Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulosten hyödyntäminen perusterveydenhuollossa Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö +ATH-tiimi THL.

Esitys aiheesta: "Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulosten hyödyntäminen perusterveydenhuollossa Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö +ATH-tiimi THL."— Esityksen transkriptio:

1 Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulosten hyödyntäminen perusterveydenhuollossa Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö +ATH-tiimi THL /ATH 20141 Terve Kunta -verkostotapaaminen, Kuopio 26.9.2014 ”Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale” -Rudolf Virchow, 1848

2 SOTE-UUDISTUS: 8 §. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa. ” …Ehdotuksen mukaan jokaisen kunnan on ensinnäkin seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat niihin. Kunnan tulee myös seurata kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden kehittymistä sekä kunnan toiminnan hyvinvointivaikutuksia ja raportoitava tästä vuosittain kunnanvaltuustolle. Lisäksi kunnanvaltuustolle tulee tehdä kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomus. Kertomukseen kerätään tietoa asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä kunnan kyvystä vastata näihin tarpeisiin. Tiedot tulee kerätä väestöryhmittäin, mikä mahdollistaa tarvittavien toimien kohdentamisen. Lähtökohtana on, että hyvinvointikertomuksen johtopäätökset toimivat kunnan strategisen suunnittelun perustana. ” THL /ATH 20142

3 Palvelujärjestelmän kehittämisessä: palvelut nettiin…kuka niitä käyttää?? Onko tukea ikääntyneille? THL /ATH 20143

4 www.thl.fi/ath THL /ATH 20144

5 5

6 6 Joka kymmenes Suomalainen kokee yksinäisyyttä. Eli n. 400 000 henkilöä Työikäisistä n. 30% osallistuu aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan Työikäisistä liki 80 % on viikoittain yhteydessä kotitalouden ulkopuolella asuviin Vähintään 55-vuotiaista vain reilut 60 % Työikäisistä n. 70 % on tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa, vähintään 55-vuotiaista n. 80 %. Itsemurha-ajatuksia 6-7 % työikäisistä, eli n. 250 000 henkilöllä

7 THL /ATH 20147 Raiku, 2013. Lähdeaineisto ATH-tutkimus, THL.

8 THL /ATH 20148 Raiku, 2013. Lähdeaineisto ATH-tutkimus, THL.

9 Mihin valtakunnallisesti ja alueellisesti tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä? Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on jokaisen kunnan ja alueen perustehtävä! THL /ATH 20149

10 10 Väestön terveys- ja hyvinvointiseuranta KANSALLISET REKISTERIT -väestö -elinolot ym. -esim. HILMO, AVOHILMO TUTKIMUKSET - koettu terveys - koettu hyvinvointi - elintavat - palvelutarve - esim. ATH –tutkimus PALVELUJÄRJESTELMÄN PAIKALLISET TIETOJÄRJESTELMÄT - palvelujen käyttö ja sisältö - esim. Effican, Pegasoksen sisältämät tiedot AINEISTOJEN YHDISTELYT Tutkimushankkeet - esim. THL:n sairastavuusindeksi HAVAINNOLLISET INDIKAATTORIT + metatiedot + tulkinta - esim. INDI -hanke INDIKAATTORITIETOJEN RAPORTOINTI, JAKELU JA ESITTÄMINEN - esim. SOTKAnet, Terveytemme, TEAviisari, Hyvinvointikompassi ym. Koskinen 2008 (muokattu)

11 THL:lla lakisääteinen rooli terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa Kansallisesti merkittävien THL:n väestötutkimusten esittely Riskitekijätutkimukset: Finriski-tutkimusperinne Laaja-alaiset kliinisiä mittauksia sisältävät tutkimukset: Terveys2000- tutkimusperinne Aikuis- ja eläkeikäisen väestön terveyskyselyt(AVTK/EVTK)- tutkimusperinne  integroituminen ATH-tutkimukseen 2015 lähtien Hyvinvointi ja palvelut: HYPA-tutkimusperinne AvoHilmon mahdollisuudet tulevaisuudessa Hyvinvointikompassi: julkaistu (8.5.2012)! Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen LATE Kouluterveyskysely-perinne Uutena avauksena alueiden tietotarpeisiin: ATH-perinne THL /ATH 201411

12 15.8.2012 Finnish Health Registers Cancers 1953 Tuberculosis and STIs 1958 Congenital anomalies 1963 Occupational diseases* 1964 Special medication* 1964 Adverse drug reactions* 1966 Hospital discharges 1967 Mass Screenings 1968 Causes-of-death* 1969 Abortions and sterilisation 1977 Exposure to cancer- hazardous material* 1979 Endoprostheses 1980 Drugs (surveillance)* 1982 Visual impairments 1983 Births 1987 Infectious diseases 1989 Dental implants 1994 Prescribed drugs * 1994 Outpatient visits in public hospitals 1998 Outpatient visits to primary care 2011 (AvoHilmo) 12 All these registers use personal identification numbers *Not at THL (Occupational Health Institute, Fimea, Social Security Institute) Päivi Hämäläinen12

13 15.8.2012 Other important registers Social welfare registers Pensions*1962 Social Benefits (Social Insurance Institute)*1964 Social assistance1985 Children taken into custody 1991 Institutionalised care at social institutions1994 Background data updated continuously by Statistics Finland Education Income Socioeconomic status Country of birth / language Citizenship Marriages and divorces Emigrations and immigration Link between parents and children/siblings 13 All these registers include personal identification number Päivi Hämäläinen13

14 Mistä hyvinvointi- ja terveys(ero)tietoa on saatavissa? THL /ATH 201414 SOTKAnet: Väestörakennetta, hyvinvointia ja terveyttä sekä palvelujärjestelmää koskevia tilastotietoja kaikista Suomen kunnista sekä muilta keskeisiltä aluetasoilta. -Ei sosiaaliryhmittäin +Sisältää merkittävän määrän terveyserorelevanttia tietoa mm. elinoloista  työttömyydestä, pienituloisuudesta jne. Terveytemme: Tietoa väestöryhmien välisistä terveyseroista. Rajattu määrä kansanterveyden kannalta merkityksellisiä terveysosoittimia +liki kaikki tiedot alueittan sosiaaliryhmittäin (koulutuksen mukaan) -Rajallinen alueellinen kattavuus: ei kuntatasolle kuin suurimmissa kaupungeissa TEA-viisari: kertoo terveyden edistämisaktiivisuudestanne +Kattavasti tietoja eri alueilta -Tuottaja arvioi itseään ja vastaajissa variaatioita Hyvinvointikompassi: valitut indikaattorit alueille  ATH-kytkös Muut tieto/raportointilähteet: Tilastotuotteet, Tilastokeskus, KELA, Findikaattori, TEHO.. +Kattavasti tietoja vertailtavassa muodossa -Ei väestöryhmittäin

15 THL /ATH 201415

16 THL:n sairastavuusindeksi: Tavoitteena kuntien välisten sairastavuuserojen kuvaaminen mahdollisimman kattavasti nimenomaan sairauksien yleisyyttä kuvaavien tietojen perusteella Kokoaa yhteen useiden kansallisten rekistereiden tietoa 7 keskeisen sairausryhmän yleisyydestä kunnissa 16THL /ATH 2014

17 THL:n sairastavuusindeksi: Sairausryhmien painotus indeksissä perustuu niiden merkitykseen a)kuolleisuuden, b)työkyvyttömyyden, c)elämänlaadun vajeen ja d)terveydenhuollon suorien kustannusten näkökulmasta Yleisindeksin lisäksi myös sairausryhmittäiset indeksit sekä vain yhden näkökulman huomioon ottavat indeksit; sekä ikävakioidut että –vakioimattomat luvut  24:n indeksin sarja (2*(1+7+4) lukua) 17THL /ATH 2014

18 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä niissä havaittavien [sosiaaliryhmien välisten] erojen kaventaminen (kunnat, alueelliset sekä kansalliset toimijat) edellyttää toimenpiteitä kaikilla seuraavilla osa-alueilla: THL /ATH 201418 Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat, poliittinen sitoutuminen Yhteistyö : rakenteet, vastuut, työnjako Tieto, seuranta ja arviointi Tiedosta toimintaan : kehittäminen, palvelut, kohdentaminen Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat, poliittinen sitoutuminen Tietoa, seuranta ja arviointi: tieto päätöksenteon, kehittämistyön, ja seurannan ja arvioinnin perustana Yhteistyötä (ylihallinnollista, monitoimijaista): rakenteet, vastuut, työnjako Toimenpiteitä: kehittämishankkeet, palvelut, kohdentaminen

19 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH THL /ATH 201419

20 Tavoitteet ja merkitys Alue- ja kuntatoimijoiden sekä muiden sidosryhmien hyvä yhteistyö THL:n terveyden ja hyvinvoinnin osaamisen kanssa on paras tapa vahvistaa niin paikallista kuin kansallista terveys- ja hyvinvointiseurantaa. Luotettavan väestöryhmittäisen tiedon ja seurannan avulla voidaan pätevästi suunnitella palveluja ja muita väestön terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia ja arvioida niiden vaikuttavuutta, jatkossa myös aluetasolla. Aikuisväestöä koskien tätä varten on käynnistetty THL:ssä uusi tutkimusperinne Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, jonka keskeisin tehtävä on: THL /ATH 201420

21 ATH-tutkimuksessa Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämis- toimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä Kehitetään samalla tutkimuksen eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset: –seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä ja hyvinvointia –terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, –verrata omia tietojaan muiden alueiden tietoihin koko maan tilanteeseen asetettuihin tavoitteisiin THL /ATH 201421

22 ATH laajeni kansalliseksi vuosina 2013– 2014, tuloksia ulos tutkimuksen aikana Vähintään 150 000 suomalaisen otoskokonaisuus poimitaan kahdeksassa kansallisesti edustavassa osassa, jotka koostuvat noin 19 000 tutkittavasta. –Kolme ikäryhmää, neljä kieltä, lomake ja web. Reaaliaikainen monitorointi mahdollistaa päätösten vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin myös kansallisella tasolla. –Politiikkavaikutusten arvionti Lisäksi alueille luodaan mahdollisuudet täydentää omia otoksiaan, omien tarpeidensa mukaan. Yli 75-vuotiaita poimitaan kaksinkertaisella poimintatodennäköisyydellä. Vuonna 2014 tietosisällön peittävyyttä lisätään myös ulkomaista syntyperää oleviin (www.thl.fi/uth).www.thl.fi/uth THL /ATH 201422

23 Tieto keskiössä, jolloin sen pitää olla avointa eri tarpeisiin THL /ATH 201423 DATA TUTKIMUS

24 Tutkimustietojen saattaminen päätöksentekijöitä puhuttelevaan muotoon? THL /ATH 201424 ATH-suunnitelmat 90+ Sosiaalinen kestävyys Työttömyys ja krooniset sairaudetPalvelujärjestelmä ja unmetneedsVäkivalta ja turvattomuusMielenterveys- ja päihteet, alueetPaikkatiedot ja hyvinvointi Turussa Psyykkinen hyvinvointi Mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttö Rahapelaamisen ongelmat Työ ja perhe

25 Esimerkkejä käytännön ATH hyödyntämisestä käytännössä THL /ATH 201425

26 Valmiita tietoja päätöksenteossa: Turun liikuntatoimi THL /ATH 201426 www.thl.fi/ath

27 Tietoja tutkimusaineistosta: tutkimusohjelmat ja syvemmän tarpeet THL /ATH 201427 Tutkimusdata

28 Tutkimusohjelmasta tuloksia Turussa THL /ATH 201428 Saarinen ym. 2014

29 Valmiita tietoja osaksi hyvinvointikatsausta, Uusi Oulu THL /ATH 201429 www.thl.fi/ath

30 Opinnäytteitä ja tietoa päättäjille THL /ATH 201430 -olemassa oleva tulosmateriaali -tietoja tutkimusaineistosta Tutkimusdata

31 Opinnäytteistä tuloksia Kainuussa Hämäläinen, Riina; Niskanen, Eevi (2013): Kainuulaisten 20 – 40 –vuotiaiden naisten ylipainon yhteys ravitsemus ja liikuntatottumuksiin. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295472http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295472 Kallio, Marjo; Gallén, Päivi (2012): "Kiire pois" - Kainuun maakunta -kuntayhtymän akuuttihoidon vuodeosastoilla työskentelevien 40-64-vuotiaiden sairaanhoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk- 2012112917228http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk- 2012112917228 Kemppainen, Juho; Pohjola, Matti; Korhonen, Samuli (2012): Iso Keitto - Yläkainuulaisten korkeakoulutettujen miesten alkoholin käyttö. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120718664http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120718664 Kettunen, Mari (2012): Ikääntyneiden toimintakyky Kainuussa. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120317917http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120317917 Koskela, Kaisa (2013): Hyvä Mehtäkaveri -toimintamallin alkutaival. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303193439http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303193439 Kyllönen, Jaana; Kervinen, Marjo; Koskensalmi- Leinonen, Petra (2012): Luottamus julkisiin terveydenhuollon palveluihin. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112015768http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112015768 Partanen, Hannele (2012): Musiikki ja laululyriikka terveysviestien välittäjänä : Jos välitän-konsertti työikäiselle kainuulaiselle. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301231661http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301231661 Rusanen, Eeva-Kaisa; Kemppainen, Laura; Ahokumpu, Elina (2012): Sepelvaltimotaudin ja sen riskitekijöiden esiintyvyys miehillä Kainuussa ja Turussa. http://publications.theseus.fi/handle/10024/40948http://publications.theseus.fi/handle/10024/40948 Saukko, Kirsi (2012): Sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus ja sen riskitekijät kainuulaisilla naisilla. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121018843 http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121018843 Jani Hiltunen, Komulainen Hilkka, Lehtonen Raili: Kainuulaisten miesten alkoholinkäytön taustalla olevat tekijät (2013). Virkkunen Henriikka, Saarinen Karoliina, Suvanto Annika (2013): Nuorten aikuisten mielenterveys. Nousiainen Piia (2013): Kainuulaisten naisten seksuaaliterveys. THL /ATH 201431

32 Merkitys- ja tulkintatiedolla suuri rooli Ilmiön merkitys ja tulkinta Määritelmä Vaikutus väestön hyvinvointiin Taloudellinen merkitys Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä Katso myös seuraavat osoittimet Asiasanat Tekninen kuvaus ja lisätiedot Laskeminen Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään Päivitystiedot Lisätiedot ja käytön rajoitukset Tietoaineisto Viitteet Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus Yhteystiedot Tietoaineiston yhteystiedot Esimerkki: http://www.terveytemme.fi/ath/ennakkotulokset/notes/ath_alco_cr.htm 32THL /ATH 2014

33 33THL /ATH 2014 Eläketurvakeskus KELA ATH-organisaatiokaavio 2014

34 34 Väestöryhmittäiset terveyserot 34THL /ATH 2014 Aiemmin niukasti, THL:n maamu-tutkimuksen osalta jo enemmän venäläis- somali- ja kurditaustaisista. UTH2014

35 THL /ATH 201435 Lähde: Sihvonen A-P ym. 2007.

36 National strategy to reduce social inequalities in health. Norwegian Ministry of Health and Care Services. 2007 Terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia, poistetaan esteitä Lisätietoja: www.terveytemme.fi www.thl.fi/kaventaja 36THL /ATH 2014

37 37 Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet (potentiaali) Arvioita siitä, kuinka suuri osuus tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla: –sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset n. 50 % –alkoholikuolemat, työikäiset n. 60 % –hengityselinsairauksista aih. kuolemat, työikäiset n. 75 % –väkivallasta ja tapaturmista aih. kuolemat, työik.n. 45 % –diabeteksen esiintyvyysn. 30 % –selkäsairauksien esiintyvyysn. 30 % –toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 % Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/2007 THL /ATH 201437

38 ATH-tutkimuksen tuoreet tulokset maakunnista julkaistiin 30.1 ja suurista kaupungeista 10.4 THL /ATH 201438

39 Tuoreita alueellisia ATH-tuloksia 2014 THL /ATH 201439 10.4.201430.1.2014

40 THL /ATH 201440 10.4.2014

41 Tulosten raportointia jatkossa Maakunnat, suuret kaupungit SHP, ERVA, SOTE-alueet –SotkaNet –Terveytemme –Muut portaalit ja tietotuotteet: Hyvinvointikompassi Sisälöln laventaminen uusiin luokituksiin: kaupunki- maaseutuluokitus Kommenttejanne THL:n portaaleista?! –Millaisia toiveita? THL /ATH 201441

42 THL /ATH 201442 Tutkimuksen sisältö pääteemoittain Taustatiedot: sosiodemografisia ym. tietoja Elinolot, työolot ja hyvinvointi: tulojen riittävyys, köyhyys, asuinympäristö, asunto, kommunikaatiovälineet ja niiden hyödyntäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, avun antaminen avunsaanti ja avuntarve, työelämä, luottamus Terveys ja hyvinvointi: perustiedot: mm. pituus ja paino, koettu terveys, sairaudet, oireilut, lääkkeiden käyttö, seksuaaliterveys, mielenterveys, onnellisuus, elämänlaatu Toiminta- ja työkyky: fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky Elintavat: ruoka, suuhygienia, liikunta, tupakka, alkoholi ja päihteet, elintapamuutokset, uni Tapaturmat ja väkivalta: liikennetapaturmat, muut tapaturmat, suojaimet ja turvavälineet, kaatumiset, väkivallan tekijätahot, osallisuus väkivaltatilanteisiin Palvelut: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut WHO-QOL: elämänlaatua kuvaavan mittarin 11 osiota kokoavana lopussa

43 TULOKSIA THL /ATH 201443

44 Työkykynsä heikentyneeksi kokee neljännes suomalaisista (27 %, 863 000 henkilöä). Alueiden välillä eroja. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201444 Työkyky heikentynyt nosuusmäärä yht Etelä-Savo12403433,141055 Kymenlaakso14463832,647152 Satakunta17770132,357397 Pohjois-Savo19540731,561553 Kainuu640353119851 Pohjois-Karjala13145430,540093 Kanta-Häme13605230,441360 Etelä-Karjala10618229,731536 Päijät-Häme15958528,144843 Keski-Suomi2133352859734 Varsinais-Suomi36871427,8102502 Pohjois-Pohjanmaa29184727,479966 Lappi14354327,239044 Keski-Pohjanmaa5116327,213916 Pirkanmaa38718526,7103378 MANNER-SUOMI419240926,71119373 Etelä-Pohjanmaa14848426,138754 Pohjanmaan13752424,433556 Uusimaa121152622266536

45 Työkykynsä heikentyneeksi kokee neljännes suomalaisista (27 %, 863 000 henkilöä). Kaupunkien välillä eroja. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201445 32 500 henkilöä 37 000 henkilöä

46 Alemmissa koulutusryhmissä arvio omasta työkyvystään huonompi kuin korkeimmin koulutetuilla. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201446

47 Neljännes suomalaisista (26 %, 863 000 henkilöä) ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka, Pohjois-Savossa joka kolmas. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201447 Ei jaksa eläkkeelle nosuusmäärä yht Etelä-Savo1240343340559 Kainuu640353320875 Pohjois-Savo1954073262726 Kymenlaakso1446383246284 Lappi1435433145073 Päijät-Häme1595853048354 Pohjois-Karjala1314543039436 Kanta-Häme1360522939999 Etelä-Karjala1061822930899 Pirkanmaa38718529110348 Pohjois-Pohjanmaa2918472882593 Varsinais-Suomi36871428102502 Etelä-Pohjanmaa1484842740091 Keski-Suomi2133352757387 MANNER-SUOMI4192409261094219 Satakunta1777012645669 Keski-Pohjanmaa511632311921 Pohjanmaa1375242230805 Uusimaa121152622262901

48 Neljännes suomalaisista (26 %, 863 000 henkilöä) ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka ja työn fyysinen kuormitus: Eroja kaupunkien välillä. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201448

49 Vähän koulutetuilla työssä jaksaminen eläkeikään asti heikompaa kuin korkeimmin koulutetuilla. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201449

50 Kaupunkien sisällä eroja työelämässä eläkeikään jaksamisessa. Espoon sisällä eroja työkyvyssä : Tapiolassa tilanne paras THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201450

51 THL / Kaikkonen /201451 Noin joka viides yli 75-vuotias suomalainen kokee vaikeuksia arkiaskareista selviämisessä. - matalasti koulutetuilla avun tarve yleisintä

52 HYVINVOINTI JA PALVELUT THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201452

53 Joka toinen suomainen aikuinen kokee elämänlaatunsa hyväksi, näin myös Pohjois-Savossa 53THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 Elämänlaatu hyvä nosuusmäärä yht Uusimaa121152655,8676032 Etelä-Pohjanmaa14848454,981518 Pohjanmaa13752454,875363 Kainuu6403554,835091 Lappi14354354,778518 Keski-Suomi21333554,7116694 Kanta-Häme13605253,672924 Pohjois-Savo19540753,2103957 MANNER-SUOMI419240953,22230362 Pohjois-Pohjanmaa29184753,1154971 Pohjois-Karjala13145453,169802 Satakunta17770152,893826 Etelä-Savo12403451,964374 Varsinais-Suomi36871451,8190994 Pirkanmaa38718551,5199400 Keski-Pohjanmaa5116351,326247 Etelä-Karjala10618251,254365 Päijät-Häme15958550,380271 Kymenlaakso14463850,172464

54 Korkeammin koulututetut kokevat matalasti koulutettuja yleisemmin elämänlaatunsa hyväksi. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201454

55 Joka toinen suomainen aikuinen kokee itsensä suurimman osaa ajasta onnelliseksi. Alueiden välillä löytyy eroja. 55THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 Onnelliset nosuusmäärä yht Etelä-Pohjanmaa14848453,379142 Keski-Suomi21333552,7112428 Etelä-Savo12403452,364870 Lappi14354352,274929 Pohjois-Karjala13145451,567699 Kainuu6403551,132722 Satakunta17770150,790094 Päijät-Häme15958550,580590 Pohjois-Savo19540749,797117 Varsinais-Suomi36871449,4182145 Kanta-Häme13605249,467210 MANNER-SUOMI419240949,22062665 Pohjois-Pohjanmaa29184748,9142713 Pirkanmaa38718548,5187785 Etelä-Karjala10618248,551498 Uusimaa121152648,1582744 Kymenlaakso14463847,969282 Keski-Pohjanmaa5116347,524302 Pohjanmaa13752445,162023

56 Onnellisuuden kokeminen ja sosioekonominen asema, ei havaittavaa eroa THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201456

57 Myös perustarpeiden osalta. Köyhyyttä on niin Pohjois-Savossa kuin koko Suomessa THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201457

58 Köyhyys ja sosiaalinen asema THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201458

59 PALVELUT THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201459

60 Palveluiden tarve ja käyttö Pelkän käytön kuvaaminen kertoo vain rajallisen kuvan palveluista  käyttäneet –Rekistereistä saadaan kattavasti kuvaa mm. potilasväestöä koskien käyttäneistä Käytön lisäksi tulee tietää palveluiden tarpeesta –Voidaan arvioida muiden tunnuslukujen perusteella –Voidaan kysyä myös henkilöltä suoraan: saiko palvelua tarpeeseensa Tarpeen ja käytön välillä voi olla epäsuhtaa –”unmet needs” Tarve voi kuitenkin olla pohjatonta –Mitä paremmat palvelut sitä suuremmat tarpeet –Internetin mahdollisuus tuoda julkisia palveluita lähemmäksi ihmistä luo mahdollisuuksia käyttää palveluita henkilölle sopivana aikana. Sähköiset palvelut helpottavat asiointia myös harvaan asutuilla aluiella, missä välimatkat paikallisiin toimistoihin tai palvelupisteisiin ovat pitkiä. –Sähköiset palvelut parhaillaan mahdollistavat joustavan tarpeeseen ja elämäntilanteeseen sopivan asioinnin ajankohdan, mutta väärin suunniteltuna ja ainoana vaihtoehtona sulkevat käyttäjistä pois henkilöt, joilla ei ole materiaalisia resursseja tai osaamista käyttää sähköisiä palveluita. –Sähköisen asioinnin vapauttamat resurssit tulisi kohdentaa mahdolliseen katveeseen jäävien (mm. ikääntyneiden, alempien sosiaaliryhmien, työttömien yms.) ryhmien palvelemiseen. 60THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014

61 Noin kolmannes suomalaisista kokee saaneensa tarpeisiinsa nähden riittämättömästi terveyskeskuslääkärin palveluja. Alueiden välillä eroja. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201461 Tk-lääkäri riittämätön nosuusmäärä yht Uusimaa121152636,4440995 Kymenlaakso14463836,152214 Etelä-Savo12403433,541551 Päijät-Häme15958532,952503 Kainuu6403532,520811 Etelä-Karjala10618231,733660 Pohjois-Pohjanmaa29184731,491640 Pohjois-Karjala13145430,740356 Lappi14354330,744068 MANNER-SUOMI419240930,11261915 Pirkanmaa38718529112284 Satakunta17770128,450467 Keski-Pohjanmaa5116328,214428 Pohjanmaa13752427,337544 Varsinais-Suomi36871425,895128 Keski-Suomi21333525,153547 Pohjois-Savo19540724,748266 Etelä-Pohjanmaa14848424,336082 Kanta-Häme13605222,730884

62 Nuorimmassa ikäryhmässä koetaan eniten tarpeeseen nähden riittämättömyyttä terveyskeskuslääkäripalveluihin. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201462

63 Kulttuuripalveluiden riittävyys tarpeisiin nähden. tilanne samaa tasoa kuin Suomessa keskimäärin THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201463

64 Liikuntapalveluiden riittävyys koetaan melko hyväksi kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201464

65 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201465

66 Koettu terveys maakunnittain ja ikäryhmittäin THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201466

67 Matalasti koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201467

68 Masennusoireilu yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä: THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201468

69 Unettomuus maakunnittain ja koulutuksen mukaan THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 69

70 Suuhygienian osalta maakuntien ja koulutusryhmien välillä eroja THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201470

71 Osallisuus Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa. –Sosiaalisessa pääomassa on keskeistä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan sekä luottamus ja vastavuoroisuus. –Sosiaalista pääomaa on myös kutsuttu yhteisöllisyydeksi ja me-hengeksi. Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Sen on havaittu lisäävän terveyttä (parempi koettu terveys ja psyykkinen hyvinvointi sekä väestötasolla pidempi elinikä). Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä voi olla: masentuneisuus, leskeys, pessimistinen elämänasenne, tarpeettomuuden tunne, heikentynyt terveydentila tai toimintakyky. –Muita yhteydessä olevia tekijöitä ovat heikko sosiaalinen asema, alhainen koulutustaso, merkittävän ihmissuhteen päättyminen, palvelutalossa, laitoshoidossa –Yksinäisyys voi olla myös yksilön oma valinta. Hyvä yksinäisyys, toivottu yksin oleminen voi olla hyvää, rauhoittavaa ja luovaa. –tiedetään johtavan muun muassa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon ja muistitoimintojen heikkenemiseen. Harrastus- ja osallistumisedellytysten turvaaminen voi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä, terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Alueiden väliset erot voivat liittyä esimerkiksi välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin, harrastus-, järjestö- ym. toiminnan tarjontaan, muuttoliikkeen vilkkauteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallistumisen perinteeseen. 71THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014

72 Aktiivinen osallistuminen: maakuntien välillä eroja! THL / Kaikkonen /201472

73 THL / Kaikkonen /201473 Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnassa ja sosiaalinen asema ovat yhteydessä toisiinsa.

74 Yksinäisyys: ikääntyneillä yleisempää, mutta nuoremmillakin verrattain yleistä 74THL / Kaikkonen /2014

75 Jos ei ikä, niin sosiaalinen asema vaikuttaa elämänlaadun kokemiseen. –miksi? 75THL / Kaikkonen /2014

76 Vanhemmissa ikäryhmissä luottamus julkiseen terveydenhuoltoon ja oman kunnan päätöksentekoon vahvempaa kuin nuorimmassa ikäryhmässä THL / Kaikkonen /2014 76

77 Lähiympäristöt Asuinalueella ja elinympäristöllä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. –Eri ikäisillä erilaisia perustarpeita: liikkuminen, aktiviteetit, esteettisyys Julkinen joukkoliikenne takaa asukkaiden pääsyn käyttämään julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluita. –Huonot julkiset joukkoliikenteen yhteydet kohdistuvat usein jo muutoinkin haavoittuvammassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten pienituloisiin, vanhuksiin jne. joiden liikkuminen on julkisten liikenneyhteyksien varassa: lapsiperheet, ikääntyneet –Liikkuminen ja asiointi ovat yksilötasolla tärkeitä tapoja pitää yllä yhteyttä yhteiskuntaan ja sosiaalisiin verkostoihin. Asuinympäristön ja asuinalueen koetun viihtyisyyden tiedetään olevan jakautunut myös sosiaalisen aseman mukaan. –Korkeammin koulututetut ja ylemmät tuloluokat asuvat yleisimmin alueilla, mitkä koetaan viihtyisiksi. –Asuinalueen viihtyisyyteen ja esteettisyyteen voidaan vaikuttaa. –Viihtyisän asuinympäristön takaaminen kaikille on kunnan elinvoimaisuuden kannalta tärkeää. Asuinalueiden kaavoituksella ja maisemoinnilla on keskeinen merkitys asuinalueen viihtyisyyden kannalta. –Viihtyisyyteen liittyvät erilaiset asiat kaupunkimaisissa ja maaseutumaisissa kunnissa. 77THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014

78 Elintavat ja riskitekijät THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201478

79 Lihavuus yleisintä Kainuussa ja Etelä-Savossa: - Työikäisistä savolaisista noin joka viides on lihava THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201479

80 Lihavuus yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201480

81 Tupakointi nuoremmissa ryhmissä yleisintä THL / Kaikkonen /201481

82 Mitä vähemmän koulutusta sitä yleisempää tupakointi on THL / Kaikkonen /201482

83 ATH-tulospalvelu, www.thl.fi/athwww.thl.fi/ath THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/201483 maakuntaraporttiprofiiliraporttitaulukkoraporttiExcel pylväskuvaraportti

84 Humalahakuinen juominen THL / Kaikkonen /201484

85 Kannabiksen käyttö kuvaa myös saatavuutta: erot kaupunkien ja maakuntien välillä THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 5/201485

86 Niukasti kasviksia käyttävien osuus THL / Kaikkonen /201486

87 Päivittäinen voin käyttö maakunnittain THL / Kaikkonen /201487

88 Seurantatietoja: Turku 2010 vs 2013 muutokset vihreä positiivinen muutos, punainen negatiivinen THL /ATH 201488 OSOITIN 20102013 eron merkitsevyystaso Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%)38,132,50,0082 Kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa (%)34,139,00,0135 Asuinalueensa turvattomaksi kokevien osuus (%)5,23,90,084 Väkivallan tai uhkailun kohteeksi joutuneiden osuus (%)14,510,80,0141 Fyysistä uhkaa 12 viime kk aikana kokeneiden osuus (%)8,86,20,0403 Aktiivisesti osallistuvien osuus (%)28,425,10,06 Suun terveydenhuoltopalveluita terveyskeskuksessa viime 12 kk aikana käyttäneiden osuus (%)19,223,10,0215 Jalankulkuväylien liukkauden vähintään jonkin verran haittaavaksi kokevien osuus (%)42,259,6<.0001 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%)37,842,20,0247 Niiden osuus, joilla on itse raportoituna kohonnut veren kolesterolipitoisuus (%)21,824,60,0736 Unettomuutta 30 viime päivän aikana kokeneiden osuus (%)37,541,20,0636 Virtsanpidätysongelmia 30 viime päivän aikana kokeneiden osuus (%)10,512,80,0354 Niiden osuus, joilta terveydenhuollon ammattilainen on mitannut kolesterolipitoisuuden 12 viime kk aikana (%)40,444,40,041 Niiden osuus, joilta terveydenhuollon ammattilainen on mitannut sokeripitoisuuden 12 viime kk aikana (%)43,347,50,0356 Niiden osuus, joilta terveydenhuollon ammattilainen on mitannut vyötärön ympäryksen 12 viime kk aikana (%)18,021,10,0526 Ei kertaakaan viikon aikana tummaa leipää syöneiden osuus (%)6,39,50,0035 Niiden osuus, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kirjastopalveluita (%)11,06,50,0043 Niiden osuus, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti (vähintään 1-3 krt/kk) kulttuuriyhdistysten toimintaan (%)5,616,7<.0001 Niiden osuus, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti (vähintään 1 krt/vko) liikunta- tai urheiluseurojen toimintaan (%)20,327,60,0006 Niiden osuus, jotka ilmoittavat käyttävänsä pyöräilykypärää aina pyöräillessään (%)23,527,90,0275 Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kirjastopalveluita (%)89,093,50,0043 Vähintään kerran viikossa kulttuuripalveluita käyttävien osuus (%)1,30,40,0034

89 Turun tiedonkeruu syksy 2014 Palvelualuetietoja ja seuranta 89THL /ATH 2014

90 Tulevaisuudessa palvelualuetarkastelu: pari karttaesimerkkiä Turusta THL /ATH 201490

91 Yksilötasoinen seuranta: näkökulmia Muutosten arvioiminen on tarkempaa kuin poikkileikkausaineistoja vertailtaessa. –Onko yksilötasolla tilanne muuttunut, esim. kulttuuripääkaupunkivuosi lisännyt kulttuuripalveluiden käyttöä? Monet väestötutkimukset perustuvat edelleen poikkileikkaustilanteeseen –Toistomittauksia tarvitaan tulosten arviointiin Kadon syiden arvioiminen on helpompaa. –Mitkä tekijät ovat yhteydessä vastaamiseen THL /ATH 201491

92 Lopuksi THL /ATH 201492

93 THL /ATH 201493 Sanoma: Tutkimuksen avulla saamme suoraan kuntalaisilta tietoa heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan, toteaa Espoon perusturvajohtaja Juha Metso. Tuloksia hyödynnetään Metson mukaan kaupungin toiminnan ja palvelujen suunnittelussa ja samaa koskee muita tutkimukseen osallistuvia kuntia. On ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisimman moni vastaisi saamaansa kyselyyn, Metso toteaa. Omistajuus, hyödyntäminen, sanoma Kasvot

94 Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Päihdeongelmien ehkäisyllä voidaan kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja –Puolet kuolleisuuseroista selittyy alkoholilla ja tupakalla –Tapaturmat, itsemurhat, tapot ym. tehdään usein päihtyneenä Miten vaikutetaan valintojen tekemiseen käytännössä –Jokainen valitsee kuitenkin lopulta itse –Yhteiskunta määrittää mahdollisuudet valinnoille ”Krapula tulee kyllä, mutta minä päätän päivän” THL /ATH 201494

95 THL /ATH 201495 Lasten ja nuorten terveys ja siihen vaikuttavat tekijät? Etenkin 0–11-vuotiaiden lasten terveydestä on yllättävänkin puutteellisesti tutkimustietoa –Terveydenhuollossa kootaan päivittäin tietoa –Tietoa ei kuitenkaan voida hyödyntää väestötasolla –Tietoa ei voida hyödyntää tutkimukseen On siis ilmiselvää, että neuvolaikäisistä saatavat tiedot ovat puutteellisia ja käsittävät lähinnä käynti yms. rekisteritietoja –Kuolleisuustiedot ja äitiysrekisterin tiedot –Terveys- ja terveyskäyttäytymistietoja ei ole saatavilla Mittaustietoja ei juurikaan ole saatavissa kouluikäisistä lapsista ja nuorista

96 Johtopäätökset Työkykynsä heikentyneeksi kokee 863 000 työikäistä suomalaista, eli joka neljäs. Maakuntien ja suurten kaupunkien välillä merkittäviä eroja työkyvyssä Elintavoissa ja liikunnassa merkittäviä eroja maakuntien ja suurten kaupunkien välillä. Koulutuksen puute tuo mukanaan köyhyyttä. Vähemmän koulutusta saaneet kokivat köyhyyttä selvästi yleisemmin kuin paremmin koulutetut. Joka kolmas suomalainen kokee, ettei ole saanut tarpeisiinsa nähden riittävästi terveyskeskuspalveluita. Maakuntien ja suurten kaupunkien väliset erot eivät kadonneet kun analyysissä otettiin huomioon (vakioitiin) sukupuoli-, ikä-, koulutus- ja pääasiallisen toiminnan rakenteen erot kaupunkien välillä. THL /ATH 201496

97 Johtopäätöksiä 1 Terveyden ja hyvinvoinnin kohentaminen sekä alueiden ja väestöryhmien välisen tasa-arvon vahvistaminen ovat yhteiskuntapolitiikan keskeisiä päämääriä. Väestön elinvoimaisuutta, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tulee edistää siten, että osallisuus yhteiskuntaan, valmius terveyttä edistäviin päätöksiin ja hyvä elämä, työura ja hyvä eläkeikä voivat jatkua kaikissa väestöryhmissä mahdollisimman pitkään. –Tässä tavoitteessa ei siis ole onnistuttu Suomalaisten työurien merkittävä pidentäminen edellyttää alueiden välisten erojen kaventamista mm. työkyvyssä ja työssä jaksamisessa, ja näiden toimien tulisi kohdistua etenkin alempiin sosioekonomisiin ryhmiin. Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien miesten elinajanodote (69 vuotta) on vain vuoden suurempi kuin vanhuuseläkeiän raja. Terveys- ja muut palvelut sekä kuntoutus tulee kohdentaa tarpeen mukaan, niitä eniten tarvitseville. –Näin voidaan vähentää väestön ikääntymisen myötä kasvavaa palveluiden tarvetta, kohentaa kansanterveyttä ja kansantaloutta ja helpottaa julkisen talouden kestävyyspainetta. THL /ATH 201497

98 Johtopäätöksiä 2 Kansallinen politiikka vaatii arviointia myös väestön terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Kunnallisen ja alueellisen autonomian näkökulmasta tarvitsemme päätöksentekoon väestöä kuvaavia perustietoja myös kunta- ja aluetasolla. –Tietojen avulla tulisi ennakoida ja arvioida tulevaa kehitystä sekä tarkastella asetettujen tavoitteiden toteutumista. –Terveyden ja hyvinvoinnin ongelmia ei ratkaista ilman tarvittavaa tietoa niiden keskeisistä riskitekijöistä. –Tarvitaan terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä koskevaa seurantatietoa, jotta toimia keskeisten riskitekijöiden vähentämiseksi voidaan kohdentaa ja arvioida. Suomalaisten hyvinvointia voidaan parhaiten kohentaa: –Kehittämällä ratkaisuja, joilla tilanne paranee erityisesti niillä alueilla ja niissä suurissa väestöryhmissä, joihin ongelmat kasautuvat. Tarvittavaa tietoa tähän tarpeeseen tuo Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH – suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta! –lisää siis luvassa! THL /ATH 201498

99 Keskeisiä prosessia koskevia haasteita HYVÄ HYVINVOINTIKERTOMUS Prosessin kehittäminen ja erilaisten perinteiden integroiminen projektien luvatussa maassa –Kehittäjät ja tutkijat –Tiedot, tietolähteet, verkkopalvelut, tutkimustiedot –Hankkeet, projektit, hajanaiset resurssit ja vastuutahot Osoittimia, osoittimia, osoittimia –niitä on niin kiva miettiä, että mitä valitaan –Mitä ne oikeasti tarkoittavat? –Miten niitä pitäisi tulkita? Paljon yleistä keskustelua, mutta vähän sisällöllistä pohdintaa ilmiöiden sisällä –Tieto on liian spesifiä? –Tieto ei puhuttele? –Tietoa ei nähdä osana toiminnan kehittämistä? –Kentän ääni riittää? THL /ATH 201499

100 Järjestämissuunnitelmiin ja ohjelmatyöhön Alue-erojen kaventamisen lisäksi –Väestöryhmien välisten sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen keskiöön! THL /ATH 2014100 Lähde: Kaikkonen ym. 2008

101 Ohjelmatyöhön THL /ATH 2014101

102 ATH-tulospalvelu, www.thl.fi/athwww.thl.fi/ath THL /ATH 2014102 maakuntaraporttiprofiiliraporttitaulukkoraporttiExcel pylväskuvaraportit

103 103 Kiitos mielenkiinnostanne! Marja Vaarama Ylijohtaja THL/TA1 p. 029 524 6004 marja.vaarama@thl.fi Risto Kaikkonen Kehittämispäällikkö THL/ATH/TA2 p. 029 524 8176 risto.kaikkonen@thl.fi Seppo Koskinen Tutkimusprofessori THL/TA1 p. 029 524 8762 seppo.koskinen@thl.fi Erkki Vartiainen Ylijohtaja THL/TA2 p. 029 524 8622 erkki.vartiainen@thl.fi Jukka Murto Tutkija THL/ATH/TA2 p. 029 524 8570 jukka.murto@thl.fi THL /ATH 2014 Oona Pentala Tilastotutkija THL/ATH/TA2 p. 029 524 6560 oona.pentala@thl.fi