KULTTUURIN PIRSTOUTUMINEN

Esitys aiheesta: "KULTTUURIN PIRSTOUTUMINEN"— Esityksen transkriptio:

1 KULTTUURIN PIRSTOUTUMINEN
Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. KULTTUURIN PIRSTOUTUMINEN Luku Uuden kynnyksellä, s. 182–191

2 Moderni maailma Ensimmäisellä maailmansodalla (1914–1918) oli suoraan ja välillisesti runsaasti seuraamuksia: Syntyi uusia valtioita: Suomi Viro Latvia Liettua Puola Neuvostoliitto Neuvostoliitto Tsekkoslovakia Suomi Viro Latvia Liettua Jugoslavia Puola Tsekkoslovakia Jugoslavia Hävinneet valtiot, erityisesti Saksa, kokivat rauhan nöyryytyksenä. Rauhanaatteen eli pasifismin suosio lisääntyi, ja ristiriitoja ratkaisemaan perustettiin Kansainliitto.

3 Tiede ja taide joutuivat uudessa tilanteessa kriisiin.
1800-luvun lopulta alkanut eurooppalaisen kulttuurin rappiota ennustava fin de siècle -tunnelma vahvistui. Epävarmuus lisääntyi ja suhde tulevaisuuteen muuttui entistä pessimistisemmäksi. Tiede ja taide joutuivat uudessa tilanteessa kriisiin. Elämästä haluttiin kuitenkin myös nauttia sodan kauhujen jälkeen. Ylhäällä Ensimmäisen maailmansodan tuhoja. Vieressä Saksalainen taiteilija Otto Dix kuvasi 1920-luvulla sekä sodan jälkiä että uutta vuosikymmentä. Postimerkissä tanssijatar Anita Berber vuonna 1925.

4 Kaupunki modernin elämän näyttämönä
1920-luvun uusi elämäntapa nimettiin MODERNIKSI vastakohtana perinteiselle. Modernia elämäntapaa leimasivat kaupunkilaisuus uusi tekniikka muoti ja viihde vapauden korostaminen yksilökeskeisyys naisten aseman vahvistuminen Euroopassa.

5 Moderniin elämään suhtauduttiin joko ihaillen tai paheksuen.
Myös kaupunkiin suhtauduttiin kaksijakoisesti: se oli keinotekoisen, jopa syntisen elämän pesäpaikka, mutta samalla se tarjosi aivan uusia mahdollisuuksia. Modernin symbolina voi pitää nuorta naista, joka opiskeli, teki töitä kodin ulkopuolella, huvitteli ja pukeutui muodin mukaan eikä enää suostunut viktoriaanisen naisihanteen tiukkoihin rajoihin. 1920-luvun naisten muotia.

6 Vertaa George Groszin Kaupungin (1916) (s
Vertaa George Groszin Kaupungin (1916) (s. 184) piirteitä uuden ajan alun kaupungin piirteisiin (s. 98). Mitä eroja löydät?

7 rauhallinen ja väljä dramaattisesta tapahtumasta huolimatta
PIIRRE RENESSANSSIKAUPUNKI MODERNI KAUPUNKI YLEISTUNNELMA RAKENNUKSET TEKNIIKKA, KULKUNEUVOT TEKNIIKKA, VALAISTUS rauhallinen ja väljä dramaattisesta tapahtumasta huolimatta kiivas ja kiireinen, kaduilla tungosta tyypillistä renessanssi- rakentamista moderni funktionaalinen tyyli näkyy sivulla olevissa taloissa kuljetaan jalkaisin tai ratsastetaan kuljetaan raitiovaunulla tai bussilla luonnonvalo sähkövalo

8 Vietit ja seksuaalisuus nostetaan julkisuuteen
Ihmisen sisäisestä maailmasta tuli tieteellisen kiinnostuksen kohde 1800-luvulla. Psykologia ryhtyi selittämään ihmisen käyttäytymistä. 1900-luvun alussa itävaltalaisen lääkärin Sigmund Freudin opit muuttivat rajusti käsityksiä ihmismielestä: Ihminen on seksuaalinen olento, joka toimii viettiensä varassa. Unet ovat portti piilotajuntaan: niiden avulla voidaan ymmärtää ihmisen toimintaa. Mieltä tuli hoitaa psykoanalyysiin perustuvan psykoterapian avulla. Freudin ajatukset hämmensivät porvarillis-kristillistä, usein seksuaalikielteistä kulttuuri-ilmastoa. Hänestä tuli yksi merkittävimmistä 1900-luvun ihmiskäsityksen uudistajista, jonka ajatukset herättävät kiivasta väittelyä vielä 2000-luvullakin. Sigmund Freud ja Josephine Baker.

9 Modernin taiteen synty
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa taiteilijat ryhtyivät rikkomaan taiteen perinteisiä rajoja. Yhden vallitsevan tyylin asemasta erilaiset suuntaukset alkoivat elää rinnakkain ja saivat toisiltaan vaikutteita – taidemaailma pirstaloitui ja monimuotoistui.

10 Impressionismi Impressionistien tyylin lähtökohtana oli valo ja puhtaisiin väreihin perustuva paletti. Taiteilijat eivät maalanneet enää vain ateljeissaan, vaan lähtivät ulos, kuten Eduard Manet’n taulussa Monet maalaa veneessään Argenteuilissa (1874).

11 Ekspressionismi Ekspressionistit halusivat tuoda esiin tunteita ja ihmisten sisäistä maailmaa. Henri Matisse sanoi haluavansa taiteellaan tuottaa mielihyvää. Hän toteutti ajatusta teostensa voimakkaitten värien ja selkeitten muotojen avulla kuten Punainen huone -teoksessa (1908).

12 Jugend-tyyli Jugend-tyyli sai vaikutteita monelta suunnalta: Egyptin ja antiikin Kreikan taiteesta, bysanttilaisista mosaiikeista ja ikoneista. Gustav Klimtin Suudelmaa (1908) on sanottu kauneuden ja erotiikan juhlaksi.

13 Kubismi Kubismi rikkoi vakiintuneen tilakäsityksen. Se ei hyväksynyt perinteistä perspektiiviä, vaan yhdisteli yksityiskohtia eri tarkastelukulmista, kuten Pablo Picasso teki Avignonin naiset -teoksessa (1907). Kubistit pyrkivät myös purkamaan todellisuuden perusmuotoihinsa niin kuin Fernand Leger teoksessaan Kaupunki (1919).

14 Abstraktismi Abstraktissa taiteessa teoksista loihdittiin värien, viivojen ja muotojen yhdistelmiä. Wassily Kandinskyn Kasakat (1911) edustaa värikästä ja monimuotoista abstraktismia.

15 Surrealismi Surrealistit tavoittelivat nimensä mukaisesti jotain realismin yläpuolella tai tuolla puolella olevaa todellisuutta. Niin teki myös Salvador Dalí teoksessaan Uni, jonka aiheutti ampiaisen lento granaattiomenan ympärillä sekunti ennen heräämistä (1954).

16 Millä eri tavoin Groszin teos ottaa kantaa aikansa yhteiskuntaan?
1 3 1 Ensimmäinen maailmansota romutti uskon tulevaan ja mahdollisuuksiin ratkaista ongelmia. Maalaus kuvaa Saksan valtaapitäviä. 6 4 5 2 Teoksen synkät värit, irvokkaat hahmot ja suoranainen rumuus viittaavat 1900-lukuun ja yhteiskunnalliseen ekspressionismiin. 2 3 Taustan sotilaat on kuvattu julmiksi ja määrätietoisiksi. 4 Pappi siunaa silmät kiinni kaiken ympärillään olevan. 5 Lehtikeisarin päässä on potta kuvaamassa taiteilijan näkemystä lehdistön tasosta. 6 Lippua heiluttelevan poliitikon aivot on korvannut läjä ulosteita. Georg Grosz, Yhteiskunnan tukipilarit (1926) 7 7 Etualan miekkaa heilutteleva natsi näyttää juopuneelta ja hänen päästään nousee sotaisten höyryjen symbolina aseistettu ratsumies.