Puhutaan maahan muuttaneista perheistä Merja Svensk 6.6.2016 Varkaus.

Esitys aiheesta: "Puhutaan maahan muuttaneista perheistä Merja Svensk 6.6.2016 Varkaus."— Esityksen transkriptio:

1 Puhutaan maahan muuttaneista perheistä Merja Svensk 6.6.2016 Varkaus

2 Syklinen aikakäsite ja päivän kulku 9.00 -10.30 Maahanmuuttajaperheiden lasten erilaiset kasvuympäristöt 10.30–11.30 Ota koppi-toimintamalli kasvattajien tueksi, 11.30–12.15 Lounastauko 12.15- 13.45 Aikuisen rooli, toiminnalliset menetelmät ja yhteistyö vanhempien kanssa 13.45–14.00 Kahvitauko 14.00–15.30 Maahan muuttaneiden perheiden varhaisen tuen tarpeet ja perheiden osallistaminen ja kiinnittäminen kuntaan 15.30–16.00 Jotain sopivasti toisin, loppukeskustelu.

3 Maahanmuuttajaperheiden lasten erilaiset kasvuympäristöt Miten määrittelemme maahanmuuttajan? Maahanmuuttaja joutuu määrittelemään itsensä, kulttuurinsa ja uskomuksensa yhä uudelleen, jopa kymmeniä vuosia. Kuka sinä sinä olet?

4 Erilaiset kasvuympäristöt Akateemiset /asiantuntijat/ opiskelijat/ kaksikulttuuriset perheet /vähän koulutetut pakolaiset Diaspora ja vanhemmuus Kulttuurineuvottelut ja valinnat usein prosessia Kulttuuristen rajausten vaikutus lapsiin Köyhyyden vaikutus lapsiin Lapsi on täällä, tässä ja nyt!

5 Kasvatus Sipuli (Tove Skutnabb-Kangas) kasvatuksen vertauskuvana Kasvatuksesta keskustelu on monelle uutta Uskonnon ”rajoitteita” ei ole mielletty rajoitteiksi Panostus heti alusta vanhemmuutta tukevaan ja uuteen yhteiskuntaan osallistavaan kasvatuskumppanuuteen

6 Maahan muuttaneiden perheiden varhaisen tuen tarpeet ja perheiden osallistaminen Miten viestimme, että heidät on nähty? Kuuntelu, kysyminen, kuuntelu…ilo! Portaat dialogiin, askel askeleelta Osallisena olemisen kokemus on keskeinen! Maslow ja tarvehierarkia Varhaiskasvatus on myös radikalisoitumisen estoa!

7 Perheen varhaisen tuen tarpeet Varhaiskasvatuksen avaaminen Koulun merkitys, koulupolut Erityisen tuen tarpeet ja mahdollisuudet Keskustelu on keskeinen tarve! Lapsen oikeudet ja tarpeet /vanhemmuuden roolikartta Perhe kontaktiin toisten perheiden kanssa! Keskustelu on prosessi!

8 Kuka määrittelee - miten on pukeuduttava? -miten on asuttava? -miten saa kokoontua? -mitä hyvä vanhemmuus on? -mikä on oikein? -Laki / normit / sopimukset / tavat…

9 Bantuhierarkia Afrikassa elämää pidetään kokonaisuudessaan pyhänä, eli ”olemisen kyllästämänä”. Olemassa on se, jolla on olemisen mahdollistava voima. Luonnonilmiöt, eläimet, meediot ja henget ovat voimakeskuksia, joiden on mahdollista vaikuttaa elämään joko myönteisesti tai kielteisesti. Kokonainen on pyhää, eli ihmisyyden täyteys toteutuu vain osallisuudessa laajempaan ihmisryhmään.

10 Bantu-Afrikan tärkeät sanat Elämänvoima -on vitaliteettia, jota vanhoilla on enemmän kuin nuorilla, se on yhtä aikaa viisautta ja vahvuutta Yhteisöllisyys, kokonaisuus -ihminen on merkityksellinen vasta suhteessa toisiin ihmisiin, toisen kanssa oleminen vahvistaa ja pitää ihmisen terveenä Ihmiskeskeisyys -ihmisellä on voimaa, vitaliteettia ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä Juhlanvietto - yhteisöllisyyttä vahvistava, eheyttää ja lisää vitaliteettia Terveyskäsite -terveyttä ylläpidetään vahvistamalla vitaliteettia, eli olemalla yhdessä toisten kanssa

11 Islam, uskonto ja elämäntapa Perusopinkappaleet, pilarit Allah, Jumala, on yksi (tärkein) Viisi rukousta päivässä Paasto (=mielen ja ruumiin harjoitus), 30 päivää Almuvero Käynti Mekassa, Hajj Islamin tärkeimmät lähteet Koraani, al-Qur’an Perimätieto, sunna, koostuu hadith-kirjallisuudesta Islamilainen laki, sharia, elämää säätelevänä normistona; perustuu Koraaniin, sunnaan, yhteisön konsensukseen ja oppineiden ratkaisuihin Profeetta Muhammed (s.570, k.632), esikuva, oli hengellinen johtaja 11

12 Perheenjäsenten roolit ja velvollisuudet Vanhemmat kasvattavat lapsensa islamiin, islam toimii kasvatuksen ohjaajana, vanhempi on aina auktoriteetti Tytön ja pojan kasvatuksen erot Mies ja nainen tasa-arvoisia Jumalan edessä, heillä on kuitenkin erilaiset roolit, ulkoinen perhekuva on tärkeä: -mies on perheen pää ja hänellä on taloudellinen vastuu -usein vanhempi= viisaampi (oltava hyvä perheelle) -isä on poikien kasvun malli -mies ei ole kaverisuhteessa vaimoon, hän on usein vanhempi (viisaampi), hänen on oltava hyvä perheelleen -nainen on perheen sydän -aikaisin avioon, että kykenee sopeutumaan -miehen tuki, hänelle lojaali -naismaailma erillään miesten maailmasta -lapsi on aina lapsi suhteessa vanhempiinsa. 12

13 Sharian mukainen jaottelu Velvollisuus: jokaisen yksilön tai yhteisön velvollisuus, päivittäinen rukoilu, miesten perjantain rukoukseen kokoontuminen, avioituminen. Suositeltava teko: teko, josta katsotaan koituvan etua Paratiisiin pääsemiseksi, kuten almujen antaminen verojen lisäksi ja vaimolle veden tarjoaminen miehelle. Sallittu teko: suurin osa arkielämään liittyvästä toiminnasta, jotka ovat lain kannalta neutraaleja (esim. naiset voivat mennä moskeijaan) Vältettävä teko: toiminta, josta ei seuraa rangaistusta, mutta jota ei pidetä suotavana, esim. epäkohteliaisuus tai lohduton suru (epäuskon merkki). Kielletty teko: lain vastainen teko, haram (säädytön pukeutuminen, sianliha, varastaminen, valehtelu, panettelu, petos, ennustaminen ja taikuus). 13

14 Etninen monimuotoisuus ja alueellinen koheesio Merja Svensk www.polepole.fi, 0503803256 14 Riittävä ohjaus, kielen opiskelu alkaa Jokaiselle perheenjäsenelle löytyy mielekästä toimintaa ja kontaktipintaa kantaväestöön Oma asuinalue Kotoutumisesta juurtumiseen Kuntalaisuus Aktiivinen toimijuus Liittymisen tarve työn- ja toiminnan foorumeille Turvallisuuden tarve asuinympäristössä

15 Näkökulmia osallisuuden edistämisestä Päiväkodin/koulun perhe ja vanhempainillat, tietoa alueen harrastemahdollisuuksista naapurikaveritoiminta; yhdessä järjestöjen kanssa saatetaan perheitä yhteen vuodenaika-illat; kansanperinne kussakin vuodenajassa kasvimaakummit: 4H:n tai vastaavan kanssa palstaviljelytietoutta kulttuuri-illat, puhutaan kulttuureista

16 KOHTAAMINEN, kuuntelu, informointi, keskustelu, dialogi Monietnisesti notkea ammatillisuus on työnohjauksen hyödyntämistä, työn kehittämistä oman rajoittuneisuuden ymmärtämistä perustelujen tutkimista tietoa mm. muukalaisuudesta, islamista ja kulttuurien välisestä viestinnästä metodiikkaa ymmärrystä siitä, että yhteisöllisissä kulttuureissa syytä ei etsitä yksilöstä ; ympäristön ja sosiaalisten suhteiden vaikutus on merkittävä näkemistä, vaikka itse olisit kaukana

17 Kaksisuuntaisuus viestinnässä Ei tarvitse yrittää olla olematta oman kulttuurinsa jäsen, eikä luopua arvoistaan, mutta omien sidonnaisuuksien merkityksen tunnistaminen auttaa ymmärtämään niiden vaikutusta toiseen osapuoleen.

18 Oma koppini Mihin voin tarttua, mitä haluan edistää? Kotouttamisen osaamiskeskuksesta saatava tuki www.kotouttaminen.fi www.kotouttaminen.fi Muutan käyttäytymistäni. Sen seurauksena tiedostan uusia asioita, tunnereaktioni muuttuvat. Lisään tiedollista aspektia. Toimintani ja asenteeni muuttuvat. (Tietoinen valinta) On hienoa, että kykenee näkemään selvästi, vaikka itse olisi kaukana.