THL:n Hyvä käytäntö –toiminta 1.12.2009 1. Rakenne Johdatusta THL:n hyvä käytäntö –toimintaan Tausta-ajattelu Hyvän käytännön kuvausmalli 1.12.2009 2.

Esitys aiheesta: "THL:n Hyvä käytäntö –toiminta 1.12.2009 1. Rakenne Johdatusta THL:n hyvä käytäntö –toimintaan Tausta-ajattelu Hyvän käytännön kuvausmalli 1.12.2009 2."— Esityksen transkriptio:

1 THL:n Hyvä käytäntö –toiminta 1.12.2009 1

2 Rakenne Johdatusta THL:n hyvä käytäntö –toimintaan Tausta-ajattelu Hyvän käytännön kuvausmalli 1.12.2009 2

3 THL:n Hyvä käytäntö -toiminta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tukee ja edesauttaa sosiaali- ja terveysalan käytäntöjen tunnistamista, arviointia, kuvaamista ja soveltamista alan organisaatioissa ja työyhteisöissä. Työskentely tapahtuu aihealueittaisten oppimisverkostojen sekä näiden koordinaattorien ja hyvä käytäntö –tuutorien organisoimana. Toimintaa koordinoi THL:n Innovaatiot ja hyvät käytännöt -yksikkö (FinSoc). 1.12.2009 3

4 Työskentelyn tavoitteena on edistää uuden tiedon ja osaamisen syntymistä ja leviämistä: –tukemalla hyvien käytäntöjen tunnistamista ja kuvaamista –luomalla ja ylläpitämällä hyvien käytäntöjen oppimisverkostoja –kehittämällä Hyvä käytäntö -verkkopalvelua ja hyvien käytäntöjen tietokantaa edellisten tueksi 1.12.2009 4

5 5 yliopistot ja ammattikorkeakoulut kehittämisyksiköt osaamiskeskukset järjestöt Hyvien käytäntöjen oppimisverkostot Lapset ja perheet Ikäihmisten palvelut Kehittämis- työ Monisektoriset hyvin- vointipalvelut ja verkostomaiset käytännöt Päihde- ja mielenterveys- työ Henkilöstö OPPIMISVERKOSTOJEN RAKENTUMINEN kansalaiset Informaatio- teknologia sosiaali- terveysalalla Vammaisuus Rikossovittelu Aikuisten palvelut

6 Mitä oppimisverkostot ovat? 21.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä6 Hyvä käytäntö -teeman ympärille rakentuvia, pysyväksi tarkoitettuja toimijoiden verkostoja. Kullakin oppimisverkostolla on koordinaattori ja tuutoreita, jotka suunnittelevat, organisoivat ja toteuttavat verkoston toimintaa. Toimintamuoto, joka edistää oppimista ja tiedonrakentelua hyvistä käytännöistä ja toimijoiden välistä verkottumista. Oppimisverkostojen tehtävänä on tuottaa teema- alueittaista tietoa hyvistä käytännöistä: tunnistaa omalla vastuualueellaan olevia hyviä käytäntöjä sekä tukea käytäntöjen arviointia, levittämistä ja käyttöönottoa.

7 Oppimisverkostojen toimintamuodot Oppimisverkostot järjestävät toimintaa, joka edistää käytäntöjen tunnistamista, arviointia, kuvaamista, leviämistä ja käyttöönottoa. Työskentelyssä hyödynnetään vuorovaikutusta ja vertaisoppimista edistäviä toimintatapoja ja –menetelmiä sekä luodaan uutta tietoa hyvistä käytännöistä. Hyvä käytäntö -oppimisverkostojen toimintaperiaatteena on avoimuus. Oppimisverkostojen toiminnan tueksi rakennetaan vuonna 2009 perustetussa Innokylässä vuorovaikutusta ja tiedonrakentelua edistävä verkkoalusta. 21.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä7

8 Oppimisverkostojen toiminta hyvä käytäntö –prosessin tukena Hyvä käytäntö –prosessin vaiheOppimisverkoston toimintamuoto Tunnistaminen ja käsitteellistäminenHyvä käytäntö –keskustelut ArviointiArviointiakvaariot KuvaaminenKuvaustyöpajat KoetteluAsiantuntija- ja vertaiskommentointi (tulossa) KäyttöönottoAsiantuntija- ja vertaiskommentointi (tulossa) 21.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä8

9 1.12.2009 9 Hyvä käytäntö -toiminnan prosessi 1.Miten käytäntö tunnistetaan ja käsitteellistetään? 2. Miten käytäntö arvioidaan kehitys- tai sovellusympäristössään? 3. Miten käytäntö tiivistetään ja kuvaus hyväksytään julkaistavaksi? 5. Miten käytännön leviämistä ja käyttöönottoa edistetään? 4. Miten käytäntöä koetellaan oppimisverkostossa?

10 Käytännön määritelmä Käytännöt ovat toimintasysteemejä, jotka koostuvat inhimillisistä toimijoista (esim. sosiaalityöntekijä, muu ammattilainen, lähiesimies, asiakas, perheenjäsen) toiminnasta ja vuorovaikutuksesta, sekä resursseista (esim. teoriat, työvälineet, säännöt, periaatteet, arvot, raha), joita toimijat mobilisoivat ja ottavat tavoitteellisen toimintansa perustaksi. 1.12.2009 10

11 Tausta-ajattelu 1: Yhteistuottaminen Asiakas/potilas on käytännön aktiivinen yhteistoimija ja toteuttaja (co-production), ei työntekijäkeskeisten toimenpiteiden kohde. Muutos asiakkaan elämäntilanteessa, hyvinvoinnissa tai terveydessä syntyy toimijoiden vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan generoimana. Vuorovaikutuksessa toimijat mobilisoivat erilaisia resursseja. Asiakkaan oma erilaisia resursseja (tiedot, taidot, ihmissuhteet jne.) mobilisoiva toiminta on yksi muutoksen välttämättömistä edellytyksistä. 1.12.2009 11

12 Tausta-ajattelu 2: Systeemisyys, verkostomaisuus… Käytännöt eivät ole universaalisti tosia tai toimivia; ne syntyvät ja toimivat paikallisissa verkostoissa/toimintaympäristöissä. Käytännöt saavat paikallisissa olosuhteissa aina omia muotojaan, minkä ei tarvitse olla toimivuuden este. Kuitenkin: jotta käytännöllä voitaisiin saavuttaa samanlaisia tuloksia kuin sen alkuperäisessä sovellusympäristössä, käytännön toimeenpanossa tulee varmistaa, että käytännön kaikki välttämättömät toimijat, toiminnot ja resurssit, joita tarvitaan toimivuuden varmistamiseksi, tulee mobilisoiduksi. 1.12.2009 12

13 Tausta-ajattelu 3: Räätälöitävyys Käytännön soveltaminen ja käyttöönotto erilaisissa toimintaympäristöissä on räätälöintityötä, joka tapahtuu käytännön toimeenpanomallin avulla (esim. hyvän käytännön kuvaus). Käytäntöjen leviäminen, siirtäminen ja käyttöönotto onnistuu parhaiten silloin, kun kuvausten hyödyntämisen lisäksi kohdataan muita soveltajia kasvokkain (oppimisverkostot, vertaistuki). Käytäntöjä ei siirretä, vaan niitä koskevaa tietoa! 1.12.2009 13

14 Miksi hyvä käytäntö kannattaa kuvata? Kuvausmalli on tarkoitettu välineeksi, jonka avulla sosiaali- ja terveysalan “hyväksi” arvioitu käytäntö voidaan tiivistetysti kuvata Kuvauksen selkeys ja läpinäkyvyys mahdollistavat päätelmien tekemisen siitä, mitä toteutettu arviointi kertoo käytännön toimivuudesta, vaikutuksista ja/tai vaikuttavuudesta Tiivistelmän on tarkoitus palvella niitä alan ammattilaisia ja johtajia, jotka soveltavat hyväksi arvioitua käytäntöä omassa työympäristössään Käytännön kuvaaminen auttaa myös oman työn kehittämisessä ja tekee työtä tunnetuksi Valmiit kuvaukset tarjoavat lisäksi tärkeää tietoa sosiaali- ja terveysalan käytännöistä esimerkiksi alan kehittäjille 1.12.2009 14

15 Käytännön kuvauksen laatiminen Käytännön kuvaus laaditaan valmiiseen lomakepohjaan, jossa kuvataan A. Perustietoa käytännöstä B. Käytännön toteuttaminen C. Käytännön arviointi D. Käytännön kehittäminen E. Lisätiedot 1.12.2009 15

16 A. Perustietoa käytännöstä Käytännön perustieto-osiossa nimetään käytäntö lyhyesti ja sisältöä kuvaavasti määritellään mille sosiaali- ja terveysalan alueelle käytäntö kuuluu määritellään millainen toiminnan muoto käytäntö on (ehkäisevä toiminta, varhainen tuki ja puuttuminen, korjaava työ/kuntouttava, muu) kuvataan muutamalla lauseella käytäntö ja sen käyttötarkoitus 1.12.2009 16

17 B. Käytännön toteuttaminen Käytäntö kuvataan tiiviisti ja sujuvasti seuraavien tekijöiden avulla: Toimijat Resurssit Prosessit Lisäksi kuvataan, miten käytäntöä aiotaan levittää/on levitetty? 1.12.2009 17

18 B. Käytännön toteuttaminen, jatkoa.. Toimijat: Kuvataan, millaisia välttämättömiä toimijoita käytännössä on. Toimijoita voivat olla esim. asiakas/potilas, sosiaalityöntekijä, hoitaja, lääkäri, muu ammattilainen, esimies, perheenjäsen.) Resurssit: Eritellään ne välttämättömät resurssit, joita eri toimijoiden tulee käytännössä mobilisoida ja hyödyntää. Resursseja voivat olla esim. tiedot ja taidot, työvälineet, toimitilat, raha, teoriat, periaatteet, arvot, ihmissuhteet. Prosessi: Eritellään käytännön välttämättömät vaiheet ja kerrotaan, millaista toimintaa ne toimijoilta edellyttävät. Asiakkaan toimintaa voi olla esimerkiksi tietynlainen aktiivisuus ja asennoituminen, jossa mobilisoidaan taitoja, tietoja ja ihmissuhteita. Ammattilaisten toiminta on erilaisia työmenetelmiä ja -malleja, teorioita ja muita resursseja mobilisoiva ja hyödyntävä toiminta. Asiakkaan perheen toimintaa voivat olla esimerkiksi tavat, joilla työtapahtumaan osallistutaan ja asiakkaana olevaa perheenjäsentä tuetaan. 1.12.2009 18

19 C. Käytännön arviointi Kuvataan käytännön arviointi: millaista tietoa käytännön toimivuudesta, vaikutuksista ja/tai vaikuttavuudesta on kerätty, tieto voi olla esimerkiksi  ammattilaistietoa (konkreettisessa sosiaali- tai terveysalan työssä syntyneitä näkemyksiä, kokemuksia ja arvioita, joita on dokumentoitu ja joita on kerätty esim. työntekijöiden itse kirjaamina, ryhmähaastatteluilla ja/tai kyselyillä)  asiakkaan/käyttäjän tietoa (asiakkaiden tai käyttäjien omia kokemuksia, näkemyksiä ja arvioita käytännöstä, joita voidaan kerätä esim. asiakastyön yhteydessä, ryhmähaastatteluilla ja/tai kyselyillä)  tutkijan/arvioijan tietoa (erilaisilla arviointitutkimuksen/tutkimuksen menetelmillä tuotettu tieto), tai  muunlaista tietoa tiedon keräämisen ajankohta, näkökulma, vaiheet, ja käytetyt menetelmät ja kriteerit/indikaattorit mitä käytännön toimivuudesta, vaikutuksista ja/tai vaikuttavuudesta kerätty tieto osoittaa (positiiviset ja negatiiviset tulokset). 1.12.2009 19

20 D. Käytännön kehittäminen Käytännön kehittämisen osalta kuvataan millaisen kehittämisprosessin tuloksena käytäntö on syntynyt (kehittämisen tavoitteet, vaiheet, kehittämisverkosto sekä toimijat ja niiden roolit) millaisia olettamuksia käytännön vaikutuksista oli etukäteen (vrt. ohjelmateoria); olettamukset voivat koskea esim. käytännön positiivisia tai negatiivisia, välittömiä tai välillisiä vaikutuksia miten asiakkaiden näkökulma on otettu huomioon kehittämistoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. 1.12.2009 20

21 E. Lisätiedot yhteystiedot ja lisätietolinkit sekä lähteet valokuvat ja/tai videotiedostot käytännöstä käyttöehdot: kuvaaja hyväksyy hyvän käytännön kuvausten käyttöehdot 1.12.2009 21

22 Miten pääsen mukaan? Hyvä käytäntö -toiminta on avointa – tervetuloa mukaan! Esteettömyyden osalta voi olla yhteydessä Erkki Kemppaiseen: erkki.kemppainen@thl.fi tai Satu Korhoseen satu.korhonen@thl.fi Lisätietoja myös internetistä: www.hyvakaytanto.fi Kiitokset ajastanne! 21.9.2016 Satu Korhonen22