Pohjoisen villasta hyvinvointia 25.11.2013. Tervetuloa! Reeta Sipola (Ramk) ja Heli Tuovinen (Lay) Johdatus päivän tapahtumiin Lammastaloudesta Tutkimusteemat.

Esitys aiheesta: "Pohjoisen villasta hyvinvointia 25.11.2013. Tervetuloa! Reeta Sipola (Ramk) ja Heli Tuovinen (Lay) Johdatus päivän tapahtumiin Lammastaloudesta Tutkimusteemat."— Esityksen transkriptio:

1 Pohjoisen villasta hyvinvointia 25.11.2013

2 Tervetuloa! Reeta Sipola (Ramk) ja Heli Tuovinen (Lay) Johdatus päivän tapahtumiin Lammastaloudesta Tutkimusteemat ja oppilaitosten vastuualueet

3 Lammastalous Suomessa Suomessa oli vuonna 2012 noin 650 lammastilaa. Eniten lammastiloja on Lapissa ja Ahvenanmaalla. ( MTK) Lammas- ja vuohitilojen lukumäärä oli korkeimmillaan vuonna 1995, jolloin niitä oli koko maassa lähes 1 400 kappaletta. Uuhia oli silloin 68 800 kpl. 2000-luvulla lammas- ja vuohitilojen lukumäärät ovat vähentyneet. Lampaiden kokonaismäärä on kuitenkin taas nousussa, sillä tilakohtaiset lammasmäärät ovat kasvussa. 2012 Suomessa oli uuhia n. 67 700 (lampaita yhteensä n.130 000). Lapissa lammastiloja oli v. 2012 n. 85kpl ja niillä noin 9000 uuhta. Tike

4 Lammasmäärät Suomessa Lähde: Tike Maataloustilastot

5 Lammastalouden kehitys Lammastaloudessa 2000-luku on ollut kasvun aikaa. Vaikka tilojen määrä on vähentynyt, on tilakoko kasvanut. Uuhimäärä tilaa kohti on kasvanut vuoden 1999 33:sta 64 uuheen 13 vuoden kuluessa. Kansainvälisesti vertailtuna katraskoko Suomen lammastiloilla on yhä melko alhainen. Suurimmilla tiloilla oli vuonna 2008 yli 500 uuhta, ja yli 100 uuhen katraita oli Suomessa 167 kappaletta. 2011 Lapissa oli 5 yli 500 uuhen lammastilaa, ja n. 25 yli 100 uuhen tilaa. Rautiainen, ProAgria 2013 Ruotsin lammastalous on vahvassa kasvussa. Lihan lisäksi naapurimaan lammastalous saa merkittäviä tuloja gotlanninlampaan nahasta ja turkiksista tehdyistä käsityö- ja tekstiilituotteista. Lampaan tarjoamia maisemanhoitopalveluita käyttävät yksityishenkilöt, yhteisöt ja yritykset.

6 Lammasuutisointi positiivista Joka kolmas lammastila aikoo laajentaa http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/joka-kolmas-lammastila-aikoo-laajentaa-1.36119 Kotimainen lammastalous kasvaa huimaa vauhtia http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kotimainen-lammastalous-kasvaa-huimaa-vauhtia-1.7152 Lammastalous myötätuulessa http://www.sss.fi/uutiset/281589.html Lammastalouden tavoitteena tuotannon tuplaaminen http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/26-lammastalouden-tavoitteena-tuotannon-tuplaaminen Eläin saa olla eläin terapiatilallakin http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/el%C3%A4in-saa-olla-el%C3%A4in-terapiatilallakin-1.18782

7 Lammastalouden kehitys Suomen Lammasyhdistyksen teettämän Lammastalouden kehitysnäkymät 2020 –raportin mukaan joka kolmas lammastila suunnittelee tuotantorakennusinvestointeja.Lammastalouden kehitysnäkymät 2020 Puolet näistä investoinneista koskee kokonaan uusien tuotantotilojen rakentamista tai vanhojen tilojen laajennuksia. Alan näkymät ovat positiiviset ja erityisesti isommat tilat ennakoivat kannattavuuden paranevan. Siksi monet yrittäjät suunnittelevat oman tuotannon laajentamista. Neuvonta ja rahoitusmahdollisuudet! Parikka 2013

8 Lampaanlihan kulutus Suomessa Lampaanlihan kulutus oli vuonna 2011 noin 0,7 kiloa henkeä kohti vuodessa (poroa kulutetaan n.0,5kg vuodessa). Reilu viidennes kokonaiskulutuksesta on kotimaista karitsanlihaa. Suurin osa suomalaisesta kulutuksesta on Uudessa-Seelannissa tuotettua emälammasta. Perinteisiltä alueilta tuontimäärät ovat kuitenkin laskussa. Uudessa- Seelannissa lampaiden määrä on laskenut vuodesta 1990 lähtien 41 % tilojen siirtyessä lypsykarjatalouteen. Suomen Gallup Elintarviketieto

9 Monialainen maaseutuyrittäminen Lampaista n. 70% teurastetaan pienissä paikallisissa teurastamoissa. Heikkilä 2013 Tämä sitoo lammastuotannon tiiviisti osaksi maaseudun monialaista yritystoimintaa, ja luo toimintaedellytyksiä myös muille maaseutuyrityksille kuten pienteurastamoille ja lihan jatkojalostajille. Vaikka lammasmäärät ovatkin kasvussa, ovat tilakoot yleensä yhä melko pieniä  Lammastalouden rinnalla on usein muuta elinkeinotoimintaa. Porotalouden ja lammastalouden työhuiput sijoittuvat lomittain, molemmissa hyödynnetään osittain samoja koneita. Lypsykarjatiloilla voidaan investointien sijaan siirtyä lammastuotantoon. Lampaasta voi saada tuloja monin eri tavoin: se soveltuu perinteiseen lihantuotantoon, lihan, villan ja taljojen jatkojalostukseen, eläinten jalostukseen, maisemanhoitopalveluihin, matkailu- ja virkistyskäyttöön sekä kasvavassa määrin myös terapiakäyttöön.

10 Hyvinvointituotteiden trendi ja luonnollisuus Hyvinvointiala on yksi globaalisti kasvavimmista toimialoista. Kuluttajia kiinnostaa Oman hyvinvoinnin edistäminen Luonnollisuus Perinteet sovellettuna nykyaikaan Lähi-, luomu-, ja eettinen tuotanto Kuluttajasegmentit pirstaloituvat, yksi massatuote ei kelpaa kaikille  pienilläkin toimijoilla mahdollisuus löytää oma asiakasryhmä. Tuotteen hinta ei saa olla liikaa ”perustuotetta” kalliimpi. Blue Saga 2013, Green Care Lappi 2013, Vilna-hanke

11 Lampaanvillan tuotanto ja kulutus Suomessa Kotimaista villaa käytetään 90 000 kg vuodessa, mutta tämä on vain pieni osa kehräämöjen käyttämästä villamäärästä. Pelkästään Novita tuo maahan noin 500 000kg villaa vuosittain. Suomessa kehräämöiden käyttämästä villasta vain noin 4 % on kotimaista alkuperää. Suurimmat ongelmat kotimaisen villan tuotantokäytössä ovat pieni eräkoko ja epätasainen laatu. Villaa jatkojalostavat yritykset sijaitsevat Keski- ja Etelä- Suomessa, esim. Pirtin Kehräämö Mikkelin lähellä. Tahkokallio 2011

12 Villasta lisätuloa? Pirtin Kehräämö maksaa raakavillasta 0,5-2,5€/kg (+alv). Raakavillan myynti ei ole kovin kannattavaa alhaisen hinnan vuoksi, mutta villantuotannon kannattavuutta voidaan parantaa jatkojalostuksella. Kuluttajien kiinnostus villan alkuperää kohti on kasvanut, ja ulkomailla pesettämisen rinnalle ollaan kasvattamassa lisää kotimaista pesukapasiteettia. Mahdollista valmistaa erikoiseriä, esim. alkuperäisrotujen villa, karitsan villa…. Pirtin Kehräämö 2013

13 Villasta lisätuloa? Suomen Lammasyhdistyksen teettämän Lammastalouden kehitysnäkymät 2020 –raportin mukaan 25% lammastiloista pitää villan ja taljojen tuotantoa ja jatkojalostusta merkittävänä osana tilan toimintaa. E.Heikkilä 2012Lammastalouden kehitysnäkymät 2020 Suomen Lammasyhdistyksen jäsentiloille 2011 tehtyyn kyselyyn vastanneet tilat arvioivat kokonaistuloistaan 10% tulevan villasta. Tahkokallio, 2011 = 75% tiloista jättää hyödyntämättä mahdollisen 10% potentiaalisen tulon? Panostamalla villan jalostusasteen nostamiseen tulot voivat nousta suuremmiksikin. Lammastalouden kannattavuuskerroin ei ole kovin korkea vaikka ala kiinnostaakin yrittäjiä, joten villan hyödyntämiseen kannattaisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

14 Lammastalouden kehittämistavoitteet MTK:n lammasjaoston ja Suomen lammasyhdistyksen strategian mukaan Suomen lammastalouden tavoitteena on kattaa vähintään puolet kotimaisesta kulutuksesta vuoteen 2015 mennessä. Omavaraisuusaste oli viime vuonna alle 20 prosenttia ja kulutuksen odotetaan kasvavan vuoden 2009 kolmesta miljoonasta kilosta vuoteen 2015 mennessä noin 4,75 miljoonaan kiloon. Tilaa riittää uusille toimijoille ja tuotannon kasvattamiselle. Kehittämisstrategioissa huomioidaan pääasiassa lihantuotannon kehittäminen. Tarvitaan yhteistyötä muiden toimialojen kanssa jotta myös villantuotannon kehittämiseen panostettaisiin nykyistä enemmän.

15 Lammastalouden kehityksen haasteita Lampurit ovat hajallaan, kumppanit ja tukiverkostot puuttuvat. Alalle syntyvät alueelliset yrittäjien omat klusterit helpottavat toiminnan kehittämistä. Tällä hetkellä lammassektoria kehitetään lähinnä ProAgrian lammasneuvonnan ja lammashankkeiden puitteissa. Tarvetta on lammastutkimukselle ja –asiantuntijoille. Rautiainen 2012

16 Lammastalouden kehityksen haasteita Muualla Suomessa ongelmana on vähäinen teurastuskapasiteetti. n. 70% karitsoista teurastetaan muissa kuin suurissa osuusteurastamoissa, ja useat niistä ovat joko lopettaneet tai vähentäneet lampaan teurastusta. Rautiainen 2012 Lapissa Rönkä on panostanut lampaan teurastukseen ja suurena toimijana luonut kehittämismahdollisuuksia Lapin lammastaloudelle. Lisäksi poroteurastamoja hyödynnetään myös karitsojen teurastuksessa. Villantuotannon kehittämiseen liittyvät ongelmat ovat samansuuntaisia kuin lihantuotannossa: pienet tilakoot, pitkät välimatkat ja jalostamattoman raaka-aineen alhainen hinta asettavat haasteita toiminnalle.

17 Kiitos! Reeta Sipola Projektipäällikkö WINNO Rovaniemen ammattikorkeakoulu, tuotantoalat Viirinkankaantie 1, 96300 Rovaniemi p. 020 798 5471, 040-178 0043 reeta.sipola@ramk.fi reeta.sipola@ramk.fi