Aiemmin kysyttyä Julkisessa keskustelussa on esitetty, että ihmisten tulisi itse vastata syntyneistä hoitokustannuksista, mikäli he elintavoillaan laiminlyövät.

Esitys aiheesta: "Aiemmin kysyttyä Julkisessa keskustelussa on esitetty, että ihmisten tulisi itse vastata syntyneistä hoitokustannuksista, mikäli he elintavoillaan laiminlyövät."— Esityksen transkriptio:

1 Aiemmin kysyttyä Julkisessa keskustelussa on esitetty, että ihmisten tulisi itse vastata syntyneistä hoitokustannuksista, mikäli he elintavoillaan laiminlyövät terveydestään huolehtimisen. Esitä argumentteja tämän näkökannan puolesta ja sitä vastaan. (2007 kevät) Pohdi eri väestöryhmien välisiä terveyseroja Suomessa ja niiden syitä. (2007 kevät) Käsite: eutanasia (2007 syksy) Käsite: Hoitotakuu (2007 syksy) Kuvaile kunnan tehtäväksi määrättyjä terveyspalveluja ja niiden järjestämistä. (2007 syksy) Käsite primaaripreventio – tertiaaripreventio (2008 kevät) Kuvaile tartuntatautien ja kansansairauksien esiintyvyyden muutoksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä Suomessa 1900-luvun alusta näihin päiviin asti (2008 kevät) Arvioi kansanterveysjärjestöjen merkitystä ja kuvaile niiden toimintatapoja terveyden edistämisessä. (2008 syksy) Vertaile tautien syntyyn liittyviä käsityksiä ja teorioita eri aikoina (kevät 2009)

2 TE4 Terveydenhuolto ja terveyden edistäminen Hurtig 2016

3 Keskeiset sisällöt Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä -Historia -Nykytila Sektorit -Julkinen, yksityinen, järjestöt Tärkeimmät terveydenhuoltolait Asiakkaan/potilaan oikeudet KELA:n tuet sairastettaessa Terveyden edistäminen -Prevention tasot -Terv. Ed. eri aikakausina -Terv. Ed. ohjelmat Terveyserot Suomessa -Syyt -Keinot erojen kaventamiseksi Eettiset pohdinnat -Priorisointi -Eutanasia -Saattohoito

4 Tehtävä Kerro terveyden edistämisen historiasta ja kehityksestä.

5 Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä 1900-1939 -Tartuntataudit  hygienia, rokotteet -Teollistuminen, heikot elinolot, köyhyys -Korkea lapsikuolleisuus  neuvola 1940-1969 -Sairaalaverkosto, neuvolaverkosto, peruspalvelut -Rokotukset -Kouluruokailu -Paljon terveyslakeja -Rokotuslaki, lastensuojelulaki, laki äitiys- ja lastenneuvoloista… -Haasteena heikot ravintotottumukset

6 Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä 1970-1999 -Kansanterveys -Kansanterveyslaki 1972 + Lisää lakeja (tupakkalaki..) -Kansanterveysohjelmat/projektit -Pohjois-Karjala –projekti, Terveys 2000 -Haasteena työttömyys, miesten terveys 2000  - Koko yhteiskunnan ”terveystalkoot” -Terveyden tasa-arvo -Haasteena elintapasairaudet + alkoholi -Terveyttä kaikille 2015 -Sote-uudistus!!!!

7 Suomalaisen terveydenhuollon tarkoituksena on väestön terveyden ylläpitäminen, sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito sekä kuntoutus 1) Primaaripreventio = valistus yms., jotta estetään tautiin sairastuminen 2) Sekundaaripreventio = seulonnat & toimenpiteet, jotta olemassa oleva tai piilevä sairaus ei ala aiheuttamaan haittoja = terveysriskin poistaminen 3) Tertiaaripreventio = hoitoa & kuntoutusta, jotta olemassa olevan sairauden haitat olisivat mahdollisimman pienet

8 UUSI yo-tehtävä, joka mittaa arviointikykyä Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan sisällytettiin vuonna 2013 papilloomavirusrokote (HPV) 11-12-vuotiaille tytöille. Ennen rokotusten aloittamista julkisuudessa käytiin keskustelua rokottamisen hyödyistä ja riskeistä. Arvioi oheisia rokotekeskustelussa esitettyjä kannanottoja ja käsityksiä kansanterveyden, rokotusohjelman hyödyllisyyden ja yksittäisen rokotettavan näkökulmasta. https://digabi.fi/kokeet/esimerkkitehtavat/terveystieto/te- d1-arviointi/ Poimintoja julkisesta keskustelusta ja terveyskirjastosta

9 Suomen terveydenhuoltojärjestelmä 1.Perusterveydenhoito: kuntien/kuntayhtymien terveyskeskukset 2.Erikoissairaanhoito: sairaanhoitopiirien sairaalat → Ongelmina nousevat lääkekustannukset, medikalisaatio, pitkät hoitojonot, pula hoitohenkilökunnasta, pula rahasta  priorisointi → Tasa-arvon toteutuminen? Kilpailu vie voimia itse päätarkoitukselta?

10 Suomen terveydenhuoltojärjestelmä = Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimaa JULKINEN SEKTORI KOLMAS SEKTORI (=Järjestösektori) YKSITYINEN SEKTORI Terveydenhuollon palvelun tarjoajat:

11 Yo-tehtävä kevät -08 Seuraavista kuvioista ilmenee Suomen väestön ikärakenne vuonna 2003 ja arvioitu ikärakenne vuonna 2040. a)Mitä kuvio kertoo väestön ikärakenteen muutoksista? (1p) b)Miten ikärakenteen muutos tulee näkymään väestön terveydentilassa? (4p) c)Pohdi ikärakenteen muutoksen vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. (4p)

12 Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2003

13 Väestöennuste iän ja sukupuolen mukaan 2040

14 Ikärakenne 2003 Arvioitu ikärakenne 2040

15 POHDINTAA JULKISEN SEKTORIN TOIMIVUUDESTA + Järjestelmää arvostetaan + Laitteisto ja tilat hyvälaatuisia + Tehokkuus maailman kärkiluokkaa + Henkilökunnan osaaminen hyvälaatuista – Menot kasvavat – Kansanterveyslaki ongelmana  Miten pidetään yllä kaikki lain vaatimat palvelut? – Palveluita tarvitsevien määrä kasvaa – Kuntien koko ongelmana  Asukasluvulliset haasteet, maantieteelliset haasteet – Työvoiman saatavuus / riittävyys vaikeaa  Syrjäseuduille ei riitä työvoimaa  Sairaanhoitohenkilökunnan palkkaus heikkoa

16 Sote-uudistus: http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/palvelurakenneuudistus http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/palvelurakenneuudistus Suomalaisten keskeiset hyvinvointipalvelut turvataan toteuttamalla perusteellinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus.( uudistuksella myös supistetaan kestävyysvajetta) Sote-alue on kuntayhtymä. Jokainen kunta kuuluu yhteen viidestä sote-alueesta. Kunnilla on edustus sote- alueen ylimmässä toimielimessä (yhtymäkokous tai yhtymävaltuusto). Sote-alue tekee päätöksen siitä, mitkä kunnat ja kuntayhtymät ovat palveluiden tuottamisvastuussa. Ne voivat järjestämispäätöksen mukaisesti edelleen tuottaa palveluja itse tai hankkia palveluja myös muutoin, kuten järjestöiltä, yrityksiltä ja palveluseteliä käyttämällä.

17 Kuka maksaa? Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan asukaslukuun perustuvalla maksulla, jossa otetaan huomioon tarvetekijät, kuten ikärakenne ja sairastavuus. Sote-alueet puolestaan rahoittavat palvelujen tuottamisen. Rahoituksen periaatteista neuvotellaan tuottamisvastuussa olevien kanssa, mutta rahoituksessa tulee huomioida palvelujen tarve, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus.

18 Mihin pyritään? Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisinä tavoitteina 1) väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen 2) yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa 3) sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen 4) kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen. Uudistuksena keskeisenä keinona nähdään sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisimman laaja integraatio, jossa perus- ja erikoispalvelu muodostavat ehjän palvelukokonaisuuden. → Näin ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena ja heidän lähipalvelunsa varmistetaan koko maassa. → Palvelujen hallintoa selkeytetään ja tehostetaan. Otetaan käyttöön 1.1.2017

19 TERVEYS 2015 -OHJELMA Vuonna 2001 hyväksytty pitkän aikavälin ohjelma. Isona tavoitteena terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen. Ikäryhmittäiset tavoitteet -Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi. -Nuorten tupakointi vähenee siten, että 16–18-vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa. -Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella 1990-luvun lopun tasosta. -Työikäisten työ- ja toimintakyky ja työelämän olosuhteet kehittyvät siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin. -Yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 20 vuoden ajan.

20 TERVEYS 2015 -OHJELMA Kaikille yhteiset tavoitteet -Suomalainen voi odottaa elävänsä terveenä keskimäärin kaksi vuotta kauemmin kuin vuonna 2000 -Suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettu oma terveydentila ja kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. -Tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointija suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä.

21 Tehtävä: Kuvaa terveydenhuollon ongelmia ja haasteita kehitysmaissa sekä vapaaehtoisjärjestöjen merkitystä kehitysmaiden terveydenhuollolle.

22 Terveyden edistämiseen eli promootioon liittyväsanasto Pelaa terveyden edistämis-aiheista peliä, jossa oikea määritelmä ja sen selitys yhdistetään siirtämällä sanat päällekkäin (scatter) tai kysytään monivalinta ja oikein/väärin kysymyksiä (test). https://quizlet.com/88051520/terveyden- edistaminen-flash-cards/https://quizlet.com/88051520/terveyden- edistaminen-flash-cards/ Löydät harjoitukset osoitteella www.quizlet.comquizlet.com Terveyden edistäminen > Eeva-Maria1 > yläpalkista scatter tai test tai race

23 Harjoitustehtäviä a) Mikä merkitys kansalaisjärjestöillä on väestön terveyden edistämistyössä? b) Terveydenhuoltojärjestelmä Suomessa c) Mitkä ovat potilaan oikeudet terveydenhuollon asiakkaana d) Mitkä ovat kouluterveydenhuollon tärkeimmät tehtävät? Miten kouluterveydenhuollon toimintaa voisi tulevaisuudessa kehittää? e) Pohdi syitä suomalaisten sosiaaliluokkien välisiin terveyseroihin ja mieti, miten yhteiskunta voisi toimillaan edistää terveyserojen kaventumista. f) Pohdi yksityisen sektorin merkitystä terveydenhuollon palveluiden tarjoajana g) Millaisia yhteiskunnan tukia/avustuksia sairastavan ihmisen on mahdollista saada

24 = kolmas sektori = vapaaehtoissektori Toimii ilman voittoa. Kaikki raha, mikä saadaan kerättyä kasaan, siirretään eteenpäin. Toimii ilman voittoa. Kaikki raha, mikä saadaan kerättyä kasaan, siirretään eteenpäin. Palkkatyöntekijöitä yleensä mahdollisimman vähän Palkkatyöntekijöitä yleensä mahdollisimman vähän Toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin Toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin Toiminta tähtää pääasiassa terveyden edistämiseen (ei niinkään sairaiden/sairauksien hoitamiseen) Toiminta tähtää pääasiassa terveyden edistämiseen (ei niinkään sairaiden/sairauksien hoitamiseen) Sadat sosiaali- ja terveysjärjestöt, potilasjärjestöt, yhdistykset, säätiöt, liikuntajärjestöt jne.. Sadat sosiaali- ja terveysjärjestöt, potilasjärjestöt, yhdistykset, säätiöt, liikuntajärjestöt jne.. http://www.soste.fi/sostesta/jasenet.html Kulttuuri- ja harrastustoimintaa, vertaistukitoimintaa, läheisten auttamista, valistusta, poliittista vaikuttamista, edunvalvontaa, kehittämis- ja tutkimustoimintaa, terveyspalveluiden tuottamista.. Kulttuuri- ja harrastustoimintaa, vertaistukitoimintaa, läheisten auttamista, valistusta, poliittista vaikuttamista, edunvalvontaa, kehittämis- ja tutkimustoimintaa, terveyspalveluiden tuottamista..JÄRJESTÖSEKTORI

25 Suomen terveydenhuoltojärjestelmä 1.Perusterveydenhoito: kuntien/kuntayhtymien terveyskeskukset 2.Erikoissairaanhoito: sairaanhoitopiirien sairaalat → Ongelmina nousevat lääkekustannukset, medikalisaatio, pitkät hoitojonot, pula hoitohenkilökunnasta, pula rahasta  priorisointi → Tasa-arvon toteutuminen? Kilpailu vie voimia itse päätarkoitukselta?

26 Hoitotakuu Jos potilasta ei voida ottaa hoitoon heti tai häntä ei oteta hoitoon lainkaan, hänelle on selvitettävä syy viivästymiseen. Potilaalle, joka joutuu jonottamaan hoitoon pääsyä, on kerrottava, kuinka kauan jonottamisen arvioidaan kestävän. Jos potilas on tullut väärään hoitopaikkaan, hänet on ohjattava oikeaan paikkaan. AIKARAJAT TOIMENPITEILLE: ▫akuutti- ja päivystystapaukset pitää hoitaa välittömästi ▫Lääkärin vastaanotolle on päästävä kolmen päivän sisällä ensimmäisestä yhteydenotosta ▫erikoissairaanhoidon lääkärin arvioitavaksi kolmen viikon sisällä lähetteen tekemisestä ▫hoitoon tai hoitotoimenpiteeseen kolmen viikon, viimeistään kuuden kuukauden sisällä (erikoissairaanhoito) ▫lasten- ja nuorisopsykiatrinen hoito on järjestettävä vähintään 3 kuukaudessa Jos oma asuinkunta tai kuntayhtymä ei pysty tuottamaan hoitoa, on niiden hankittava se ostopalveluna muualta. Tästä ei saa aiheutua potilaalle lisäkuluja. Vieraalla paikkakunnalla ollessasi saat hoidon paikalliselta terveysasemalta vain kiireellisissä sairastapauksissa. Muuhun hoitoon tarvitaan lupa kotikunnasta eli maksusitoumus.

27 Hoitotakuu ▫ongelmina ortopedia, käsikirurgia, plastiikkakirurgia, lasten- ja nuorisopsykiatria ▫Tiedottaminen jonotusasioissa ontunut

28 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992) Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun Pääsy hoitoon Hoidossa on huomioitava potilaan äidinkieli, yksilölliset tarpeet ja kulttuuri. (Esim. tulkkipalvelut) Potilaan tiedonsaantioikeus. Potilaalle on annettava tiedot ymmärrettävästi hänen terveydentilastaan, hoidon laajuudesta, riskitekijöistä ja hoidon vaihtoehdoista. Potilaalla on oikeus tarkistaa hänestä potilasasiakirjoihin merkityt tiedot ja oikaista ne. Alaikäisen potilaan asema Kiireellinen hoito Potilaan itsemääräämisoikeus. Hoitoon tarvitaan potilaan suostumus ja hoidon on tapahduttava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Hoitoa jonottamaan joutuvalle ilmoitetaan odotuksen syy ja arvioitu kesto. Hoitoonsa tyytymätön voi tehdä muistutuksen hoitolaitokselle. Hoitoa antavilla laitoksilla tulee olla potilasasiamies Suomessa pysyvästi asuva on oikeutettu saamaan korvauksia sairausvakuutuksen kautta VELVOLLISUUS PUHUA TOTTA, KERTOA KAIKKI TARVITTAVA JA TOIMIA OHJEIDEN MUKAAN

29 Oikeuden puolustajat Valtakunnallinen terveydenhuollon neuvottelukunta & Suomen Potilasliitto Ry ▫Potilaan aseman ja oikeusturvan parantaminen Potilasasiamies ▫Laki määrää jokaiseen yksikköön ▫Antaa tietoa/apua Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) ▫terveydenhuollon ”viranomainen” ▫pitää huolta KAIKKIEN oikeuksista ▫raskaudenkeskeytykset & sterilisaatioasiat Potilasvahinkolautakunta & Potilasvakuutuskeskus ▫Potilasvahinkolaki 1986 ▫Potilasvakuutus (pakollinen) ▫Menetykset korvataan, mikäli vahinko todennäköisin syin on aiheutunut tutkimuksessa, hoidossa, käsittelyssä tai niiden laiminlyömisen vuoksi ▫Kohtuullisuuspykälä

30 SUOMALAINEN KOULUTERVEYDENHUOLTO ▫oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen (terveydenhoitajan ja lääkärin tekemät terveystarkastukset, oppilaan terveydenhoito, terveyskasvatus ja hammashuolto) ▫kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen (esim. pelastus- ja turvallisuussuunnitelma) ▫yhteistyö muun opetus- ja oppilashuollon henkilöstön kanssa (esim. oppilashuoltotyöryhmät) ▫koulun ja kodin välinen yhteistyö ▫terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus (näön ja kuulon tutkiminen erikoislääkärin toimesta ja erikoislääkärin määräämät laboratorio-, röntgen- ja muut tutkimukset, psykiatrin tutkimus, psykologin ja puheterapeutin palvelut) 1990 vastuu kunnille ja yhä enemmän kouluille  Lama, voimavarojen keskittäminen sairaanhoitoon  Ei vastuuhenkilöitä, ei kehittämistä  koululaisten pahoinvointi on lisääntynyt, kouluterveydenhoitajia ei ole riittävästi, koululääkäreitä ei ole riittävästi

31 Terveyserot Merkittäviä sairastamiseen ja kuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä Suomessa 1) sosioekonomiset-, 2) maantieteelliset- ja 3) kielelliset erot, jotka määrittävät muun muassa ihmisten elintapoja.

32 Suomalaisten terveyden uhkat elinajan pitenemisen suotuisan kehityksen jatkuminen ei ole kuitenkaan selviö, esimerkiksi 1.joukkotyöttömyyden-, 2.alkoholin kulutuksen- 3.lihavuuden yleistyminen voivat jarruttaa kehitystä. sukupuolten kuolleisuuden ero kuitenkin näyttäisi supistumisen merkkejä alue-erot ja siviilisäätyjen väliset kuolleisuuserot näyttävät puolestaan vain kasvavan

33 POHDINTAA YKSITYISEN SEKTORIN TOIMIVUUDESTA + Kilpailua, joka voi pudottaa hintoja + Kilpailu lisää myös innovaatioita + Yhteistyötä julkisen sekorin kanssa + Luo lisää työpaikkoja - lääkäri voi olla yhtaikaa julkisessa ja yksityisessä työpaikassa – Kustannussyistä ei ole kaikkien saatavilla – Vie työvoimaa julkiselta puolelta – Vaikeimmat tapaukset “kaadetaan” julkiselle puolelle – ”Turhia” & turhan kalliita operaatioita – Laitteet vajaakäytöllä Miksi KELA maksaa sairausvakuutuskorvauksia yksityisen terveydenhuollon asiakkaille?