertomuksen valmistelussa tunnistetut kehittämistarpeet
Viittomakieltä käyttävien asiakkaiden ja potilaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden keskittäminen Kuurona tai kuulovammaisena syntyvän lapsen oikeus oppia viittomakieltä Tulkkauspalveluiden kokonaisarviointi ja koordinaation kehittäminen Tiedon lisääminen viittomakielestä ja viittomakieltä käyttävien kielellisistä oikeuksista Viittomakieltä käyttävien asiakkaiden ja potilaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden keskittäminen Viittomakieleen liittyvän asiantuntemuksen kokoaminen ja keskittäminen tiettyihin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin tai toimipisteisiin. Muut yksiköt/toimipisteet voisivat hyödyntää asiantuntemusta ja kielitaitoa esimerkiksi videoyhteyden kautta. Viittomakielentaitoisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kielitaidon huomioiminen ja nykyistä parempi hyödyntäminen asiakas- ja potilastyössä. Kuurona tai kuulovammaisena syntyvän lapsen oikeus oppia viittomakieltä selvitetään eri viranomaisten toimintatavat, jotka estävät tai vaikeuttavat kuurona tai kuulovammaisena syntyvän lapsen mahdollisuutta oppia viittomakieltä puhutun kielen rinnalla ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi. Tulkkauspalveluiden kokonaisarviointi ja koordinaation kehittäminen arvioidaan erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyisiä käytäntöjä viittomakielisen tulkkauksen järjestämiseksi sekä Kelan järjestämän tulkkauspalvelun toimivuutta ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin tulkkauspalveluiden koordinaation kehittämiseksi ja tulkkauksen laadun parantamiseksi. Tiedon lisääminen viittomakielestä ja viittomakieltä käyttävien kielellisistä oikeuksista koulutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä viranomaisten velvoitteista sekä kuulovammoista, kuuroudesta, viittomakielestä, viittomakielisen yhteisön kulttuurista ja tulkkauksen käytöstä; tiedotetaan kielellisistä oikeuksista ja viranomaisten velvoitteista viittomakieltä käyttäville henkilöille.

9 Viittomakielinen esite perustuslaista
Hyvät kuulijat Suomi juhlii tänä vuonna itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa. Suomi on hyvä maa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on maailman paras hallinto. Suomen peruskoulutus on maailman parasta. Suomi on maailman lukutaitoisin maa. Mutta ei niin hyvää, ettei jotain korjattavaakin. Vaikka olemme lukutaitoisin maa, tulee meidän huolehtia myös niistä, joiden äidinkieli ei ole kirjoitettu kieli. Viittomakielilaki edellyttää viranomaisilta viittomakielen käytön edistämistä. Tästä syystä yhtenä Suomi 100-juhlavuoden hankkeena oikeusministeriö yhteistyössä eduskunnan ja Kuurojen liiton kanssa julkaisee tänään perustuslaista kertovan esitteen viittomakielellä ja suomenruotsalaisella viittomakielellä. Esite on tehty alunperin vuonna 2000 ja tuolloin myös viittomakielellä. Viittomakielinen versio oli kuitenkin video, joka ei nykypäivän vaatimuksia vastaa. Siksi juhlavuoden kunniaksi julkaistaan nyt tietoa perustuslaista viittomakielellä uudestaan. Se on saatavilla oikeusministeriön youtube-kanavalla. Julkistuksen kunniaksi katsomme nyt yhden osan kokonaisuudesta.

10 Kiitos mielenkiinnostanne ja hyvää viittomakielen päivää 12. 2. www
Kiitos mielenkiinnostanne ja hyvää viittomakielen päivää 12.2.! Facebook: