Tieto tutkijan työpöydälle! Alustavat tulokset Maija Merimaa Käyttäjäkysely ja glögi -tilaisuus.

Esitys aiheesta: "Tieto tutkijan työpöydälle! Alustavat tulokset Maija Merimaa Käyttäjäkysely ja glögi -tilaisuus."— Esityksen transkriptio:

1 Tieto tutkijan työpöydälle! Alustavat tulokset Maija Merimaa 15.12.2011 Käyttäjäkysely ja glögi -tilaisuus

2 KIRJASTOVERKKOPALVELUT Aineiston edustavuus Yhteensä 3830 vastausta Vastaukset sektoreittain 79% yliopistoista 19 % tutkimuslaitoksista 5% yliopistollisista sairaaloista 4 %muista organisaatioista Edustavuus sektoreittain n. 17% yliopistotutkijoista Vastauksia 32/39 konsortioon kuuluvasta tutkimuslaitoksesta Yliopistollisista sairaaloista 185 vastausta, joista 51 % HYKS:istä Edustavuus ammattiasemittain  Yliopistojen vastauksissa tutkimushenkilökunta oli yli- ja opetushenkilökunta aliedustettuna Yliopistosektorin vastaukset (N = 3026) tieteenaloittain verrattuna tutkijoihin tieteenaloittain

3 KIRJASTOVERKKOPALVELUT Vastaajien taustatiedot Sukupuoli  52%naisia  48% miehiä Ikä  Ikähaitari 21-81v.  Mediaani 36v. Koulutus  48% suorittanut tohtorintutkinnon. Työkokemus  Mediaani 6v.  11%:lla kokemusta korkeintaan vuosi.  36%:lla yli 10v. Kansainvälisyys  45%:lla vastaajista työkokemusta Suomen ulkopuolelta.  25% kokemusta yli vuosi. Vastaajien ammattiasema (N= 3798)

4 KIRJASTOVERKKOPALVELUT Vastaajien työnkuva Työtehtävät  Eniten aikaa vievät tutkimuksen tekoon liittyvät työtehtävät Tutkimustyypit  Pääosin teoreettista tutkimusta tekee 26%.  Pääosin empiiristä tutkimusta tekee 61%  Pääosin suunnittelu- ja kehitystyötä tekee 18%.  Teoreettista tutkimusta eniten yliopistoissa, suunnittelu- ja kehitystyötä tutkimuslaitoksissa. Työkieli  Englanti pääasiallinen julkaisukieli 82%:lla, suomi 22%:lla ja ruotsi 2%:lla  Englanti tärkein julkaisukieli kaikilla aloilla  Humanisteista 46% ja yhteiskuntatieteilijöistä 49% julkaisee pääosin suomeksi  Muilla kielillä pääosin julkaisevat (3,2%) ulkomaalaisia humanisteja Eri työtehtävien osuus tutkijoiden työajasta

5 KIRJASTOVERKKOPALVELUT Yhteistyö Yhteistyötä arvostetaan  75% pitää yhteistyötä erittäin ja 21% melko tärkeänä Tieteenalat eroavat  Erot ”kovien” ja ”pehmeiden” tieteiden välillä selviä  Osuudet vaihtelevat yhteistyötyypeittäin Yliopisto  74% tekee jatkuvasti yhteistyötä  38% kansainvälistä yhteistyötä Tutkimuslaitos  83% tekee jatkuvasti yhteistyötä  32% monitieteistä yhteistyötä (muilla sektoreilla 27%) Yliopistolliset sairaalat  84% tekee jatkuvasti yhteistyötä  26% kansainvälistä yhteistyötä Yhteistyötahot  Yhteistyötahona tyypillisesti yliopisto tai tutkimuslaitos Yhteistyötä jatkuvasti ja satunnaisesti tekevien osuudet

6 KIRJASTOVERKKOPALVELUT Elektronisten aineistojen kattavuus Elektronisten aineistojen saatavuus hyvää  75% mukaan vähintään merkittävä osa heidän käyttämistään aineistoista on saatavilla elektronisena  Erot tieteenaloittain selkeitä  Nuoremmat arvioivat saatavuuden paremmaksi Keskeisiä puutteita  Vanhat ja uudet aineistot  Kirjat  Pienissä organisaatioissa oman valikoiman kattavuus Riskinä ”e-sokeus”  Sitä mitä ei ole elektronisena ei huomioida Kuinka suuri osa tutkijoiden käyttämistä aineistoista on saatavilla elektronisessa muodossa (N=3754)

7 KIRJASTOVERKKOPALVELUT Kokemus elektronisten aineistojen kattavuudesta tieteenaloittain (N=3754)

8 KIRJASTOVERKKOPALVELUT Julkaisujen lukeminen – mitä luetaan Lukeminen  Kansainväliset tieteelliset lehdet ylivoimaisesti seuratuin julkaisutyyppi alasta riippumatta.  Monografioita lukevat ensisijaisesti humanistit (74%) ja yhteiskuntatieteilijät (52%).  Suomalaisia tieteellisiä lehtiä seuraa 38% sekä yhteiskunta- että lääketieteilijöistä.  Kirjojen ja suomalaisten lehtien lukeminen on yhteydessä kokemukseen e-aineistojen huonosta kattavuudesta.  Tilastojen aktiivikäyttäjät suosivat tuoreimpia aineistoja, kirjojen lukijoissa eniten vanhoja aineistoja käyttäviä. Muiden alojen seuraaminen  Vähintään jonkun verran muiden tieteenalojen julkaisuja lukee 62% tutkijoista.  Tyypillisintä muiden alojen julkaisujen lukeminen on humanisteilla (77%) ja yhteiskuntatieteilijöillä (77%).  Oman alan ulkopuolelta lukeminen yleistyy kaikilla aloilla iän myötä. Kuinka usein seuraavia julkaisutyyppejä luetaan

9 KIRJASTOVERKKOPALVELUT Julkaisujen lukeminen – miten luetaan Miten luetaan  Miten luetaan riippuu julkaisutyypistä: artikkeleita luetaan tyypillisimmin elektronisina, kirjoja painettuina.  Useammin tiettyä julkaisutyyppiä lukevat turvautuvat tämän julkaisutyypin lukemisessa muita enemmän e-aineistoihin (lukevat aineistoa tietokoneelta, tulostettuna tai mobiililaitteesta).  Poikkeus suomalaiset tieteelliset lehdet – niitä säännöllisesti seuraavat lukevat artikkelit muita useammin painettuina. Mobiililaitteet  Käyttö marginaalista  Eniten mobiililaitteita käyttävät tietojenkäsittelytieteilijät (14%), professorit (10%) ja tutkimus- ja projektipäälliköt (8%). Miten tieteellisiä aineistoja luetaan

10 KIRJASTOVERKKOPALVELUT Tiedonhaku Hakutavat  Suosituimpia hakukanavia hakukoneet sekä tiedonhakuportaalit.  Sosiaalista mediaa tai verkkokauppaa keskeisenä tiedonhakukanavana pitävät lukevat muita useammin muiden tieteenalojen julkaisuja.  Hakutavat eroavat sekä tieteenaloittain että ikäryhmittäin. Ikäryhmien keskeiset erot  Varttuneemmat tutkijat käyttävät enemmän oman organisaation tiedonhakuportaalia ja kysyvät apua kirjastosta.  Nuoret googlaavat, hakeutuvat suoraan e- aineistotietokantoihin sekä kysyvät enemmän vinkkejä kollegoilta.  ”Nuorten” ja ”varttuneiden” rajapyykki n. 40v. Eroista huolimatta hakutapojen tärkeysjärjestys pysyy suunnilleen samana kaikissa ikäryhmissä! Keskeisimmät tiedonhakukanavat (valitse kolme tärkeintä)

11 KIRJASTOVERKKOPALVELUT Tiedon löytäminen Humanistit ja yhteiskuntatieteilijät  Löytävät jatkuvasti tietoa selaamalla aineistoja (painettuja 60% ja 39%, elektronisia 53% ja 50%).  82% käyttää oman organisaation tiedonhakuportaalia. Matemaatikot  23% pitää kollegoita tärkeänä tiedonhakukanavana.  8% ei löydä tarvitsemaansa tietoa koskaan hakusanoilla. Lääketieteilijät  31% toisen organisaation hakuportaali keskeinen hakukanava.  US National Library of Medicinen ylläpitämä PubMed merkittävä.  Googlea pitää tärkeänä hakukanavana vain 57%. Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteilijät  Vain 38% pitää oman organisaation hakuportaalia tärkeänä tiedonhakukanavana.  90% hakee tietoa hakukoneella, 27% kirjoittajien tai tutkimusryhmien kotisivuilta ja 6% sosiaalisesta mediasta. Mitä kautta löytää kaipaamansa tiedon

12 KIRJASTOVERKKOPALVELUT E-aineistojen hankkiminen projektirahoituksella  E-aineistojen hankkiminen projektirahoituksella on vähäistä ja tutkijoiden tietämys asiasta kehnohkoa.  Tutkijoista, joilla yritys- tai TEKES-rahoitus oli merkittävä rahoituslähde, 25% ilmoitti e- aineistoja hankitun projektirahoilla.  Tutkimuslaitoksissa työskentelevät tutkijat ilmoittivat muita useammin e-aineistoja hankitun projektirahalla (17% vs. 10%). Projektirahaa käytetty e-aineistojen hankkimiseen viimeisen kahden vuoden aikana (N=3750)

13 KIRJASTOVERKKOPALVELUT E-julkaisujen jakaminen Sektori ja julkaisujen jakaminen  Yliopistoissa 56% julkaisuista hankitaan tutkimusryhmälle, 32% koko organisaatiolle.  Yliopistollisissa sairaaloissa julkaisuista 45% hankitaan tutkimusryhmälle, 41% koko organisaatiolle.  Tutkimuslaitokset sijoittuvat välimaastoon. Yhteistyö ja julkaisujen jakaminen  Julkaisujen jakaminen tutkimusryhmän kesken oli sitä yleisempää mitä tiiviimmin yhteistyötä teki ja mitä tärkeämmäksi sen koki.  Yhteistyön merkityksen vähäiseksi arvioivat ilmoittivat muita useammin julkaisuja hankitun yksittäiselle tutkijalle.  Tutkijat, jotka eivät tehneet yhteistyötä, ilmoittivat muita useammin julkaisuja hankittavan koko organisaation käyttöön. Projektirahalla hankittujen julkaisujen jakelu organisaatioissa

14 KIRJASTOVERKKOPALVELUT Julkaisujen hankinnan kustantaminen Julkaisujen rahoittaminen  Käytännössä kaikki käyttävät oman organisaation julkaisuja.  Lähes puolet ostaa julkaisuja omalla rahalla, 10% jatkuvasti. Eniten omalla rahalla ostavat:  Yliopistotutkijat  Humanistit ja yhteiskuntatieteilijät  Professorit ja lehtorit  Teoreetikot  Säätiöiltä saadulla apurahalla tai akatemian rahoituksella olevat Eniten projektirahalla ostavat:  TEKES- tai yritysrahoituksella työskentelevät  Suunnittelu- ja kehitystyötä tekevät  Yhteistyötä paljon tekevät (myös saavat enemmän)  Professorit ja projektipäälliköt Tieteellisten julkaisujen hankinnan kustantaminen

15 KIRJASTOVERKKOPALVELUT Kirjastopalvelut Sektorit  Yliopistolla kaivataan enemmän tukea julkaisemiseen.  Tutkimuslaitoksissa informaatikkojen tietopalvelua.  Yliopistollisissa sairaaloissa tiedonhaun opetusta ja käyttäjäkoulutusta. Tutkintovuosi ja ikä  Tutkinnosta kauan -> käyttäjäkoulutusta ja informaatikon tietopalvelua.  Tutkinnosta vähän -> julkaisuapua ja mobiililaitteita.  + nuoret kaipaavat enemmän tietoa kirjastojen tarjoamista palveluista. Tiedonhaku  Organisaationsa tiedonhakuportaalia tärkeänä pitävät kaipaavat enemmän käyttäjäkoulusta.  Painettuja aineistoja selaavilla eniten tarvetta lisätiedolle aineistoista.  Tiedonhaussa kirjastoa hyödyntävät kaipaavat käyttöliittymäkoulutusta ja informaatikkojen palveluja. Taustatekijöistä riippumatta ”lisää tietoa käytettävistä aineistoista” saa aina eniten mainintoja! Mitä palveluita kirjastoilta kaivataan (valitse kolme tärkeintä)

16 KIRJASTOVERKKOPALVELUT Kirjastopalveluiden kansainvälinen vertailu Perustiedot  Tutkijoita pyydettiin vertaamaan aineistojen saatavuutta Suomessa ja suomalaisia kirjastopalveluita ulkomaalaisiin.  Vertailuun vastasi 1031 tutkijaa. Ongelmat  Kyselyssä ei kysytty ulkomailla työskentelyn ajankohtaa -> palvelut eivät ole staattisia.  Yliopistojen tasoissa on eroja maiden sisällä.  ”Ei osaa sanoa” –vastausten osuus korkea palveluista kysyttäessä (34-48%).  Aineistojen saatavuuden osalta ”ei osaa sanoa” -vastauksia 14-15%. Tulosten yleistettävyys heikko, tuloksia pidettävä ainoastaan suuntaa antavina! Eri maihin sijoittuneet tutkijat

17 KIRJASTOVERKKOPALVELUT Aineistojen saatavuus Tieteellisten aineistojen saatavuus verrattuna Suomeen (N=1024) Elektronisten aineistojen saatavuus verrattuna Suomeen (N=1023)

18 KIRJASTOVERKKOPALVELUT Kirjastopalvelut Tiedonhaun tuki verrattuna Suomeen (N=1023) Käyttäjäkoulutus verrattuna Suomeen (N=1020)

19 KIRJASTOVERKKOPALVELUT Tutkimuksen jatko  Analyysin syventämistä ja tulosten suhteuttamista aikaisempiin tutkimustuloksiin.  Kvantitatiivisten tulosten peilaamista avovastauksiin ja analyysin rikastamista avovastaustauksista aukeavilla tulkinnoilla.  Tulosten merkityksen pohtimista kirjastotyön kannalta. Kysymyksiä, ideoita, palautetta ja toiveita otetaan mielellään vastaan! Kiitos!