Aikuiskoulutus rikki? - Kymmenen koulutuksen epäkohtaa Aapo Hiilamo 23.5.2016.

Esitys aiheesta: "Aikuiskoulutus rikki? - Kymmenen koulutuksen epäkohtaa Aapo Hiilamo 23.5.2016."— Esityksen transkriptio:

1 Aikuiskoulutus rikki? - Kymmenen koulutuksen epäkohtaa Aapo Hiilamo 23.5.2016

2 TARINA ON TUTTU  Työn muutos puhuttaa: digitalisaatio ja globalisaatio tuhoaa vanhoja ja synnyttää uusia työpaikkoja  Muutosten alla ovat etenkin SAK:n alojen työpaikat  Palkansaajille uhkana on alakohtaisten supistumisten lisäksi laajempi epävarmuuden kasvu  Yhä useampi kohtaa olosuhteiden pakosta uranvaihdostilanteita  Kurjistavat muutokset saaneet paljon näkyvyyttä – entä ratkaisut?

3 SISÄLTÖ  Miten aikuiskoulutus vastaa työelämän muutosten haasteisiin?  Nostetaan esille epäkohtia, jotka estävät tai hankaloittavat työväestön osaamisen kehittämistä  On tarve avata keskustelu aikuiskoulutuksen tilasta

4 Määrät tuhansina (Työvoimatutkimus) TYÖELÄMÄ MUUTOSTEN MYÖTÄ TYÖNTEKIJÄN KÄYTTÖPANOS YHÄ ENEMMISSÄ MÄÄRIN TIETO JA OSAAMINEN

5 AIKUISVÄESTÖN KOULUTUKSELLA VALTAVA MERKITYS  Aikuiskoulutus valmistaa tuleviin muutosvoimiin niin yhteiskunnan kuin yksilön kannalta  Kasvavien epävarmuuksien vastapainoksi tarvitaan yksilöille koulutuksellisia ponnahduslautoja  Työhön ja tuottavuuden kasvuun pääse tulevaisuudessa kiinni ne, joilla on ajankohtaista osaamista ja mahdollisuus osaamisen päivittämiseen  Väestön korkea ja tasainen osaaminen auttaa mm. digitalisaation liittyvien ideoiden syntymisessä

6 MIKÄ ON JULKISESTI RAHOITETUN JÄRJESTELMÄN TEHTÄVÄ?  Julkisten väliintulojen on taattava sen koulutuksen syntyminen, mikä jäisi vapailla markkinoilla syntymättä ”markkinaepäonnistumisten” vuoksi  Käytännössä tehtävänä on taata siis niiden koulutusmahdollisuudet, jotka ovat työnantajan tarjoaman koulutuksen ulkopuolella  Tehtävä osaamistalouden aikakaudella ehkä tärkeämpi kuin koskaan  Mikäli tätä tehtävää ei täytetä, uhkana on mm. työelämän polarisaatiokehityksen vahvistuminen

7 MARKKINAEPÄONNISTUMISIA AIKUISKOULUTUKSESSA (ESIMERKKEJÄ)  Koulutuksen ulkoisvaikutukset ➤ Työnantajat eivät panosta tarpeeksi kouluttamiseen kun osa koulutuksen hyödyistä valuu työnantajan ulkopuolelle  Rahoituksen epäonnistuminen ➤ Vaikka kouluttaminen olisi yksilölle tai työnantajalle kustannustehokasta, ongelmaksi muodostuu rahoituksen saaminen koulutukseen (suuret vs. pienet yritykset)  Informaation puute ja sen epäsymmetria ➤ Työnantajan ja yksittäisten henkilöiden on mahdotonta tietää etukäteen tarkkaa kannattaako kouluttaminen yksittäistapauksissa

8 Miksi kymmenen epäkohtaa ?

9 EPÄKOHTA 1: TYÖVÄESTÖN OSAAMINEN KORKEAA MUTTA EPÄTASAISTA  Syntyvien työpaikkojen osaamisvaatimukset ovat kovin erilaiset kun katoavien  Supistuvilla aloilla työskentelevillä haasteita lisää puutteet perustaidoissa  Vaikka suomalaisen työväestön osaaminen on keskimäärin korkeaa, osaamiskuopissa ovat etenkin ➤ Ikääntyneet ➤ Maahanmuuttajat ➤ Matalasti koulutetut  Ongelmallista, että samat henkilöt ovat yliedustettuina rakennemuutosten riskiryhmissä 12345678910

10 EPÄKOHTA 2: OMAEHTOISEN AIKUISKOULUTUKSEN MERKITYSTÄ EI YMMÄRRETÄ  Aikuiskoulutustuki yhdessä opintovapaan kanssa mahdollistaa subjektiivisen uudelleen kouluttautumisen työuran aikana ilman työttömyysjaksoja  Noin 60 % tuen saajista arvioi, että uuden työpaikan saaminen tai kokonaan uudelle toimialalle siirtyminen helpottui aikuiskoulutustuen ansiosta  Sipilän hallitus esitti leikattavaksi aikuiskoulutustukea siten, että valtion rahoittama aikuiskoulutustuen perusosa (n. 705,20 euroa/kk) olisi muutettu valtion takaamaksi opintolainaksi  Kehitys menossa juuri päinvastaiseen suuntaan mihin on tarve: supistuvilla aloilla työskentelevillä kasvava kysyntä omaehtoiseen alanvaihtoon 12345678910

11 EPÄKOHTA 3: TYÖVOIMAKOULUTUKSEN NIUKENNETUT RESURSSIT  Monet kokevat olosuhteiden pakosta eripituisia työttömyysjaksoja  Näiden jaksojen koulutuksellinen hyödyntäminen on tärkeää niin yksilölle kuin laajemmin työmarkkinoiden toiminnalle  Työttömyys on riskialtista aikaa osaamisella koska ➤ Ollaan henkilöstökoulutuksen ulkopuolella (määrällisesti suurin aikuiskoulutuksen muoto) ➤ Osaamista ei voida soveltaa työtehtävissä  Työvoimakoulutukseen on ollut entistä vähemmän varoja käytettävänä samanaikaisesti, kun työttömyys on lisääntynyt 12345678910

12 YHÄ USEAMPI EI SIIS SAA TARVITSEMIAAN TYÖVOIMAPALVELUITA 12345678910

13 TYÖVOIMAKOULUTUKSEEN TEHTÄVÄT LEIKKAUKSET VAHVISTAVAT OSAAMISEN EPÄTASAISTA JAKAUTUMISTA JA PITKITTÄVÄT TYÖTTÖMYYSJAKSOJA. Työvoimakoulutuksen niukennetut resurssit voivat kasvattaa osaamiseroja entisestään vahvistaa työttömyyden syrjäytymisvaikutusta Niukentuneet resurssit uhkaavat myös työttömyyspäivärahalla tuettua omaehtoista opiskelua Opiskelusta omaehtoisesti työttömyyspäivärahalla on hyviä tuloksia Pulmana ovat olleet TE-toimistojen vaihtelevat käytänteet ja henkilökunnan vähentyminen vaativassa koulutustarpeen arvioinnissa 12345678910

14 EPÄKOHTA 4: HENKILÖSTÖKOULUTUS ON ALTIS ERIARVOISUUDELLE  Työnantajan kannattaa kouluttaa lisää niitä työntekijöitä, joiden tuottavuuden muutoksen oletetaan olevan merkityksellistä työnantajan toiminalle  Ylimmälle johdolle saatetaan tarjota hyvinkin kalliita täydennyskoulutuksia kun taas työntekijätasolla koulutukseen panostaminen vähäisempää  Eriarvoisuutta on henkilöstökoulutuksessa työntekijäryhmien ja pohjakoulutuksen lisäksi työnantajan koolla  Henkilöstökoulutus on usein sidottu siihen alaan, jolla jo toimitaan eikä näin ollen tue ammatinvaihdosta pois supistuvilta aloilta 12345678910

15 Aikuiskoulutustutkimus 2012 12345678910

16 HENKILÖSTÖKOULUTUKSEN ERIARVOISUUTTA VAIKEA PAIKATA ILMAN SUBJEKTIIVISIA KOULUTUSELEMENTTEJÄ  Henkilöstökoulutukseen osallistumista yritettiin parantaa osaamisen kehittämisen toimintamalli lailla vuonna 2014  Tulokset olivat kuitenkin pettymys  Työntekijöiden koulutukseen osallistumista ja sen tasa-arvoa vaikea edistää ilman subjektiivisia elementtejä 12345678910

17 OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLIN VAIKUTUKSET OLIVAT PETTYMYS LUOTTAMUSMIEHILLE (N=809) 12345678910

18 EPÄKOHTA 5: JULKINEN JÄRJESTELMÄ EI TAKAA TASAVERTAISIA KOULUTUSMAHDOLLISUUKSIA  Julkiset väliintulot eivät oikaise koulutuksen eriarvoisuutta  Aikuiskoulutuksen eriarvoisuus on pysynyt ennallaan koko 2000-luvun  Eroja ei vain koulutukseen osallistumisessa vaan myös koulutuspäivissä, joissa erot vielä suuremmat  Matalasti koulututut ja työntekijätason palkansaajat osallistuvat radikaalista muita vähemmän kaiken muotoiseen ammattiin liittyvään koulutukseen 12345678910

19 123456789

20 EPÄKOHTA 6: ERIARVOISUUDEN TAUSTALLA RAKENTEELLISIA JA KULTTUURILLISIA SYITÄ  Aikuiskoulutusjärjestelmä on regressiivinen eli se jakaa koulutuksellisia resursseja niille, joilla jo aikaisemmin on koulutusta  Syynä osin joustavien subjektiivisten elementtien puute sekä painotus henkilöstökoulutuksessa, joka on altis eriarvoisuudelle  Taustalla myös eroja halukkuudessa kouluttautua, johon vaikuttavat aikaisemmat oppimiskokemukset, oppimisvaikeudet ja identiteettikysymykset  Aikuiskoulutusta ei välttämättä koeta houkuttelevaksi työntekijätasolla, mikä aiheuttaa osaltaan uudistamistarvetta koulutuksen sisällölle 12345678910

21 EPÄKOHTA 7: OSAAMISKUOPISSA OLEVIA EI HUOMIOIDA  Osaamiskuopissa olevat osallistuvat selvästi muita epätodennäköisemmin kaiken muotoiseen aikuiskoulutukseen. Erot OECD-maiden suurimpia  Julkisesta järjestelmästä puuttuu systemaattinen ote ja näkemys osaamiskuopissa olevien tarpeisiin vastaamiseen  Harva itse pystyy arvioimaan ja tiedostamaan omia taitojaan tai oppimisvaikeuksiaan  Tärkeä elementti heikkojen perustaitojen aiheuttamassa haasteessa on myös systemaattinen tiedon kerääminen aikuiskoulutuksesta ja osaamiskuopissa olevien sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta 12345678910

22 EPÄKOHTA 8: PERUSTAIDOT PUUTTUVAT KOULUTUKSEN SISÄLLÖSTÄ  Perustaidot (esim. ICT-taidot) korostuvat kun tulevaisuudessa tarvittava spesifi osaaminen on vaikeasti ennakoitavissa  Yleisten työelämävalmiuksien taidot ovat läsnä perustutkinnoissa mutta poissa ammattitutkinnoista ja muusta aikuiskoulutuksesta  Kapea asiakohtainen osaaminen voi parantaa työllistymistä lyhyellä aikavälillä mutta pitkällä aikavälillä ilman muuttuneiden perustaitojen hallintaa on vaikeaa edetä työuralla tai jatkaa opintoja  Usealla ongelmana, että aikaisemmat perustaidot vanhentuneet 12345678910

23 EPÄKOHTA 9: AMMATINVAIHTOA EI TUETA TARPEEKSI 12345678910

24 MITEN AIKUISKOULUTUS AUTTAA PALKANSAAJIA TILANTEISSA, JOISSA KOETAAN EPÄVARMUUTTA?  Vain 16 prosenttia aikuiskoulutustutkimuksen vastaajista työntekijätasolla raportoi koulutuksen auttaneen vaihtamaan työpaikkaa tai ammattia  On puute sellaisista koulutusrakenteista, jotka tukevat joustavaa ammatinvaihtoa  Uhkana jähmettyminen supistuvalle alalle 12345678910

25 EPÄKOHTA 10: LEIKKAUKSET UHKAAVAT AIKUISKOULUTUSTA  Keskeisin uhkaava tekijä on sopeuttamistoimet opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle  Vuoteen 2019 mennessä koulutuksen menotaso on noin miljardi euroa alemmalla tasolla kuin hallituskauden alussa vuonna 2015  Koulutusjärjestelmään kohdistetut leikkaukset ovat erittäin suuria ja vaikeuttavat myös osaltaan aikuiskoulutuksen saatavuutta  Niukkenevia resursseja täytyy käyttää entistä tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin 12345678910

26 AIKUISKOULUTUKSEEN OSALLISTUVAT KAIKKEIN VÄHITEN NE, JOTKA SITÄ ENITEN TARVITSEVAT  Samalla porukalla kolminkertaisia haasteita selviytyä tulevista muutosvoimista: ➤ Työskentely supistuvilla aloilla ja tehtävissä, joihin kasvava epävarmuus kohdistuu ➤ Puutteelliset perustaidot, jotka heikentävät kykyä siirtyä joustavasti kasvaville aloille ➤ Vähäinen osallistuminen aikuiskoulutukseen, joka auttaisi pysymään mukana muuttuvassa työelämässä

27 Olisiko aika aloittaa julkinen keskustelu tasa- arvosta aikuiskoulutuksessa? Siellä ovat koulutuksellisen tasa-arvon todelliset ongelmat

28 JOHTOPÄÄTÖKSET  Suomessa ei ole tällä hetkellä sellaista aikuiskoulutusjärjestelmää, joka mahdollistaisi elinikäisen osaamisen kehittämisen kaikille  Tämä on suuri uhka sekä palkansaajien muutoskyvylle että koko Suomen selviytymiselle rakennemuutosten haasteista  SAK:n alojen työntekijät ovat yliedustettuina osaamiskuopissa ja rakennemuutosten riskiryhmissä  Mutta samat henkilöt ovat aliedustettuina aikuiskoulutuksessa, joka auttaisi selviytymään näistä haasteista  Kohdennetaanko aikuiskoulutusta oikeille ryhmille?

29 RATKAISUT SYKSYLLÄ 2016  SAK esittelee syksyllä ehdotukset, miten aikuiskoulutus ja julkinen rahoitus saataisiin nykyistä paremmin ➤ nostamaan suomalaisten osaamistasoa ➤ tasaamaan koulutuksellisia eroja ➤ auttamaan ihmisiä rakennemuutoksissa löytämään uusi työura koulutuksen kautta