Ahdistuneisuushäiriöt

Esitys aiheesta: "Ahdistuneisuushäiriöt"— Esityksen transkriptio:

1 Ahdistuneisuushäiriöt
kumppanuuskoulutus Jyrki Varjonen psyk el

2 Kiireettömän hoidon kriteerit 1 (STM)
AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖIDEN KIIREETÖN HOITO ICD-tautiluokitus F Neuroottiset, stressiin liittyvät ja elimellisoireiset häiriöt (DSM-IV) F40.1 Sosiaalisten tilanteiden pelko (Phobia socialis) F40.2 Määräkohteiset pelot eli fobiat (Phobiae specificae) F41.0 Paniikkihäiriö (Status panicus) F41.1 Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (Status anxifer) F42 Pakko-oireinen häiriö F43 Reaktiot vaikeaan stressiin ja sopeutumishäiriöt F44 Dissosiaatiohäiriöt F45 Elimellisoireiset (somatoformiset häiriöt) F48 Muut neuroottiset häiriöt (mm. neurastenia) Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

3 kriteerit 2 Perusterveydenhuolto (yleislääkärin johtama toiminta)
• Ahdistuneisuushäiriöpotilaan tavanomainen hoito kuuluu perusterveydenhuoltoon. Perusterveydenhuolto psykiatrin konsultaation tukemana1 • Mikäli tavanomainen hoito (lääkitys ja/tai keskusteluhoito) ei ole se lkeästi lievittänyt ahdistuneisuutta yhden kuukauden kuluessa, pyydetään psykiatrin konsultaatio. • Mikäli konsultaation jälkeen toteutettu hoito ei ole tuottanut toivottua tulosta kolmen kuukauden aikana, harkitaan potilaan lähettämistä arvioon erikoissairaanhoitoon. Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

4 kriteerit 3 Kiireettömässä lähetteessä edellytettävät tiedot ja läheteindikaatiot erikoissairaanhoitoon2 • Poissuljetaan kiireellisen hoidon indikaatiot kuten vakava itsetuhoisuus • Ahdistuneisuus ei ole korjautunut huolimatta kolmen kuukauden mittaisestahoidosta, joka on toteutettu psykiatrian erikoislääkärin konsultaation perusteella. Potilas lähetetään arvioon psykiatriseen erikoissairaanhoitoon,mikäli sellaista ei voida tehdä perusterveydenhuollossa. • Potilaalla on samanaikainen persoonallisuushäiriö pitkäaikaisen ahdistuneisuushäiriön kanssa. • Potilaan työkykyisyys ei ole palautunut kolmen tai viimeistään kuuden kuukauden aikana. • Erikoissairaanhoidon tekemää arviota tulee harkita myös silloin, jos potilaanahdistuneisuus selkeästi haittaa hänen työkykyään, toimintakykyäänja ihmissuhteitaan (GAS < 55). Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

5 Ahdistuneisuushäiriöt
Ahdistuneisuushäiriöt ovat pitkäaikaisia sairauksia, joiden kansanterveydellistä merkitystä on vasta vähitellen alettu tiedostaa. Psyykkisiin kriiseihin ja sopeutumishäiriöihin liittyy ahdistusta, mutta ne ovat ajallisesti rajatumpia pääsääntöisesti. Ahdistus on voi olla luonteeltaan sisäistä jännitystä, levottomuutta, kauhua tai paniikkia. Ahdistusta voi usein luonnehtia peloksi ilman todellista ulkoista konkreettista vaaraa. Lievä ahdistus kuuluu elämään. Sairaudessa ahdistus muuttuu voimakkaaksi, jatkuvaksi tai pitkäkestoiseksi ja on sosiaalista tai psyykkistä toimintakykyä rajoittavaa. Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

6 Ahdistuneisuushäiriöt jatkuu
Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy fyysisiä oireita, jotka ovat tyypillisesti autonomisen hermoston aktivoitumisen oireita. Toimintakykyä haittaa myös usein ahdistuneisuushäiriöihin liittyvä välttämiskäyttäytyminen. Ahdistus muuttuu usein ongelmaksi kun se niin sanotusti yleistyy eli muuttuu voimakkaaksi, jatkuvaksi tai eri tilanteissa esiintyväksi. Tällöin myös käytännössä potilas tulee hoitoon ja lääkehoidon tarve akutisoituu. Ahdistuneisuushäiriöitä on paljon hoidettu rauhoittavilla lääkkeillä eli bentsodiatsepiineilla, jotka on helppo aloittaa mutta vaikea lopettaa. Niiden käyttöön voi liittyä osalla potilaista lääkeriippuvuusongelmatiikkaa. Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

7 Ahdistuneisuushäiriöt ja persoonallisuus
Aikanaan puhuttiin neurooseista, joissa ihminen itse kärsii ja persoonallisuushäiriöistä, joissa ympäristö kärsii. Nykyisin ajatellaan, että persoonallisuushäiriöinenkin kärsii myös itse kun vaikea sopeutua. Jos ihmisellä on paljon eri pelkoja tai ahdistuneisuuksia, niin persoonallisuushäiriön mahdollisuus pitää muistaa. Häiriöillä on paljon yhteisesiintymistä ja ihmisen hoito on parhaimmillaan joustavaa. Lääkeriippuvuuden riskiä voi koittaa arvioida aiemman elämänhistorian ja nykytilanteen riippuvuuspiirteiden perusteella. Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

8 Paniikkihäiriö Tunnusomaista ovat toistuvat, voimakkaat psyykkiset ahdistuneisuuskohtaukset. Hallitsevia oireita usein: yhtäkkiä alkava sydämentykytys, rintakipu, tukehtumisen tunne (ilman loppumisen tunne), huimaus ja epätodellisuuden tunne. Samalla ilmenee kuolemanpelkoa tai mielen hallinnan menettämisen pelkoa ja/tai hulluksi tulemisen pelkoa. Kohtaus saavuttaa huippunsa suht nopeasti minuuteista ja kestää yleensä minuuttia. Potilaat alkavat pelätä kohtauksia ja välttää tilanteita ja paikkoja joissa kohtauksia on tullut. Paniikkikohtaus on voi olla spontaani ja se voi tulla myös yöllä unen aikana. Tilanteeseen liittyvät kohtaukset voivat tulla spesifissä tilanteessa. Tähän voi liittyä agorafobiatyyppinen piirre eli tilanteissa joista "ei ole pakoreittiä". Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

9 Paniikkihäiriö jatkuu
Historia: Paniikkihäiriö-tyyppinen ilmiö on tunnettu jo 1800-luvun loppupuolelta. Alkuun potilaita pidettiin hysteerikkoina. Nykyisin taas hysteerisyysilmiöstä ei puhuta. Historiallisia dg nimityksiä: dystonia neurocirculatoria(DNC), Da Costan syndrooma, sotilaan sydän, ärtynyt sydän, hyperventilaatio-oireyhtymä ha neurovegetatiivinen oireyhtymä. Diagnoosi tuli kansainväliseen käyttöön vuonna Omaan tautiluokitukseemme se tuli 1987. Tausta: Terveys kuukauden esiintyvyys yli 30-v suomalaisilla 1,4% miehistä ja naisilla 2,4%. Tyyppipotilas nuori nainen. Kulkee suvuittain. periytyvyys 30-40%. 1960-luvun alussa todettiin, että trisykliset masennuslääkkeet estävät paniikkikohtauksia. Klassikkolääke on klomipramiini. Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

10 Lisää paniikista Jos paniikkikohtauksia esiintyy vain depression aikana, niin ei puhuta varsinaisesta paniikkihäiriöstä. Monet serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinottoa estävät lääkkeet näyttävät olevan tehokkaita paniikkihäiriölääkkeitä. Aivojen gamma-aminovoihappo (GABA)-välitteisen hermovälityksen häiriintymisellä on todennäköisesti merkittävä rooli paniikkihäiriön synnyssä. Monet biologisilta ominaisuuksiltaan erilaiset aineet voivat provosoida paniikkikohtauksia. Käytännössä tärkeitä ovat muun muassa kofeiini, tupakka ja sympatomimeetit. Paniikkikohtauksia tulee helposti huumeiden provosoimina tai päihteiden vieroitusvaiheessa. Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

11 paniikki jatkuu Paniikkihäiriöpotilaiden pelon tunteita sääntelevä hermoverkko on poikkeuksellisen herkkä. Verkoston keskus on amygdala eli mantelitumake. Paniikkipotilailla on tyypillisesti katastrofi-ajatusten noidankehä jossa fyysiset ja psyykkiset oireet vahvistavat toisiaan. Paniikkipotilailla myös tukeutumisen tarve lisääntyy (saattaja usein mukana) erotusdg: muut ahdistuneisuushäiriöt, somaattiset sairaudet. lab: PVK, Fb-gluc, S-ca, TSH ja EKG. Taudinkulku: 40% pärjää hyvin, 40% lievemmin oireilevia ja 20% vaikeammin psykososiaalisesti invalidisoituneita. Noin 30% potilaista ei ole rinnakkaisia mielenterveyden häiriöitä. komorbiditeetti: Depression sairastaa noin puolet, muut ahdistuneisuushäiriöt ja päihdeongelmat ovat myös muuta väestöä yleisempiä. Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

12 Edelleen paniikkia Hoito: Ensilinjan lääkkeitä ovat SSRI-lääkkeet ja muut masennuslääkkeet (esim venlafaksiini, moklobemidi, reboksetiini ja mirtatsapiini) Lääkehoitoa riittävän pitkään. Min ½ vuotta oireiden katoamisesta. Potilasopetus sairaudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä Kognitiivinen terapia ja kognitiivinen restrukturointi. katastrofi-ajatukset, vääristyneet ajatusrakennelmat. Yritetään tiedostaa tilanteiden kulkua ja tuoda selviytymisajatuksia katastrofiajatusten tilalle. Hengityksen hallinta, palleahengityksen opettaminen. Rentoutuminen, mielikuvaharjoittelu. Altistuksen käyttö psyykkisellä tuella välttämiskäyttäytymisen vähentämiseksi. Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

13 Sosiaalisten tilanteiden pelko
Nuorilla ujous on yleistä. Mielenterveyden häiriössä ahdistus hyvin toistuvaa, suhteettoman voimakasta tilanteen todelliseen uhkaavuuteen nähden. Välttämiskäyttäytyminen. alentaa toimintakykyä ja aiheuttaa merkittävää kärsimystä. Yleistyneessä sosiaalisessa fobiassa oireita esiintyy useimmissa sosiaalisissa tilanteissa. Puhutaan kahvikuppineuroosista, koska ruokailu ja kahvitilanteet tyypillisiä esiintymispaikkoja. Muita esimiesten tapaaminen, esiintymistilanteet, vieraiden tapaaminen. Tilanteet joissa tehdään jotain toisen katsellessa. Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

14 sos fobia jatkuu Esiintyy somaattisia oireita. muun muassa punastuminen, vapina, hikoilu ja sydämentykytys. Fyysiset oireet ja häpeän pelko johtavat helposti noidankehään. komorbiditeettia muihin ahdistuneisuushäiriöihin ja masennustiloihin ja päihdeongelmiin merkittävästi. Estynyt persoonallisuus on samankaltaisia piirteitä omaava mielenterveyden häiriö kuin sosiaalinen fobia. Sosiaalinen fobia alkaa usein jo teini-iässä. Terveys 2000 tutkimuksessa yli 30-vuotiailla esiintyi vuoden aikana 1 % suomalaisista. Heritabiliteetti 30-50% Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

15 sos fobia jatkuu Alle puolet on hoidossa.
Muodostaa usein elämänlaatuongelman. Hoito. Lääkehoito ja kognitiivinen terapia osoitettu tehokkaiksi. Masennuslääkkeet ensijaisia kun yleistynyt tautimuoto. B-salpaaja laajasti käytössä esiintymisjännityksessä. Bentsodiatsepiineja ei pidä käyttää, jos päihdeongelma. SSRI lääkkeet ensilinjan lääkkeitä. Vaste voi tulla hitaasti. Venlafaksiini ja moklobemidi myös käyttökelpoisia. Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

16 Yleistynyt ahdistuneisuus
Tavallinen, varhain alkava ja pitkäkestoinen. esiintyvyys 1.2-6,7 prosenttia väestöstä. Yleistyneestä ahdistuneisuudesta kärsivät hakeutuvat vastaanotolle usein autonomisen hermoston oireiden vuoksi. Ahdistuneisuus näkyy usein myös kasvoista ja olemuksesta. Naisilla periytyvyys tavallisempaa, periytyvyys 30%luokkaa. Vähäisempää kuin depressiossa. Biologisesti adrenergisten reseptorien vähentynyttä herkkyyttä todettu. Noradrenaliini- ja serotoniinivälitteisen hermotoiminnan säätelyhäiriö mahdollisesti johtaa kohonneeseen vireystilaan (hyperarousal). Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

17 yleistynyt ahdistuneisuus 2
Kuvantamistutkimuksissa aineenvaihdunnan vilkastumista otsa-, ohimo- ja takaraivolohkoissa ja pikkuaivoissa. vähenemistä tyvitumakkeissa ja cyrus cinculatum- alueella. Keskeistä selittämättömät laaja-alaiset ahdistuneisuusjaksot. Ahdistus ei ole kohtauksellista tai tiettyihin tilanteisiin liittyvää. Hoidoksi: käyttäytymis ja kognitiivinen terapia. Sekä tukea-antavat terapiat. Lääkkeet: bentsodiatsepiinit, buspironi (30-60mg) ja masennuslääkkeet (ssri ja venlafaksiini), pregabaliini. Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

18 Määräkohtaiset pelot Objektiin, paikkaan tai tapahtumaan kohdistuva pelko. Esim. hämähäkit, korkeat paikat, verinäytteen ottaminen, pimeä, lentokoneessa matkustaminen jne. Voi olla suhteeton pelko sinänsä epätodennäköistä uhkaa kohtaan. Voi liittyä pelko itsehallinnan menettämisestä. Korkeat paikat (hyppääminen) veitset (lyömäase). Ahdistus on voimakasta lähentelee paniikkia ja halu välttää kohdetta. Tässäkin ihminen oppii pelkäämään myös pelkoa. USA:ssa 12 kk esiintyvyys naisista 13% ja miehistä 4%. naisilla yleisimpiä eläimet ja miehillä korkeat paikat. Lieväasteisia pelkoja ei ole pidetty sairauksina. Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

19 Peloista Periytyvyys 25-40%. Eläimiin kohdistuvat pelot periytyvät voimakkaimmin. Aivojen biologisilla tekijöillä voi olla taustamerkitystä. Keijukaismaisina kasvonpiirteinä ilmenevässä Williamsin oireyhtymässä pelkojen esiintyvyys on yli 80%. Veren näkemiseen liittyvän pelon on esitetty mahdollisesti liittyvän poikkeuksellisen herkkään baro-heijasteeseen, mikä selittäisi alttiuden voimakkaisiin vasovagaalisiin reaktioihin. Miten ihminen oppii pelkäämään. 1.Klassinen ehdollistuminen 2. jos näkee toisen ihmisen kokevan pelottavaa. 3. Saa omin vähin tiedoin pelottavaa informaatiota. Kaikkiaan yksilölliset erot suuria, toinen oppii pelkäämään ja toinen ei. Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

20 Määräkohtaisten pelkojen hoito
Käyttäytymisterapeuttiset altistushoidot tehokkaimpia. Tieto pitkäaikaistehosta ristiriitaista. Suomessa käyttäytymisterapiahoitomuodot eivät ole yleistyneet määräkohtaisissa peloissa. Pelkoja ei ole tutkittu tai seulottu, kun tehokasta hoitoa ollut rajallisesti käytössä. Tilannekohtaista rauhoittavaa lääkitystä on käytetty. Psykoanalyyttista hoitoa on käytetty, mutta yleistä läpimurtoa kaikkien potilaiden kohdalla ei voida saada. Tuoreet fobiat ovat reagoineet tähän hoitoon parhaiten. Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

21 Pakko-oireinen häiriö
6 kuukauden prevalenssi 2% Geneettisillä tekijöillä on merkitystä häiriön synnyssä. Alkaa usein nuorena, kuten muutkin ahdistushäiriöt Kuvantamisessa todettu orbitofrontaalialueen, cinculumin ja striatumin ylitoimintaa. Biologisesti serotoniini-dopamiinitasapainon poikkeavuus.Häiriöitä myös glutamaatti ja neuropeptidivälitteisessä toiminnassa. Keskeistä pakkoajatukset ja pakkotoiminnot. Pakkoajatuksia vaikea poistaa mielestä, ovat usein epämiellyttäviä. Yleisin on kontaminaatiopelko. Seuraavaksi yleisimpiä pakonomainen epäily, symmetrian tarve sekä agressiiviset pakkoajatukset. Myös seksuaaliset pakkoajatukset tavallisia. Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

22 pakko-oireinen häiriö 2
Pakkotoiminnot ovat toistuvia toimintaketjuja.Tarkistaminen, peseminen, laskeminen. Diagnoosiin vaaditaan, että pakko-oireet vievät enemmän kuin tunnin päivässä. Liittyy myös usein välttämiskäyttäytymistä. Pakko-oireisten häiriöiden kirjo on laaja psykoottisista häiriöista Aspergerin oireyhtymään.Lisäksí on pakko-oireinen persoonallisuushäiriö(vaativan persoonallisuuden alatyyppi)ja pakko-oireet liittyvät usein myös syömishäiriöihin. Vakava masennustila on usein komorbidi. Hoidetaan muun muassa käyttäytymisterapialla ja serotoniinilääkkeillä (tyypillisesti suurilla annoksilla). Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /

23 F43.1 Traumaperäinen stressireaktio
Voi olla työperäinen. Vähintään kuukauden kestävä ahdistusreaktio poikkeuksellisen traumaattiseen tapahtumaan tai tilanteeseen, joka kuitenkin useimmilla menee ohi alle kuukaudessa. Tapahtumat jäävät pyörimään mieleen. Elinikäinen esiintyvyys 1-3 % Lisämunuaisen erittämä kortisolin taso on vakavista depressioista poiketen keskimäärin alhaisempi. Käypä hoito suos. ensisij. Traumakeskeinen kogn –behav terapia tai silmänliikkeillä poisherkistäminen ja uudelleen prosessointi EMDR-psykoterapialla. Hoidossa monet masennuslääkkeet tehokkaita (mm. kaikki ssri lääkkeet, mirtatsapiini, moklobemidi, tratsodoni, venlafaksiini ja trisykliset) Unettomuuden hallinta myös usein tärkeää. Uuden polven sedatiiviset ad-lääkkeet tulevat kyseeseen. Bensodiatsepiinien tehoa ei ole osoitettu. Psykoosilääkkeitäkin on jouduttu käyttämään (risperidoni ja olantsapiini) Presentation heading / Työterveyslaitos / MM /