Seurakunta osallisuuden yhteisönä Lapuan hpk:n vapaaehtoistyön kehittäjät Haapaniemi 20.11.2014 Päivi Thitz.

Esitys aiheesta: "Seurakunta osallisuuden yhteisönä Lapuan hpk:n vapaaehtoistyön kehittäjät Haapaniemi 20.11.2014 Päivi Thitz."— Esityksen transkriptio:

1 Seurakunta osallisuuden yhteisönä Lapuan hpk:n vapaaehtoistyön kehittäjät Haapaniemi 20.11.2014 Päivi Thitz

2 Seurakunta osallisuuden yhteisönä  Väitöskirja 2013, Itä-Suomen yliopisto  Yhteiskunta- ja kauppatieteellinen tiedekunta, sosiaalipsykologia  http://epublications.uef.fi/ pub/urn_isbn_978-952- 493-214-1/ http://epublications.uef.fi/ pub/urn_isbn_978-952- 493-214-1/ Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu2

3  Millaiset asiat ovat kutsuneet sinua seurakunnan yhteyteen?  Millaiset asiat ovat saaneet sinut pysymään seurakunnassa? Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu3 Sinä ja seurakunta Mikä sinua kutsuu?

4  Meidän kirkko – Osallisuuden yhteisö (2007)  Meidän kirkko – Välittävä yhteisö (2010)  Jokainen on osallinen (2009)  Osallisuus ja yhteisöllisyys ovat sanoina vahvasti esillä, mutta miten tulevat todeksi seurakunnan elämässä? Osallisuus ja yhteisöllisyys kirkon strategioissa Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu4

5  Ihminen vahvasti sidoksissa toisiin ihmisiin ja sosiaaliseen ympäristöönsä  Yhteisöllisyys rakentuu ihmisten välisten suhteiden, vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan perustalle  Keskeistä kokemus kuulumisesta toisten joukkoon, vastaanotetuksi ja hyväksytyksi tuleminen  Yhteisöllisen toiminnan ytimenä ovat ihmisille aidosti tärkeät ja merkitykselliset asiat Yhteisöllisyyden lähtökohtia Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu5

6  Perinteinen yhteisöllisyys perustunut paikallisuuteen ja jatkuvuuteen  Uusi yhteisöllisyys perustuu yksilöllisiin kiinnostuksen kohteisiin ja elämäntapavalintoihin  Liikutaan joustavasti erilaisissa sosiaalisissa verkostoissa  Yhteisöön kiinnittyminen vaihtelee kussakin hetkessä tehtyjen valintojen tai elämäntilanteen mukaan  Kuitenkin yhteisöjen merkitys elämää kannattelevina kiinnekohtina edelleen tärkeä Yhteisöllisyyden muutos Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu6

7  Osallistuminen passiivista tai aktiivista mukana olemista toisten järjestämissä tilanteissa  Osallistaminen osallistumismahdollisuuksien tarjoamista, osallistumiseen kannustamista  Valtaistamisen ja hallinnallisuuden näkökulmat: Ylhäältäpäin ohjattuna asettaa ihmisen toiminnan kohteeksi  Osallisuus yhteisöön sitoutumista ja mukanaoloa yhteisöllisesti tärkeissä prosesseissa  Kehittyy yksilöstä itsestään, alhaalta ylöspäin  Mahdollistaa sen, että osallistuja on itse toimija Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu7 Osallistuminen ja osallisuus

8  Osallisuus rakentaa ja ylläpitää suhdetta yhteisön jäsenyyteen  Annettu jäsenyys: yhteisöön kuulumisen kautta tulevaa oikeutta osuuteen yhteisön tarjoamasta hyvästä ja velvollisuuksia, joita yhteisön jäsenyys edellyttää  Osallistuva jäsenyys: mahdollisuus toimia yhteisössä, olla mukana sosiaalisessa kanssakäymisessä ja vaikuttaa yhteisön asioihin  Koettu jäsenyys: rakentuu yhteisöön kuulumisen, toimintaan osallistumisen ja yhteisöön kiinnittymisen kautta (Elina Nivala 2008) Osallisuus yhteisön jäsenyytenä Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu8

9  Mitä enemmän ihminen osallistuu, sitä vahvemmin hänelle konkretisoituu yhteisön sisäpuolisuus eli kuuluminen yhteisöön  Kiinnittyminen yhteisön arvoihin, normeihin ja kulttuuriperintöön rakentaa yhteisön jäsenen identiteettiä ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta  Osallisuus on mahdollisuutta käyttää valtaa yhteisössä  Mahdollisuus toimia ja edistää itselle tärkeitä asioita  Vahvistaa ihmisen kokemusta täysivaltaisuudesta, omasta kyvykkyydestä ja mahdollisuuksista vaikuttaa Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu9 Osallisuus yhteisöön kiinnittymisenä

10  Yhteys ja osallisuus kirkossa rakentuvat sekä suhteessa toisiin ihmisiin että suhteessa Jumalaan  Katekismus: yhteinen usko liittää ihmiset toisiinsa  Tunnustuskirjat: kirkko muodostuu jäsenistään, jotka ovat osallisia kirkon hengellisestä elämästä  Ideaalina yhteisöllisyys, joka vahvistaa jokaisen oikeutta osallisuuteen, omaan paikkaan ja tehtävään yhteisössä Seurakunta osallisuuden yhteisönä Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu10

11  Viranhaltijoilla erityinen kutsuun perustuva tehtävä, mutta kirkon jäsenet viranhaltijoiden rinnalla oleellinen osa kirkkoa ja sen tehtävän toteuttamista  Suomen ev.lut. kirkossa työntekijöiden rooli korostunut, jolloin seurakuntalaiset jääneet työn kohteeksi  2000-luvulla yhteisöllisyyttä ja osallisuutta nostettu esille  Seurakuntalaisen osallisuus rakentuu seurakunnan yhteyteen kuulumisen, yhteisön elämään osallistumisen ja sen toimintaan vaikuttamisen kautta (Meidän kirkko) Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu11 Seurakunta osallisuuden yhteisönä

12  Hallinto- ja tarjontakulttuuri (1950-70)  Työntekijöillä keskeinen rooli toiminnassa  Selkeät ennalta tiedetyt toimintatavat  Seurakuntalaiset toiminnan kohteena  Palvelukulttuuri (1980-1990)  Seurakuntalaisten tarpeista rakentuvat palvelut  Seurakuntalaiset asiakkaina  Yhteisökulttuuri (2000-)  Seurakuntalaisten ja työntekijöiden yhteistoiminta, joka perustuu avoimeen vuorovaikutukseen ja keskinäiseen kunnioitukseen  Seurakuntalaiset mukana kirkon täysivaltaisina jäseninä (Voutilainen Eero, 1994) Seurakuntakulttuurin kehitys Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu12

13 Työntekijäkeskeisyydestä yhteisökeskeisyyteen Työntekijäkeskeinen  Kanssakäyminen työntekijälähtöistä  Seurakuntalainen työn kohteena  Työntekijä määrittää toiminnan suunnan  Työntekijällä keskeinen rooli toiminnan toteuttamisessa Yhteisökeskeinen  Kanssakäyminen tasavertaista  Seurakuntalainen täysivaltaisena toimijana  Toiminnan suuntaa määritetään yhdessä  Hyödynnetään kunkin osaamista ja lahjoja Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu13

14  Työntekijöiden asennemuutosta: seurakuntalaisten rinnalle  Seurakuntalaisten asennemuutosta: oman paikan ottamista  Osallisuuden rakenteiden kehittämistä  Tasavertaisen kohtaamisen mahdollistamista  Aikaa yhteiselle jakamiselle  Uudenlaisia kutsumisen tapoja  Uskaltautumista avoimeen vuoropuheluun  Toiminnan suunnittelua ja toteuttamista kunkin osaamista ja lahjoja hyödyntäen Osallisuuden yhteisön kehittyminen edellyttää Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu14

15  Yhteisöllisyyttä ei voi tuoda ulkoapäin, vaan se rakentuu ruohonjuuritasolta käsin  Pitkäjänteistä työtä  Yhteisöllisyyden rakentamisessa tarvitaan vahvaa seurakuntalaisten panosta  Mitkä ovat meille ja meidän yhteisössä tärkeitä asioita?  Miten haluan itse toimia niiden edistämiseksi?  Keitä voin kutsua mukaan?  Mitä voimme tehdä yhdessä? Osallisuuden yhteisön rakentaminen Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu15

16  Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita yhteisöllisyyden ja osallisuuden näköalat merkitsevät vapaaehtoistoiminnan kehittämiselle?  Millaiset käytännön toimintatavat rakentavat työntekijöiden ja seurakuntalaisten välistä kumppanuutta? Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu16 Pohdittavaksi

17  CA Augsburgin tunnustus (1530). Saatavissa verkossa.  Delanty Gerard (2003) Community. New York, NY: Routledge.  Freire Paulo (1970/2005) Sorrettujen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino.  Gergen Kenneth J. (2009) Relational being: beyound self and community. New York: Oxford University Press.  Lappalainen Pertti (2001) Potentiaalinen valta. Kansalaisyhteiskunta 2011(1), 1–4.  McGrath Alister E. (1999) Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Helsinki: Kirjapaja.  Meidän kirkko. Osallisuuden yhteisö (2007) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategiaa vuoteen 2015 laatineen työryhmän mietintö. Helsinki: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinto.  Nivala Elina (2008) Kansalaisuus globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnassa: kansalaiskasvatuksen sosiaalipedagoginen teoriakehys. Kuopio: Snellman- instituutti.  Voutilainen Eero (1994) Hallintokulttuurista seurakuntalaiskulttuuriin. Teoksessa Juhani Korolainen (toim.) Mahdollisuuksien murros. Seurakuntien kriisiopas. Helsinki: Kirjapaja, 31-52. Lähteitä Päivi Thitz, Diakonia-ammattikorkeakoulu17