HEINÄVESI ELINVOIMASTRATEGIA 2016 Sisältö  Strategiset lähtötiedot ja johtopäätökset 2016 (eri liite)  Keskeiset tulevaisuuden kehitystrendit Heinäveden.

Esitys aiheesta: "HEINÄVESI ELINVOIMASTRATEGIA 2016 Sisältö  Strategiset lähtötiedot ja johtopäätökset 2016 (eri liite)  Keskeiset tulevaisuuden kehitystrendit Heinäveden."— Esityksen transkriptio:

1 HEINÄVESI ELINVOIMASTRATEGIA 2016 Sisältö  Strategiset lähtötiedot ja johtopäätökset 2016 (eri liite)  Keskeiset tulevaisuuden kehitystrendit Heinäveden kannalta  Elinvoimainen kunta  Visio v 2025  Valitut menestystekijät v 2017 – 2021  Päästrategia ja kärkihankkeet v 2017 – 2021 31.10.2016 Yritystaito Group Oy Hannu Räsänen Rauno Asikainen

2 Rolling 10-year return on the S&P 500 since 1814 till July 2014 (in %, p. a.). Source: Datastream, Bloomberg Illustration: Helsinki Capital Partners, Markku Wilenius Yhdestä aikakaudesta toiseen – teollisuuden uusi nousu Lähde: Markku Wilenius, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

3 …sillä on kyse tästä rakenteellisesta murroksesta jota hallitsemme vielä huonosti… Lähde: Markku Wilenius, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

4 Kaupungistumiskehitys jatkuu Suomen kaupungistumisaste on noin 10-15 % jäljessä Ruotsin ja muiden vanhojen EU-maiden kehityksestä. Suomessa edelleen noin 500 000-600 000 ihmisen muuttopotentiaali suuriin kaupunkeihin tai suurille kaupunkiseuduille vuoteen 2030 mennessä, jos kehitys noudattaa esim. Ruotsin kehitystä. Suomen kaupungistumisaste on noin 70 % Lähde: Juha Kostiainen, YIT

5 100 km 50 km 30 km 15 km Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä Korostaa uudenlaisen kansallisen kaupunki- tai elinvoima- politiikan tarvetta Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) Toimivia yhteyksiä keskusten sisällä ja välillä b) Kaupunkiseutujen vahvuuksiin perustuvaa kehittämisestä c) hallinnollisista rakenteista vapaita uudenlaisia toiminnallisia koalitioita. 15 km 30 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014 Alue- ja yhdyskunta- rakenteen tuleva vyöhykkeisyys? Lähde: Juha Kostiainen, YIT Heinävesi

6 KESKEISET TULEVAISUUDEN KEHITYSTRENDIT HEINÄVEDEN KANNALTA  Matkailun kokonaisvolyymi kaksinkertaistuu v 2030 mennessä, uusina ryhminä Kiinan ja Intian vaurastuva keskiluokka, Venäjä? Heinävesi voi moninkertaistaa oman matkailuvolyyminsä  Turvallisuus, puhtaus, luonnonläheisyys ja aidot kokemukset korostuvat. Helppous ja vaivattomuus valtteja  Biotalous ja CleanTech vahvasti nousevia aloja (Äänekoski, Kuopio, Kemi, Lappeenranta, Varkaus, Joensuun bio- ja metsätutkimus….)  Digitalisaatio lähentää ja mahdollistaa uusia toimintoja myös Heinävedelle  Kaupungistumisen vahvistuminen

7 Elinvoimainen kunta Elinvoima on monien erilaisten HENKISTEN JA AINEELLISTEN tekijöiden yhteisvaikutuksen tulosta. Elinvoima ilmenee uudistumisena, vahvistumisena, vaurastumisena, muutoksena, kasvuna ja kehityksenä. Elinvoima kumpuaa tulevaisuuden uskosta, innostuksesta, yrittäjyydestä, uteliaisuudesta, voimasta, ilosta ja tahdosta (Sitra). Osaava ja uudistuva työvoima Riittävät resurssit uudistusten toteutukseen Sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys Julkisten ja kaupallisten palvelujen toimivuus Vetovoimainen ympäristö ja kuntakuva Kilpailukykyinen yrityskanta Elinvoimainen kunta Kunnan tehtävänä on järjestää tasokkaat, arjessa toimivat hyvinvointipalvelut ja edistää nykyisten ja uusien yritysten ja muiden palvelutuottajien toimintaedellytyksiä varmistamalla teknisen infran toimivuus ja kaavoituksen tehokkuus. Elinvoiman kehittämisessä kunnan rooli on hankkeiden käynnistäjä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa sekä julkisen rahoituksen hankkija. Elinkeinoelämän kehittämisperiaatteet määritellään elinvoimaohjelmassa. Kunta tukee kulttuuri- ja liikuntatapahtumia rahallisesti ja antamalla omaa työpanostaan järjestäjien käyttöön. Sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys tarkoittavat yhteisiä tavoitteita, kannustavaa ja sallivaa ilmapiiriä, osallistumista ja aktiivista toimintaa paikallistasolla. Vuorovaikutusilmapiiri on avoin, positiivinen ja eteenpäin katsova.

8 Visio Luostareistaan, vesireiteistään kanavineen ja kulttuuristaan tunnettu ja aktiivisesti elinvoimaansa kehittävä itsenäinen kuntayhteisö. Päästrategia Heinäveden kunta vahvistaa aktiivisesti elinvoimaansa yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja vaikuttajaverkostojen kanssa sekä mukauttaa toimintansa kaikissa olosuhteissa taloudellisen kantokykynsä mukaiseksi. Strategiset menestystekijät ja tavoitteet  Monialainen, uusiutuva ja laajeneva yritysrakenne. Nykyiset yritykset ja yhteisöt muodostavat vahvan perustan  Puupohjainen biotalous, puun jalostusarvon nostaminen  Metsän kasvun parempi hyödyntäminen - metsätaloussuunnitelmat  Heinäveden brandin kirkastaminen, kärkinä luostarit, vesireitit, kanavat, kansallispuisto Kolovesi  Valituissa kohderyhmissä kiinnostusta herättävät matkailupalvelut  Ajan hengessä kehittyvät kaupalliset ja julkiset palvelut  Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Strategiset kärkihankkeet (uusi kunnanjohtaja ja -hallitus määrittelevät tarkemmin hankkeet ja niiden resurssoinnin) -Matkailuelinkeinojen ja oheispalvelujen kehittäminen, matkailun idea- ja tulevaisuuskeskeinen MasterPlan -Palokin ja Patoon koskien ennallistaminen ja siihen mahdollisesti liittyvät matkailuinvestoinnit (Monikkasalon olemassa oleva kaavoitustaso) -Yrittäjyyteen innostaminen ja mikroyrittäjyyden kehittäminen -Kerman rannan ja satama-alueen kehittäminen / kaavoituksen antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen -Tapahtumien Heinävesi -Investori- ja Jokeriselvitys