Koulutuksen ja tutkimuksen suuntia Lapissa Johtaja Mika Tammilehto 13.2.2012.

Esitys aiheesta: "Koulutuksen ja tutkimuksen suuntia Lapissa Johtaja Mika Tammilehto 13.2.2012."— Esityksen transkriptio:

1 Koulutuksen ja tutkimuksen suuntia Lapissa Johtaja Mika Tammilehto 13.2.2012

2 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Lähtökohtia –Suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä –Koulutuksellisia eroja tulee vähentää ja koulutuksen periytyvyyttä tulee ehkäistä myös kaikessa perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa. –Koulutus- ja tutkimuspolitiikan keinoina julkisen talouden vakauttamisessa ovat erityisesti työurien pidentämiseen liittyvät toimet ja koulutusjärjestelmän rakenteiden ja tehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimet sekä koulutustarjonnan suuntaaminen –Koulutuksen sisältöjä ajantasaistetaan ja oppilaitosten ja korkeakoulujen toiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. –Ikäluokkien pieneneminen mahdollistaa koulutusmäärien hallitun vähentämisen. –Koulutuspolitiikka rakentuu elinikäisen oppimisen periaatteelle.

3 Osaajia työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin Tavoitteena: –koulutusprosessien tehostaminen –koulutustarjonnan ja työvoiman kysynnän kohtaannon parantaminen –korkeakoulututkinnon suorittamisikä alenee vuodella –95% peruskoulun päättävistä jatkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, kaikki nuoret aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot –uusista ylioppilaista puolet jatkaa samana vuonna korkeakouluissa –läpäisy paranee kaikissa koulutusmuodoissa –aikaisemmin ja muualla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma

4 Koulutustarjonta Koulutustarjontaa suunnataan työelämän tarpeiden ja ikäluokkakehityksen mukaisesti; aloittajamääriä vähennetään ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa –AM 2300 aloittajaa vähemmän vuonna 2016 –AMK 2200 aloittajaa vähemmän vuonna 2016 Koulutustarjonnan alueellinen tasapaino –tarjonnan merkittävin supistamistarve Itä- ja Pohjois-Suomessa, Pohjanmaalla –tarjonnan lisäämistarvetta Metropolialueella, kasvukeskuksissa Koulutuksen alakohtainen tarjonta –Tarjonnan lisäämistarvetta sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla –Tarjonnan vähentämistarvetta kulttuurialalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla

5 Työelämäyhteyksien vahvistaminen Vahvistetaan kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaa työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta Perusopetuksen ja lukion uudistettavissa OPSien perusteissa työelämätaidoille yhdenmukaiset tavoitteet Työelämän pelisääntöjen tuntemusta ja yht.kunn. vaikuttamista vahvistetaan ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteissa, työelämäyhteydet huomioon myös rahoitusta uudistettaessa Työpaikkaohjaajien koulutus turvataan Työelämän järjestöille ja toimijoille mahdollisuudet esitellä edustamiaan aloja ja toimintaansa kouluissa

6 Yhteiskuntatakuu - koulutustakuu Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka –Koulutustakuun toimeenpano alkaa 2013 Koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen yhtenä keskeisenä kriteerinä on koulutustakuun toteutuminen osana yhteiskuntatakuuta Opiskelijaksi ottamisen perusteiden ja sähköisten hakujärjestelmien kehittäminen –Perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa Parannetaan nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen. Nivelvaiheen toimien tehostaminen – nivelvaiheen toimista selkeämpi ja johdonmukaisempi kokonaisuus Koulutuksen läpäisyn tehostaminen ja opiskeluprosessien tukeminen Ohjauspalvelut

7 Palvelukyvyn vahvistaminen ja rakenteellinen kehittäminen Toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistamisen toimenpideohjelma: oppilaitosrajat ylittävä tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien käyttö Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärän vähentäminen ja rakenteellisen kehittämisen toimet –Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä ja palvelukyvyn vahvistamista jatketaan –Tavoitteena työelämän ja yksilöiden osaamistarpeiden näkökulmasta riittävän vahvat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Toisen asteen keskinäinen yhteistyö ja yhteistyö korkeakoulujen kanssa

8 Joustavat opintopolut Ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta sekä ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina – joustavuutta yli tutkintorajojen tapahtuvassa opintojen suorittamisessa lisätään Ammatillisten tutkintojen joustavuutta lisätään siten, että yksilölliset valinnat ja tutkintojen suorittaminen myös osa kerrallaan on mahdollista silloin kun se on työelämän ja yksilön tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaista. Ammatillisessa koulutuksessa hyödynnetään työvaltaisia opiskelumenetelmiä ja vaihtoehtoisia koulutusmalleja mm. yhdistämällä erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestämismuotoja Kehitetään menettelyjä oppisopimuskoulutuksen osallistumiskynnyksen alentamiseksi. Perusopetuksen lisäopetuksen, ammatillisen peruskoulutuksen valmistavien ja valmentavien koulutusten sekä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä vahvistetaan ja työnjakoa selkeytetään siten, että ne tukevat tehokkaasti jatko- opintoihin siirtymistä.

9 Lukiokoulutus Rahoitusperusteet uudistetaan; turvattava laatu ja saavutettavuus myös etäopetusta hyödyntäen, tuloksellisuusrahoitusosuus Valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako sekä OPSien perusteet uudistetaan perusopetuksen jälkeen Lukiokoulutuksen laatukriteerit Ylioppilastutkintoa kehitetään: laajempi hyödyntäminen opiskelijavalinnoissa, toisesta äidinkielen kokeesta yleissivistystä sekä tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe 2015, TVT käyttöön asteittain

10 Ammatillinen koulutus Keskeyttämistä vähennetään ja läpäisyä parannetaan Tutkintojärjestelmää kehitetään – työelämän tarpeisiin vastaava kokonaisuus, osaamisperusteisuus ja joustavuus Työpaikalla tapahtuvaa oppimista kehitetään ja vahvistetaan Laadunhallintaa vahvistetaan – laatujärjestelmät käytössä 2015 mennessä, laadun jatkuvan parantamisen tuki Rahoituksen kannustavuutta lisätään – koko ikäluokan kouluttaminen, läpäisy, nopeampi työelämään siirtyminen, aiemmin opitun tunnustaminen, erityisopetuksen palvelutarpeiden huomioon ottaminen

11 Korkeakoulut ja tutkimus Amk-uudistus Tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä edistetään Rahoitusmallit uudistetaan Taideyliopisto Yliopistokeskuksilla kiinteä yhteys emoyliopistojen toimintaan, suunnataan alueiden tarpeita palvelevaan aikuiskoulutukseen ja tutkimustoimintaan Koulutusvastuita selkiytetään Opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen rakenteet uudistettu 2015 loppuun mennessä Korkeakoulut nostavat opetuksen ja ohjauksen tasoa ja parantavat läpäisyä Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tehostavat alueellista toimintaansa ammatillisten oppilaitosten kanssa ammatillisen koulutuksen vahvistamiseksi innovaatiojärjestelmässä Sektoritutkimuslaitosten ja korkeakoulujen työnjakoa selkeytetään

12 Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö Osallistumisastetta nostetaan - 60% vuoden aikana osallistunut aikuiskoulutukseen vuonna 2016 (v. 2006 52%) Tuetaan yksilöllisiin koulutustarpeisiin vastaamista siirtymällä henkilökohtaisiin koulutustileihin Sähköinen sivistyskeskus osana SADe-ohjelman Oppijan verkkopalvelua Näyttötutkintojärjestelmää vahvistetaan osaamisen osoittamisen muotona Korkeakoulut huolehtivat siitä että tutkinnon osien ja kurssien suoritusmahdollisuuksia on riittävästi tarjolla Vapaan sivistystyö mahdollisuuksia vastata muutoin koulutuksen ulkopuolelle jäävien tarpeisiin lisätään, yhteiskunnallisen koulutuksen osuutta lisätään, rakenteellista kehittämistä jatketaan

13 Koulutuksen ja tutkimuksen suuntia Lapissa Alueen elinvoimaisuuden tukeminen koulutuksen ja tutkimuksen keinoin –koulutuksen työelämävastaavuuden vahvistaminen –tiivis yhteistyö työelämän kanssa –yhteiskuntatakuun ja koulutustakuun toimeenpano –palvelutarjonnan suuntaaminen työelämän tarpeiden mukaisesti – kasvualojen tukeminen –elinikäisen oppimisen tukeminen –T&K&I –toiminnan suuntaaminen strategisten kasvualojen tukemiseen Palvelukyvyn turvaaminen –koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen sopeutuminen väestökehityksen ja työvoimatarpeen myötä tapahtuvaan kysynnän supistumiseen ja muutoksiin –rakenteellinen kehittäminen –laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen –koulutusprosessien kehittäminen: joustavuus, osuvuus, asiakaslähtöisyys