Palovammapotilaan kuntoutus Oulu 22.9.2009 Palovammapotilaan kokonaisvaltainen tukeminen Psykiatri Pirjo Akila, OYS.

Esitys aiheesta: "Palovammapotilaan kuntoutus Oulu 22.9.2009 Palovammapotilaan kokonaisvaltainen tukeminen Psykiatri Pirjo Akila, OYS."— Esityksen transkriptio:

1 Palovammapotilaan kuntoutus Oulu 22.9.2009 Palovammapotilaan kokonaisvaltainen tukeminen Psykiatri Pirjo Akila, OYS

2 Palovammapotilaan kokonaisvaltainen kuntoutus Hyvä somaattinen hoito on potilaan parasta tukemista Potilaan hoito on moniammatillista – jokainen työskentelee oman alansa ammattilaisena Kyetäkseen työskentelemään mahdollisimman hyvin on eduksi ymmärtää potilaan psyykkisiä reaktioita kriisissä, esimerkiksi palovammapotilaana

3 Palovammaan liittyvät stressitekijät Palovamma Kipu Sairaalahoito Toimintakyvyn heikkeneminen Pysyvät arpimuodostumat Tapahtuma, jossa vamma on saatu on ollut psyykkisesti traumaattinen tapahtuma, mahdollinen kuolemanuhka

4 Psyykkinen sairastavuus vamman jälkeen Bisson (v.2000) review-tutkimus 24 tutkimuksesta (n yht. 2879): merkittävällä osalla potilaista on psyykkisiä ongelmia palovamman jälkeen Potilailla oli pääasiassa masennus- ja ahdistusoireita sekä traumaperäinen stressihäiriö (PTSD)

5 Bissonin tutkimus jatkuu... 12 tutkimusta tehtiin ensimmäisten 3kk:n aikana vamman jälkeen, niissä keskim. 29,8%:lla oli psyykkisiä oireita 9 tutkimusta 3kk-12kk, keskim. 34,4%:lla oli oireita 8 tutkimusta yli 12kk vammasta, keskim. 35,3%:lla oli oireita Tarvittaisiin lisätutkimusta selvittämään, mikä ennustaa psyykkistä oirelua, viitteitä siitä löytyi että laaja vamma ja vammautumiseen liittyvä vaikea stressi lisäisivät oireita

6 Potilaat, joiden vamma on itseaiheutettu tai kyseessä on itsemurhayritys tarvitsevat erityishuomiota, heistä on mielestäni syytä konsultoida psykiatria Omaisten psyykkisiä oireita on tutkittu vähän

7 Traumaattinen psyykkinen kriisi Sokkivaihe Reaktiovaihe Käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen vaihe Sokki- ja reaktiovaihe käsittävät varsinaisen akuutin kriisivaiheen

8 Sokkivaihe alkaa laukaisevasta tilanteesta ja kestää muutamista hetkistä muutamiin vuorokausiin Reaktiovaihe kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen Akuutissa sairaalahoidossa ollessaan potilaat ovat siis myös akuutissa psyykkisessä kriisissä

9 Traumaattisen kriisin sokkivaihe Sokkivaiheessa ihminen ei vielä pysty käsittämään tapahtunutta ja voi jopa kieltää sen kokonaan tai osittain Reagointi on tavallaan lamaantumista, ihminen on ulospäin usein hämmästyttävän rauhallinen tilanteeseen nähden Osa taas voi joutua lyhytaikaiseen kaoottiseen kiihtymystilaan, raivo, huutaminen, levottomuus, itku, vain pieni osa joutuu suorastaan psykoottiseen tilaan Osalla apatia ja levottomuus vaihtelevat nopeasti

10 Sokkivaihe jatkuu... Sokkivaiheen voimakas torjunta tai kieltäminen ovat usein hyvin tarpeellisia suojakeinoja ja selviytymistä edistäviä sopeutumiskeinoja, jos ne eivät jatku kovin pitkään Keskeisin tarve on saada konkreettista suojaa ja turvaa, on tärkeätä saada kokea, että auttajat ja hoitajat hallitsevat tilanteen ja toimivat asianmukaisesti Sokkivaiheessa ohjeet menevät huonosti perille, potilaat eivät useinkaan muista jälkeenpäin annettuja ohjeita, kertaaminen on tärkeätä

11 Traumaattisen kriisin reaktiovaihe Ihminen kohtaa vähitellen muuttuneen todellisuuden ja yrittää muodostaa kuvaa siitä, mitä oikeastaan on tapahtunut Kokemusta ja muuttunutta todellisuutta käydään läpi vähän kerrallaan aluksi voimakkaammin puolustautuen mutta vähitellen totuus kohdataan yhä suoremmin Aluksi ihmisen mieli tarvitsee tapahtuneen merkityksen kieltämistä, tunteet eristetään tapahtuneesta

12 Reaktiovaihe jatkuu... On varsin tavallista, että potilas siirtää sisäisen ahdistuksensa ulkoisiin kohteisiin, esimerkiksi alkaa irrationaalisesti syytellä hoitohenkilö-kuntaa, potilas voi muuttua suorastaan paranoidiseksi Tässä vaiheessa alkavat tapahtumaan liittyvät toistumisilmiöt, toistuminen muistikuvina, painajaisina, toistumiin voi liittyä autonomisen hermoston ylivireysoireita kuten vapinaa, hikoilua, sydämentykytystä Vähitellen toistumat muuttuvat vähemmän häiritseviksi ja potilaat alkavat nähdä tapahtuneen eri puolia

13 Reaktiovaiheen kohtaaminen Reaktiovaiheessa olevan ihmisen keskeinen psykologinen tehtävä on löytää sopiva tasa-paino kokemusten läpikäymisen ja vaikealta kokemukselta suojautumisen välillä Potilas tarvitsee sitä, että hän tulee kuulluksi ja tunnetta, että hänestä välitetään Potilas tarvitsee tietoa sopivissa annoksissa ja riittävän konkreettisesti tilastaan, hoitosuunnitelmasta, tavoitteista; näitä asioita tulee kerrata terapioiden yhteydessä Edelleen potilas tarvitsee apua osatavoitteiden ja tavoitteiden saavutttamisen huomaamisessa, varsinkin hidasta edistymistä on vaikea huomata

14 Reaktiovaiheen kohtaaminen jatkuu... Toivon ylläpitäminen on tärkeätä ja toivoa edustaa potilaalle mm. toimintakyvyn paraneminen Potilaan aktiivinen kuunteleminen on tärkeätä, potilaan kokemusta ei pidä torjua tai selittää pois, kokemus on potilaalle totta, vaikka sitä ulkopuolisen voi olla vaikea ymmärtää Yksi tavallisia reaktiovaiheen ilmiöitä oli irrationaalinen syyttely, syyttely tuntuu hoitavista henkilöistä kohtuuttomalta. Vaikka potilas tuntuu provoisoivan, ei pidä provosoitua. Juuri silloin akuutissa kriisissa oleva tarvitsee kärsivällistä ja ymmärtävää kohtelua

15 Kriisin käsittelyvaihe Käsittelyvaihe kestää kuukausista noin vuoteen Vaihetta voi kutsua myös surutyöksi, jolloin ihminen käy edelleen läpi tapahtunutta ja muodostaa uutta kuvaa itsestään ja elämästään muutoksen jälkeen Tapahtunutta käydään läpi sekä asia- että tunnetasolla

16 Uudelleen suuntautumisen vaihe Toipuminen tapahtuu 1 – 2 vuoden kuluessa Kriisitapahtumat jäsentyvät osaksi elämää Kriisi ei enää kuluta psyykkisiä voimavaroja vaan onnistunut läpityöskentely ja toipuminen on voinut tuoda niitä jopa lisää

17 Psyykkiset häiriöt Varsinaiset psykiatriset sairaudet ja häiriöt tekevät tilanteesta monimuotoisemman Palovammapotilaalla voi olla skitsofrenia, päihdeongelma, masennus, paniikkihäiriö kuten muillakin ihmisillä Vaikea somaattinen sairaus ja tehohoito voi jo yksinään aiheuttaa sekavuuden, deliriumin ja jos potilaalla on päihdeongelma se on vielä todennäköisempi Varsinaiset psykiatriset häiriöt tarvitsevat oman spesifin hoitonsa ja psykiatria kannattaa yleensä silloin aina konsultoida

18 Potilaan omaiset ja verkosto Omaiset voivat olla tilanteessa yhtä voimakkaassa tai jopa voimakkaammassa psyykkisessä kriisissä kuin potilas ja reagoida kuten potilaskin irrationaalisella tavalla Potilaan verkostosta ja elinoloista olisi hyvä potilaan ymmärtämiseksi saada peruskäsitys Potilaan kokemaa toimintakyvyn menetystä ymmärtää paremmin, kun tietää mitä menetys merkitsee hänen elämässään Potilas jaksaa paremmin hoidossa, jos hänen ei tarvitse olla huolissaan kotijoukkojen selviytymisestä Omaiset ovat yleensä voimavara, heidät kannattaa ottaa hoitoon mukaan. He tuovat sairaalaan jotakin sellaista, jota hoitohenkilökunta ei voi tuoda, pitävät elävänä potilaan sairaalan ulkopuolista elämää ja arkea

19 Mistä apua Hoito on oikeasti moniammatillista yhteistyötä, kukaan ei hoida potilasta yksin Hoitotiimin toimintatapoihin soisi kuuluvan keskustelun ja jakamisen, tietojen ja kokemusten vaihtoa myös kasvoista kasvoihin, vaikka ”koneelta ne tiedot löytyy” Palovammapotilaat ovat akuutissa kriisissä ja sen pohjalta tulee hoidon konflikteja terapeutin tai hoitajan ammattirooliin liittyen eikä hänen yksilöllisten ominaisuuksiensa kanssa - jos potilas suojautuu, henkilökunnan ei pidä tehdä samaa

20 Mistä apua jatkuu... Psykiatrian hoitajan tai psykiatrin konsultaatio Erillinen psyykkinen tukihoito potilaalle osaston ulkopuolelta, yleissairaalapsykiatrialta Työnohjaus, säännöllisenä ja jatkuvana tai kertaluontoisena tietyn casen ympärillä Itsestä saa huolehtia, ihmissuhdetyötä jaksaa paremmin kun on omakin elämä

21 Kiitos