Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf 1 Suomen Meripelastusseura 1897 – 2007 - osa Suomen meriklusteria – 110-vuotta Paavo Wihuri.

Esitys aiheesta: "Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf 1 Suomen Meripelastusseura 1897 – 2007 - osa Suomen meriklusteria – 110-vuotta Paavo Wihuri."— Esityksen transkriptio:

1 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf 1 Suomen Meripelastusseura 1897 – 2007 - osa Suomen meriklusteria – 110-vuotta Paavo Wihuri 31.8.2007

2 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Meripelastustoiminta Suomen suuriruhtinaskunnassa 1800-luvulla Suursaaren meripelastusasema perustettiin 1821 Suursaaren seurakunnan arkistossa säilyneessä sopimuksessa, jossa osapuolina olivat Venäjän Keisarillinen Privillegium Dykeri- Compagnia ja Suursaaren asukkaat esiintyy kaksi allekirjoituspäivää 27 July ja 8 August 1821. Sopimuksessa asukkaat lupasivat: ”ihmisen,wenehin ja kalujen kansa olla olla valmiit warjelluxen koska me sihen tulemme käskityxi. Me jokainen erittäin ja kaiki en saa yhtäkään omatahdoisata vastansanomista eli estettä, siinä silmänräpäyxestä tehdä koska me tulemme vadituxi avuxi eli itsiämme jollakulla edesandadamisella poispitä pelastamisesta.....” Sopimus määritteli myös pelastustyöstä maksettavat päiväpalkat, joten kyse ei vielä tuolloin ollut pyyteettömästä vapaaehtoisesta meripelastuksesta.

3 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Meripelastustoiminta Suomen suuriruhtinaskunnassa 1800-luvulla - vapaaehtoistyö alkaa - Suursaaren meripelastusasema siirtyi vapaaehtoisten saarelaisten hoidettavaksi ja miehittämäksi 1857 sen jälkeen kun oli todettu, että tehty sopimus ei toiminut halutulla tavalla. Siirron toteutti Viipurin luotsipiirin päällikkö tehtäväksi saaneena. Jatkoa Suursaaren asema sai vasta 1870-luvulla kun Suomen luotsi- ja majakkalaitos ryhtyi järjestämään lisää pelastusasemia vapaaehtoisperiaatteella toimivina. Pohjanlahden ensimmäinen meripelastusasema perustettiin 1877 kun Vaasan hengenpelastusyhdistys perustettiin ja sille asema. Seuraavana vuonna 1878 perustettiin Haapasaaren, Rönnskärin ja Harmajan meripelastusasemat. Seuran perustamista vauhdittivat 1890-luvun lopulla tapahtuneet kaksi suurta merionnettomuutta, SS Ajaxin ja SS Runebergin yhteentörmäys ja KRNS Rusalkan haaksirikko Suomenlahdella. Onnettomuuksissa menehtyi yhteensä 175 ihmistä.

4 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Suomen meripelastusseuran perustaminen Seuran perustamiskokous pidettiin 27.3.1897 Helsingissä. Alkuunpanijoina olivat luotsitirehtööri Theodor Sjöman, esittelijäneuvos Albert Forsell, kenraalimajurit Hjalmar Palin ja Henrik Åkerman. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin senaattori Carl Tudeer. Samana vuonna Seurasta ja sen lipusta annettiin keisarillinen asetus. Tehtäväkseen Seura otti meripelastuksen ja hengenpe- lastuksen merellä ja järvillä.

5 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Seura ja sen tunnukset Seuran virallista asemaa osoittivat annettu keisarillinen asetus ja sille määrätyt tunnukset. Vuonna 1906 julkaistu kansainvälinen Signaalikirja kertoo lipusta seuraavaa....

6 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Seuran ensimmäiset askeleet koulutuksessa Koulutuksen ja valistuksen ensimmäiset askeleet otettiin muutama vuosi perustamisen jälkeen. Käsikirja uinnissa ja hengenpelastuksessa valmistui 1903. 1800 ja 1900-lukujen vaihteessa Suomessa vallinneessa vilkkaassa kalastustoiminnassa, rannikkomeren- kulussa ja saaristolaisten omaehtoisessa yhteysliikenteessä tapahtuvien onnettomuuksien vuotuinen uhriluku oli huomattava ja uhrien määrää haluttiin pienentää.

7 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf

8 Toiminta kehittyy ja alushankinnat alkavat Aluksi Seura käytti varojen puutteessa meripelastustoiminnassaan luotsilaitoksen aluksia ja jonkin verran ”vuokrattuja” aluksia. Seuran kiinteä yhteys Luotsi- ja majakkalaitokseen – myöhemmin merenkulkulaitokseen periytyy perustamisen alkuajoilta. Yhteyden vahvana luojana voidaan pitää luotsitirehtööri, pääjohtaja Theodor Sjömania. Yhteys oli luonnollinen koska alusten vapaaehtoismiehitys muodostui luotseista, kalastajista ja saariston asukkaista, kuten jo Suursaaren meripelastusasemalla ennen Seuran perustamista. Alkuaikana vapaaehtoisuutta kannustettiin pelastustehtävien jälkeen maksetuilla noin yhden kulta- ja hopeamarkan suuruisilla palkkioilla.

9 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Seuran ensimmäinen moottoripelastusalus Seuran omien varojen karttuessa ensimmäinen moottorikäyttöinen meripelastusalus NRO I hankittiin 1913 Hangon asemalle. Aluksen ylläpito ja käyttö katsottiin niin vaativaksi, että sille palkattiin päätoiminen aluksenhoitaja.

10 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Suuriruhtinaskunnan meripelastustoiminnasta itsenäisen Suomen meripelastusorganisaatioksi 1917 Ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen mullistuksissa itsenäistyneen Suomen meripelastustoiminta jatkui ilman suurempia muutoksia, olihan aiempikin toiminta ollut suuriruhtinaskunnassa vahvalla kansallisella pohjalla. Suomen ensimmäinen merenkulkukongressi 1920-luvun alussa ei tuonut muutoksia Seuran toimintaan.

11 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Kehitys vauhdittuu onnettomuuksien seurauksena, ”1930-luvun kulta-aikaa” 1927 pidetty Suomen toinen merenkulkukongressi enteili meripelastusseuralle aktiivista 1930-lukua. Drakenin haaksirikko 1929 havahdutti meripelastusväkeä ja tavallisia kansalaisia. Seuran toimintaa kehitettäessä nousivat kalustokysymykset keskeisiksi. Päätettiin hankkia meripelastajille kahdentyyppisiä aluksia, asemaveneitä ja pelastusristeilijöitä.

12 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Kehitys vauhdittuu onnettomuuksien seurauksena, ”1930-luvun kulta-aikaa” Alusten suunnittelusta vastaavaksi kutsuttiin laivanrakennusopin professori Jaakko Rahola. Alusrakennusohjelman rahoituksen mahdollistamiseksi Seura aloitti oman raha- automaattitoiminnan 1933, ollen koko 30-luvun suurin raha- automaattivarojen kerääjä Suomessa. Seuran ensimmäinen varsinainen koulutusohjelma otettiin käyttöön 1930-luvulla.

13 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Alusrakennusohjelma Ohjelman toteutuksesta vastasi Seuran johtoon merivoimista kutsuttu kommodori Eino Huttunen. Pelastusalusten rakennusohjelmaa 1930- luvulla voidaan pitää aikaansa suhteutettuna varsin merkittävänä. Rakennusohjelmaan liitettiin pelastusalusten hankinta sisävesille.

14 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Alusrakennusohjelma Ensimmäinen risteilijä Outoori kastettiin elokuussa 1936. Aluksen päälliköksi nimitettiin 1929 SS Drakenista pelastunut merikapteeni Niilo Saarinen, josta myöhemmin kehittyi elävä legenda meripelastajien keskuudessa. Aluksia rakennettiin; 2 pelastusristeilijää, 7 kaksimoottorista- ja 4 yksimoottorista pelastusvenettä.

15 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Toinen maailmansota Perimätietona tiedetään, että PR Outoori ja Isokari sekä PV Reposaari ja Hans Helenius toimivat Gävle – Vaasa lento ja merihuoltoreitin varmistaneina pelastusaluksina. Varmistustoiminta tapahtui sen aikaisten Geneven sopimusten statuksen suojaamana. Sodan aikana Meripelastusseuran pelastustoiminta vaikeutui. Osa kalustosta otettiin puolustusvoimien käyttöön ja miinavaara rajoitti pelastustoimintaa. Tästä huolimatta kyettiin kuitenkin pelastamaan esimerkiksi vuonna 1944 Hangon ja Utön alueella yhteensä yli 50 ihmistä ja 10 alusta.

16 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Rauhan aikaan – puusta teräkseen Rauhan palattua meripelastusseura vahvisti organisaatiotaan ja uusi sääntönsä 1948. Uuden organisaatiomallin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin merenkulkuneuvos Antti Wihuri. Alusten hankinnassa siirryttiin puusta teräkseen. Merkittäviä alushankintoja tehtiin lahjoitusvaroin, kuten PR Harmaja, Helsingin satama; PR Wilhelm Wahlroos, Wärtsilä Oy; PR Gustaf Erikson, Edgar Erikson; PR Niilo Saarinen, osin Kotkan kaupunki. Seuraavan kerran sääntöjä sorvattiin 1960, jonka jälkeen mahdollistui rekisteröityjen jäsenyhdistysten perustaminen Seuralle.

17 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Kun Suomeen 1950-luvulla meripelastushelikopteria hankittiin…. Heti Korean sodan päättymisen jälkeen jo vuonna 1953 markkinoilla oli kaupan lukuinen määrä Sikorsky ylijäämä helikoptereita. Valistuneet tahot Suomessa halusivat, että yksi myynnissä olevista ostetaan Seuralle meripelastuskäyttöön. Asian mukaisesti perustettiin toimikunta selvittämään asiaa. Eri hallinnonaloja ja järjestöjä edustava toimikunta keksi helikopterille suuren määrän oheistoimintoja meripelastuksen lisäksi, "ettei kone vain seisoisi hallissa turhan panttina". Hankinta kaatui lopulta siihen, että käyttäjiä löytyi mutta ei maksajaa käyttökustannuksille.

18 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Pelastusrenkaat – taustavoimien selkäranka Pelastusrenkaat, joista ensimmäinen perustettiin Turkuun merikapteeninlesken Anna Gadin toimesta 1930-luvun puolivälissä, ovat siitä lähtien tehneet väsymättä työtä vapaaehtoisen meripelastustoiminnan varainhankkijoina. Ensimmäisen pelastusrenkaan perustamisen jälkeen rannikon ja sisävesien tarmokkaat naiset loivat valtakunnan kattavan pelastusrenkaiden verkon, joiden luomaa ja antamaa tukea meripelastustoiminnalle ei voida pitää pelkästään aineellisena. Rauman pelastusrenkaan hallitus 1950-luvulla.

19 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Pelastusrenkaat – taustavoimien selkäranka Aineellinen ja henkinen tuki on ollut ja on todella merkittävää, kuten pelastusvene Anna Gadin rahoittaminen ja lahjoittaminen Meripelastusseuralle vuonna 1938 osoittaa. Saatu aluslahjoitus myös velvoitti Seuraa. Rahoituksellisesti vaikeina pidettyjen 1950- ja 1960-lukujen aikana useat Seuran pelastusalukset pidettiin toimintakunnossa ja – valmiudessa vain ja ainoastaan pelastusrenkaiden tuen avulla. Turun pelastusrenkaan hallitus 1950-luvulla.

20 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Alueilla on voimaa 1970 ja 1980-luvuilla Suomen meripelastusseuran järjestäytyminen keskus- järjestöksi, jäsenyhdistystensä keskusliitoksi, synnytti alueilla merkittävää aloitteellisuutta. Kuvassa on yhtenä esimerkkinä PV Sälgrund II, jonka suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi paikallinen Kaskisten yhdistys omin voimin. Seuralla oli helppo rooli hyväksyä piirustukset ja osallistua osaan hankinnan rahoitusta. Huomattava lisä pelastus- valmiuteen oli Neste Oy:n hankkima PR Ossi Barck.

21 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Meripelastustaitokilpailut vuodesta 1986 Vapaaehtoisten meri- ja järvipelastajien joukkueet mittelevät taidoistaan vuorovuosin rannikolla ja sisävesillä valtakunnallisissa meripelastustaitokilpailuissa. Kilpailuissa arvioitavina ovat mm. merimies- ja navigointitaidot, veden varasta pelastaminen, ensiaputaidot ja viestiliikenteen hallinta. Nämä ovat keskeisiä osaamisen alueita silloin, kun vesillä pelastetaan ja autetaan ihmisiä. Kansien jäähdytys Klassinen vedestä nosto ensimmäisessä kilpailussa 1986

22 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Meripelastustaitokilpailut vuodesta 1986 Etsintämuodostelma harjoitus tutkalla. Suomen Meripelastusseuran koordinoiman kilpailun tarkoituksena on lisätä pelastustaitoja, oppimishalua ja motivaatiota sekä verrata pelastuspalvelun eri toimijoiden tasoa keskenään. Perinteisesti kisaan on saapunut myös viranomaisten joukkueita pelastustoimen eri organisaatioista.

23 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Seuran III koulutusjärjestelmä 2007 esimerkkikaavio K A N S I M I E S H A R J O I T T E L I J A K O N E M I E S K O N E M E S- T A R I P E R Ä M I E S P Ä Ä L L I K K Ö

24 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf 1982 voimaan tulleen meripelastuslain mukainen toiminta on saumatonta yhteistoimintaa viranomaisten kanssa. 2000-luvun aluksia ja yhteistoimintaa.....

25 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Seuran pelastusalukset on luokiteltu vaatimustason ja pelastuskyvyn mukaisiin luokkiin PV1 – PV5 ja pelastusristeilijä ulkomerikäyttöön. Pelastusristeilijän yleispiirustus. RNLI:lta hankittu ARUN-lk pelastusalus. 2000-luku......

26 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf Tuloksia..... Tilastot 1.1.1930 - 31.7.2007 Pelastetut ihmiset - 2 325 Pelastetut alukset - 1 074 Avustetut ihmiset - 49 400 Avustetut alukset - 18 259

27 Suomen Meripelastusseura ry – Finlands Sjöräddningssällskap rf PIRTEÄN SATA KYMMENENVUOTIAAN PUOLESTA KIITÄN TEITÄ KAIKKIA AVAUSSANOJEN KUUNTELEMISESTA JA TOIVOTAN ANTOISAA SEMINAARIA !