Henkilöstö siirtyy maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein.

Esitys aiheesta: "Henkilöstö siirtyy maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein."— Esityksen transkriptio:

1 Tilaisuus 26.4.2017 Maakuntauudistuksen valtakunnallinen ja alueellinen valmistelutilanne

2 Henkilöstö siirtyy maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein.
Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät. Maakuntien palvelukseen siirtyvät tulevat kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin

3 UUSIEN MAAKUNTIEN KESKEISET TEHTÄVÄT
Aluekehittäminen 60 htv Ympäristö-terveydenhuolto 80 htv Työ- ja elinkeinopalvelut 230 htv Sosiaali- ja terveydenhuolto htv Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut 240 htv Henkilöstö siirtyy maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein. Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät. Maakuntien palvelukseen siirtyvät tulevat kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin Suunnittelu, liikenne ja ympäristö 120 htv Pelastustoimi 600 htv * Hallintopalvelut ja tukitoiminnot (yli 100 htv) eivät sisälly

4 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA?
Suomeen perustetaan 18 maakuntaa Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy uusille maakunnille sosiaali- ja terveyspalvelut pelastustoimi maataloushallinto ja lomituspalvelut ympäristöterveydenhuolto työvoimapalvelut ja aluekehittämisen rahoitus Valtio rahoittaa maakuntien järjestämät palvelut. Maakunta päättää rahoituksen kohdentamisesta. Kuntien veroprosenttia leikataan nykyisestä. ELY-keskukset, TE-toimistot, aluehallintovirastot ja maakuntien liitot lakkautetaan Uudistus koskettaa Varsinais-Suomessa valtion, kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa toimivaa – työntekijää.

5 UUDISTUSTA OHJAAVA LAKIVALMISTELU

6 LAKIEN VALMISTELUAIKATAULU

7 Lakipakettien ja erillisten hallituksen esitysten eteneminen
Valinnanvapauslaki, EK 4/2017 Yksityistielain kokonaisuudistus, EK 5/2017 ja Liikennekaaren muutostarpeet EK 6/2017 Kasvupalvelulaki, EK 5/2017 I HE-paketti, rahoituslaki ja VV-laki hyväksytään EK:ssa Laki järjestämisvastuun siirrosta ympäristöterveydenhuollossa, 6/2017 maakuntalaki voimaan, maakunnat perustetaan II HE-paketti, EK 8/2017 Maantielain kokonaisuudistus, EK syysistuntokausi Tieliikennelain kokonaisuudistus, EK syysistuntokausi TEM sisältölait, EK syysistuntokausi Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista, kotoutumisen edistymisestä, alke ja kasvup rahoittamisesta Pelastuslaki, EK 2/2018 YT-neuvottelut käydään uuden maakunnan perustamista koskien sekä kunnissa muutosten myötä. Avoin tiedonkulku ja tiedottaminen epävarmuuden vähentämiseksi, konkreettisesti ja ymmärrettävästi, pienellä viiveellä. OMA VASTUU PYSYÄ SELVILLÄ AJANKOHTAISISTA ASIOISTA!

8 MAAKUNTAUUDISTUKSEN AIKATAULU

9 Maakunta-sote prosessin pääaikataulu
Maakunta- ja sote- järjestämisuudistus – HE eduskunnalle 3/2017 HE valinnanvapauslaiksi lausunnolle 4/2017 Maakuntien rahoituslain täydennys 4/2017 Maakunta- ja sote- järjestämisuudistus, valinnanvapauslaki, sote-tuottajalaki, maakuntien rahoituslaki hyväksytään 6/2017 Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä 7/2017 HE maakunnille siirrettäviä tehtäviä koskevien lakien muutoksiksi eduskunnalle 9/2017 Ensimmäiset maakuntavaalit presidentinvaalien yhteydessä 1/2018 Sote-järjestäminen uusille maakunnille, valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait voimaan 1/2019

10

11

12 ALUEELLINEN VALMISTELUTILANNE

13 Maakunnan tehtäväalat 1.1.2019
1) sosiaali- ja terveydenhuolto 2) hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 3) alueellinen alkoholihallinto 4) pelastustoimi 5) terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut 6) maatalous ja maaseudun kehittäminen 7) maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveys 8) kalatalous ja vesitalous; 9) aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen 10) koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu 11) maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus; 12) kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen 13) luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito 14) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö sekä toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun 15) vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn liittyvät valvontatehtävät 16) alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta, ulkoilureittitehtävät 17) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa 18) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista 19) vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät, ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötyöt 20) vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu 21) ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen 22) maakunnan varautuminen, varautumisen yhteensovittaminen 23) maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen järjestäminen 24) alueellinen romaniasiain neuvottelukunta ja romaniasiat 25) yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen Maakuntalaki 6 §

14 VALMISTELUVAIHEIDEN TEHTÄVÄT
Esivalmisteluvaihe asti sovitaan valmistelun yhteistyöstä; luodaan edellytyksiä tehtävien, henkilöstön ja omaisuuden siirtämiselle maakuntiin; kuvataan maakunnan palvelutoiminnan toiminnalliset tavoitteet, pääasialliset keinot ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi; kuvataan muutoksen keskeiset vaiheet ja vaiheiden lopputulokset, aikataulut, resurssit sekä viestintä ja vuorovaikutuksen periaatteet. Väliaikaishallinto asti selvittää maakunnille siirtyvän henkilöstön ja valmistelee maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja - sopimuksiksi; selvittää maakuntiin siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden, sopimukset ja ICT-ratkaisut; valmistelee maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä; päättää 2018 talousarviosta; osallistuu maakuntavaalien järjestämiseen.

15 KRIITTISIÄ TEHTÄVIÄ SOTEN LISÄKSI YHTEENSOVITTAMISEN KANNALTA

16 MITÄ JUURI NYT VALMISTELLAAN?
Väliaikaishallinnon kokoonpano (päätöksiä tekevä elin ja valmistelijat) Teemakohtaisissa alatyöryhmissä toimialakohtainen valmistelu: henkilöstö- ja taloudelliset resurssit yhdyspinnat kunta-maakunta-valtio toimintaprosessit uudessa maakunnassa asiakasrajapinnat ja asiakkaiden tarpeet henkilöstön koulutus- ja osaamistarpeet perusteet toimintojen organisoitumiselle ja toimipisteverkolle jatkossa toimialan sopimuksellisuutta vaativat asiat Käynnistyvät selvitykset: ICT-ratkaisut, kiinteistöt ja vuokrasopimukset, sopimuskartoitus ELY-keskuksen keskitettyjen tehtävien hoito jatkossa

17

18

19

20

21 Viestintä ja osallisuus Väliaikainen valmistelutoimielin
Poliittinen ohjausryhmä Muutosjohtajat TEKSTI Talous Hallinto Henkilöstö ICT ja sähköiset palvelut Suunnittelu, liikenne ja ympäristö Elinvoimapalvelut Sote-palvelujen järjestäminen Tutkimus ja koulutus Kiinteistö- ja tukipalvelut Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Intressiryhmien (järjestöt, yritykset) kuulemiset Ruotsinkielinen jaos Kunnanjohtajien/ky:n johtajien/sote-johtajien kuulemiset Viestintä ja osallisuus Väliaikainen valmistelutoimielin yhteiset teemakohtaiset Kasvu- Palvelut Ohjelma-rahoitus ja tuet Maaseutu- palvelut Yhteistoimintatyöryhmä Sote palvelutuotanto Liikelaitos Yhtiöittäminen Pelastuspalvelut ja varautuminen

22 RAHOITUS

23 Rahoituksen määräytymiskriteerit, yleiskatteellinen osuus
kansallinen rahoitus %-osuus rahoitus milj. € asukasmäärä 10,853 % 1 997 ikärakenne 35,513 % 6 535 sote-tarvetekijät 45,577 % 8 388 asukastiheys 1,528 % 281 vieraskielisyys 1,325 % 244 hyte-rahoitus 0,946 % 174 kaksikielisyys 0,284 % 52 saaristoisuus 0,107 % 20 kasvupalvelut 2,951 % 543 maatalousyritykset 0,916 % 169 yhteensä 100 % 18 403 V-S:n osuus kansallisesta rahoituksesta 8,69 % 8,95 % 8,36 % 3,53 % 8,80 % 7,66 % 10,23 % 64,15 % 8,28 % 6,59 % 8,58 % V-S rahoitus %-osuus rahoitus milj. € rahoitus €/as 11,0 % 174 366 € 37,1 % 585 1 234 € 44,4 % 701 1 478 € 0,6 % 10 21 € 1,4 % 21 45 € 0,8 % 13 28 € 0,3 % 5 11 € 27 € 2,8 % 45 95 € 0,7 % 11 23 € 100 % 1 579 3 328 € uusi uusi ”korvamerkitty” erillisrahoitus milj. € ~260 milj. €

24 Maakuntien rahoitus vuoden 2017 tasossa
Nettomenot = toimintamenot + poistot ja arvonalennukset – toimintatulot

25 V-S:n laskennalliset, yhteenlasketut nykyiset nettomenot
1 636 milj. € sosiaalipalvelut 44 % siirrettävät kunnallisvero-tulot siirrettävät ”sote-valtionosuudet” Valtion budjettirahoitus SOTE n milj. € (93 %) erikoissairaanhoito 38 % perusterveydenhuolto 18 % pelastus n. 32 milj. € (2 %) muut tehtävät n. 88 milj. € (5 %)

26

27

28

29

30

31 HENKILÖSTÖ

32

33 HENKILÖSTÖN SIIRTYMINEN MAAKUNTAAN
Kaikki luovuttajaorganisaatioissa työ- tai virkasuhteessa oleva, vakinainen ja määräaikainen henkilöstö siirtyy maakuntaan. Edellytyksenä on, että työntekijän työpanoksesta kohdistuu maakunnalle siirrettäviin tehtäviin vähintään 50%. Luovutus tapahtuu liikkeen luovutuksen periaatteilla Liikkeen luovutusta säätelee EY:n liikkeen luovutusdirektiivi 2001/23/EY. Myös työsopimuslaki 1 luku 10 §, kunnallisesta viranhaltijasta annettu laki 25 § ja valtion virkamieslaki 5 e § ja 5 f §. Henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä niillä palvelussuhteen ehdoilla, mitkä henkilöstöllä on siirtymähetkellä. Erillistä irtisanomissuojaa ei ole säädetty. YT-neuvottelut käydään uuden maakunnan perustamista koskien sekä kunnissa muutosten myötä. Avoin tiedonkulku ja tiedottaminen epävarmuuden vähentämiseksi, konkreettisesti ja ymmärrettävästi, pienellä viiveellä. OMA VASTUU PYSYÄ SELVILLÄ AJANKOHTAISISTA ASIOISTA!

34 MITEN UUDISTUS VAIKUTTAA ARKITYÖHÖMME?
Onko kaikille työtä uudistuksen jälkeen? Muuttuuko työnkuva ja työntekopaikka? Tarvitaanko lisää erilaista osaamista? Muuttuuko työehtosopimus? Miten valinnanvapaus vaikuttaa työhön? Kuinka kaikkien toimijoiden toimintatavat sovitetaan yhteen ja toimimme yksillä pelisäännöillä? Mistä saamme konkreettista tietoa tulevasta muutoksesta? Miten yhtiöittäminen muuttaa työnteon kulttuuria? Mitä vaikutuksia palkkaan ja muihin ehtoihin, mikä muuttuu/säilyy ennallaan? Työnkuva ja työntekopaikka voi muuttua. Suuremmat muutokset ovat mahdollisia asiantuntija-, päällikkö- ja johtotason tehtävissä. Työehtosopimukset voivat muuttua. Työnantajan palvelua siirtyy osittain kilpailuille markkinoille ja se vaikuttaa työtehtäviin. Valinnanvapaus voi ohjata asiakkaita yksityiselle sektorille, jolloin julkisen palvelutuotannon on sopeutettava oma toiminta vastaamaan kysyntää. Valtakunnalliset palvelukeskukset vaikuttavat työtehtäviin; erityisesti TaHe-keskus Osaamisvaatimukset työssä voivat muuttua; tarvitaan laajempaa osaamista. Ennen siirtymistä osaaminen kannattaa päivittää / hankkia uutta osaamista. Toimintatapojen yhtenäistäminen tehdään niin substanssin osalta kuin henkilöstöä koskevien ohjeiden ja toimintatapojen osalta. Uusi työnteon kulttuuri ja asennemuutoksen vaatimus.

35 MAKU - Henkilöstösiirtoja:
Kunnat ja kuntayhtymät Maakuntien liitto ELY-keskus TE-toimisto AVI VALVIRA KEHA HAKE PALKEET VALTORI LUOVA KKV EVIRA Sisäministeriö Pelastusopisto MAVI TRAFI LIVI (KELA?) Maakunta tai maakunta- konsernin yhteisöt Palvelukeskukset Markkinaehtoiset yhtiöt

36 VALINNANVAPAUSMALLI

37

38

39

40

41 Sote-palvelujen valinnanvapausmalli
Liikelaitos voi vastata henkilökohtaisen budjetin palveluista omana tuotantonaan/ostopalveluna, mikäli asiakas ei halua käyttää henkilökohtaista budjettia. Liikelaitoksen on kuitenkin yhtiöitettävä asiakassetelituotanto

42 OSALLISTUMINEN JA DEMOKRATIA

43 MAAKUNNAN MUUT TOIMIELIMET
MAAKUNNAN PÄÄTÖKSENTEKO, TOIMINTA JA ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN MAAKUNNAN MUUT TOIMIELIMET (JAOSTOT, JOHTOKUNNAT, LAUTAKUNNAT) 79 JÄSENTÄ

44

45 MAAKUNTAVAALIT JA DEMOKRATIA
Maakuntavaalit vuoden 2018 presidentinvaalin yhteydessä , vuonna 2021 ja siitä eteenpäin vaalit kuntavaalien yhteydessä huhtikuussa välittömät, salaiset ja suhteelliset, ja niissä kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus Varsinais-Suomessa 79 valtuutettua valtuusto voi päättää seuraaville kausille määrän nostosta maakuntavaltuutetuksi valittu edustaa maakuntaa, ei kuntaa osa kunnista tulee jäämään ilman edustusta kunnanvaltuutettuja, maakuntavaltuutettuja ja kansanedustajia Maakunnat omina vaalipiireinään (maakuntavaalien aluejako ≠ eduskuntavaalien vaalipiirijako).

46 MAAKUNNAN VAIKUTTAMISTOIMIELIMET 26 §
Maakunnan nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistaminen Maakunnan vanhusneuvosto ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen Maakunnan vammaisneuvosto vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistaminen Maakunnan vaikuttamistoimielimille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa maakunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on tai joilla vaikuttamistoimielin arvioi olevan merkitystä lasten ja nuorten, ikääntyneen väestön ja vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta ja vaikuttamistoimielimet tulee ottaa mukaan osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen maakunnassa. Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin (27 §) Kielivähemmistön vaikuttamistoimielimen tehtävänä on selvittää, arvioida ja määritellä maakunnan kielellisen vähemmistön palvelujen tarvetta sekä seurata näiden palvelujen saatavuutta ja laatua Maakuntalaki, yleiset säännökset

47 OSALLISTUMIS- JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET 23 §
23 § maakuntavaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia maakunnan toimielimiin suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa järjestämällä mahdollisuuksia osallistua maakunnan talouden suunnitteluun tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua Maakunnan on sisällytettävä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen oikeuksien toteuttamista turvaavat velvoitteet maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavien yritysten, yhteisöjen ja säätiöiden kanssa tekemiinsä sopimuksiin sekä liikelaitoksen osalta hallintosääntöönsä Maakuntalaki, yleiset säännökset

48 OSALLISUUS VOI TOTEUTUA MONELLA ERI TAVALLA
TIETO-OSALLISUUS SUUNNITTELU-OSALLISUUS PÄÄTÖKSENTEKO-OSALLISUUS TOIMINTA-OSALLISUUS ymmärrettävä viestintä oikea-aikainen vuorovaikutus asiakkaiden ja asukkaiden kuunteleminen asukasfoorumit ja -raadit kylä- ja järjestöillat alueelliset toimielimet asiakaspalaute ja –kyselyt sähköiset osallistumiskanavat maakunta- ja kuntastrategiat järjestöstrategiat osallistuva budjetointi hankkeet aloiteoikeus vanhuusneuvosto vammaisneuvosto nuorisovaltuusto alueelliset toimielimet suorat vaalit neuvoa-antava kansanäänestys tapahtumat vapaaehtois- toiminta yhteiset hankkeet yhteinen kehittämistyö esim. osallisuuden pitäisi toteutua kaikenlaisissa asiakaskohtaamisissa

49 Osallistuminen ja vaikuttaminen 2017-2018
Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien ja osallistumisjärjestelmän valmistelu (osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää mm. keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, asukasraateja järjestämällä, kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa, tukemalla asukkaiden ja järjestöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua Luonnoksen hahmottaminen: käytäntöjen, mallien ja tietojen kerääminen maakunnan kunnista ja muista organisaatioista Kokonaisuuden suunnittelu Maakunnan osallistumisjärjestelmästä päättäminen Osallisuus osana maakuntastrategian valmistelua: mm. asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamistoimielimet Luonnoksen hahmottaminen: tietojen kerääminen Luonnosten valmistelu Maakuntastrategiasta päättäminen Nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston asettaminen Kaksikielisiä kuntia käsittävissä maakunnissa ja maakunnassa, johon kuuluu saamenkielen kotiseutualueen kunta kielivähemmistön vaikuttamistoimielimen asettaminen Hyvien käytäntöjen kerääminen Vaikuttamistoimielinten asettamisen suunnittelu (Ml. tarkempi kokoonpano, jäsenten valinta, taloudelliset ja muut toimintaedellytykset, mahdollinen toimintasääntö) Vaikuttamistoimielinten asettaminen Viestintä: Maakunnan toiminnasta tiedottaminen asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille Muutosviestinnän toteuttaminen Viestintäteknisten ratkaisujen selvittäminen Viestinnän periaatteet Aloitejärjestelmä Aloitejärjestelmän suunnittelu ottaen huomioon valtakunnallisesti kehitettävä mahdollisuus maakunta-aloitteen sähköiseen tekemiseen (demokratia.fi-palvelut) Sopimukset: Asukkaiden osallistumisoikeuksia turvaavat velvoitteet tulee sisällyttää maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palveluja tuottavien yritysten ym. kanssa tehtäviin sopimuksiin Valmistelu osana yritysten ym. kanssa tehtäviä sopimuksia, syksy 2017

50 Maakunnallinen valmistelu 2017-2018, osallistuminen ja vaikuttaminen
Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja osallistumisjärjestelmää koskeva suunnittelu eli millaisia osallistumiskeinoja ja –menetelmiä sekä rakenteita maakunnassa on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön ja mitkä ovat maakunnan osallistumista ja vaikuttamista koskevat strategiset tavoitteet. Valmistelu on hyvä kytkeä maakuntastrategian valmistelun yhteyteen. Strategiaa voidaan tarvittaessa toimeenpanna yksityiskohtaisemman osallisuusohjelman kautta. (ks. esimerkiksi maakuntalaki 23 §, 35 §) Lakisääteisten nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston asettamisiin valmistautuminen (maakuntalaki 26 §) Kaksikielisiä kuntia käsittävissä maakunnissa ja maakunnassa, johon kuuluu saamenkielen kotiseutualueen kunta, lakisääteisen kielivähemmistön vaikuttamistoimielimen asettamiseen valmistautuminen (maakuntalaki 26 §) Viestintä ja viestinnän periaatteita ja keinoja koskeva suunnittelu eli millä tavoin ja millaisin keinoin ja kanavin maakunta tulee viestimään ja tiedottamaan toiminnastaan asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille (maakuntalaki 28 §) Maakunnan aloitejärjestelmää koskeva suunnittelu (maakuntalaki 24 §) Lisäksi on huomioitava, että asukkaiden osallistumisoikeuksia turvaavat velvoitteet tulee sisällyttää maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palveluja tuottavien yritysten ym. kanssa tehtäviin sopimuksiin. Näiden palvelutuottajien on huolehdittava toiminnassaan myös maakuntalain tarkoittaman viestinnän toteuttamisesta. (maakuntalaki 23§, 28§) Lisäksi väliaikaisen valmisteluelimen tulee tiedottaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta mm. alueen asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Näille on myös tarvittaessa varattava mahdollisuus tulla kuulluksi valmistelussa olevista merkittävistä asioista. (voimaanpanolaki 10§) Asiakokonaisuuksien suunnittelu ja valmistelu voi edellyttää esimerkiksi olemassa olevien käytäntöjen ja tietojen keräämistä kunnista ja kuntayhtymistä ja muista organisaatioista. Ensi vaiheessa kannattaa toteuttaa esimerkiksi maakunnassa olemassa olevien osallistumis-, osallisuus- ja vaikuttamismallien kartoitus. Myös muun muassa käyttäjälähtöiset ja digitaaliset osallistumismenetelmät olisi hyvä kartoittaa maakunnissa jo esivalmisteluvaiheessa. Niiden pohjalta voidaan luoda yhteiset toimivat osallistumisen mallit, -suunnitelmat ja – strategiat. Vaikuttamiskokonaisuus olisi hyvä suunnitella yhteistyössä maakunnan kuntien kanssa, koska sama ihminen vaikuttaa sekä kuntaan että maakuntaan. Vaikuttamismenetelmien olisi hyvä olla yhdenmukaiset tai ei ainakaan ristiriidassa keskenään. Tämä korostuu etenkin palveluissa, joissa sekä kunnilla että maakunnilla on vastuunsa, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Myös vuorovaikutus sekä avoin valmistelu ja hallinto ovat oleellinen osa sekä maakuntien perustamisen valmistelua että tulevien maakuntien toimintaa. Valmistelu maakuntien osallistumisrakenteista ja käyttöön otettavista keinoista olisi tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyössä asukkaiden, palvelujen käyttäjien ja muiden tarvittavien sidosryhmien kanssa. Tässä ja viestinnässä voidaan hyödyntää erilaisia keinoja kuten yleistä tietoverkkoa, tiedotustilaisuuksia, ilmoitusten julkaisemista lehdissä tai muita valmistelutoimielimen päättämiä viestintätapoja.

51 VAIKUTUKSIA KUNTATALOUTEEN
Merkittäviä vaikutuksia kuntatalouteen => kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmään tasausjärjestelyjä. Kuntien vuoden 2019 tuloveroprosentiksi vuoden 2018 tuloveroprosentti vähennettynä 12,47 prosenttiyksiköllä. Ei rajoitusta veroprosentin nostolle vuosiksi 2020 ja 2021. Kuntien yhteisövero-osuuden alentaminen 10,54 prosenttiyksiköllä. Maakuntien Tilakeskus Oy vuokraa kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat vähintään 3 vuodeksi (+1 vuoden optio). Toistaiseksi voimassaolevilla sopimuksilla vuokrataan ympäristöterveyden ja maaseudun kehittämisen tilat. Järjestämisvastuun siirtoon liittyvä irtaimisto siirtyy maakunnille ja poistuu kuntien taseista. Lakisääteisten kuntayhtymien omaisuus siirretään varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen maakunnille. Alijäämät katettava. Käyttötalous pienenee lähes puoleen. Kuntataloudesta poistuu se osa kustannuksista, joka on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana 3,5 % vuodessa ja kasvaisi 4,5 prosenttia jatkossa. Kuntien tuloja on tarkoitus alentaa kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti. Kunnallisveron tuottoa ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan. Vastaavasti valtion verotusta kiristetään. Tämän hetken arvion mukaan kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,47 prosenttiyksiköllä. Laskelmat päivitetään ennen hallituksen esityksen antamista helmikuussa 2017. Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde kunnille. Uudistus toteutetaan siten, että sillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia verovelvollisten kokonaisverotuksen tasoon. Kunnat päättävät itsenäisesti tuloveroprosenttinsa jatkossakin

52 KUNTIEN TEHTÄVÄT JATKOSSA

53

54 VIESTINTÄ

55 FB: facebook.com/kimpassaallihopa
Twitter: twitter.com/Kimpassa Allihopa YouTube: youtube.com/Kimpassa Allihopa