Julkaisufoorumin taustat ja kehitys 2010-2016 Janne Pölönen Julkaisufoorumin ohjausryhmän kokous 2.3.2016 Tieteiden talo, Helsinki Tämä teos on lisensoitu.

Esitys aiheesta: "Julkaisufoorumin taustat ja kehitys 2010-2016 Janne Pölönen Julkaisufoorumin ohjausryhmän kokous 2.3.2016 Tieteiden talo, Helsinki Tämä teos on lisensoitu."— Esityksen transkriptio:

1 Julkaisufoorumin taustat ja kehitys 2010-2016 Janne Pölönen Julkaisufoorumin ohjausryhmän kokous 2.3.2016 Tieteiden talo, Helsinki Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/

2 JULKAISUFOORUMIN TAVOITTEET Julkaisufoorumi on tiedeyhteisön toteuttama tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva järjestelmä, jonka keskeisiä tavoitteita ovat: 1.Kannustaa tutkijoita suuntaamaan julkaisutoimintaa korkeatasoisille kansainvälisille ja kansallisille foorumeille. 2.Yhdistettynä OKM-julkaisuaineistoon luokitus tuottaa tietoa tutkimusorganisaatioiden ja -alojen julkaisutoiminnasta. 3.Julkaisutoiminnan laatua ilmaiseva indikaattori OKM:n käyttämässä yliopistojen perusrahoitusmallissa 2015 alkaen.

3 JULKAISUFOORUMIN TAUSTA Julkaisut yliopistojen rahoitusperusteena vuodesta 2007, mutta arviointi perustui määrään, ei laatuun. Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston työryhmän suunnitelma laadunarvioinnin kehittämiseksi 2010: – Viittauksiin perustuva laadunarviointi on vakiintunut luonnon- ja lääketieteissä, mutta tietokannat kattavat huonosti humanististen alojen, yhteiskuntatieteiden ja osin teknisten tieteiden tutkimusta. – Norjassa (2005) ja Tanskassa (2009) toteutettu julkaisufoorumien tasoluokitus kattaa kansainvälisen ja kansallisen julkaisutoiminnan, sekä lehtiartikkelien lisäksi konferenssijulkaisut ja tieteelliset kirjat. Julkaisufoorumi perustettiin 2010 Tieteellisten seurain valtuuskuntaan OKM:n rahoituksella.

4 JULKAISUFOORUMIN TASOLUOKAT Tasoluokkiin 2 ja 3 on hyväksytty rajoitettu joukko asiantuntijapaneelien korkeatasoisimmiksi ja vaikuttavimmiksi arvostamia tieteellisiä foorumeita. Pääasiassa kansainvälisiä julkaisukanavia, mutta ihmistieteissä myös suomen- ja ruotsinkielisiä foorumeita. Tasoluokkaan 1 kuuluu valtaosa tieteellisten tutkimustulosten julkaisemiseen erikoistuneista ulkomaisista ja kotimaisista foorumeista, joilla on tieteenalan asiantuntijoista koostuva toimituskunta ja tieteelliset julkaisut käyvät läpi säännöllisen vertaisarvioinnin. Tasoluokkaan 0 luetteloidaan paneelien arvioimia ulkomaisia ja kotimaisia foorumeita, jotka eivät täytä tason 1 kriteereitä, sekä paikallisia tieteellisiä foorumeita (esim. yliopistojen omat sarjat).

5 PÄIVITTYVÄ JÄRJESTELMÄ Ensimmäinen Julkaisufoorumi-luokitus julkaistiin 2012. Tähän mennessä arvioitu yli 30 000 kotimaista ja ulkomaista julkaisukanavaa (lehtiä/sarjoja, konferensseja ja kirjakustantajia). Täydennysarvioinneissa voidaan vuosittain lisätä uusia tai tasoluokkaan 0 sijoitettuja foorumeita perustasolle 1. Päivitysarvioinneissa tasoluokat 2 ja 3 arvioidaan uudelleen 4 vuoden välein. Seuraava päivitysarviointi tehdään 2018. Ensimmäinen päivitysarviointi toteutettiin 2014, uusi päivitetty luokitus julkistettiin vuoden 2015 alusta. Yksittäisiä korjauksia tasoluokkiin 2 ja 3 voidaan toteuttaa ennen vuotta 2018 alkuperäisten kiintiöiden puitteissa, jos paneeli toteaa luokituksessa merkittävän virheen.

6 2014 PÄIVITYSARVIOINTI Tavoite oli nostaa vaatimustasoa tasoluokkien 2 ja 3 osalta: Sekä vähentää tieteenalojen välisiä eroja (  julkaisuvolyymi): Tasolla 2NorjaTanskaJufo 2012Jufo 2015 Lehtiä ja sarjoja2 0802 9844 1542878 Kirjakustantajia8998126106

7 ASIANTUNTIJAPANEELIT Julkaisukanavien arvioinnista vastaavat 23 tieteenaloittaista asiantuntijapaneelia, joissa on yli 200 asiantuntijajäsentä yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Nykyiset paneelit jatkavat vuoden 2017 loppuun. Seuraavat paneelit kaudelle 2018-2021 nimitetään syksyllä 2017. LUONNONTIETEET 13 Kliiniset lääketieteet II ja hammaslääketieteet 1 Matematiikka ja tilastotiede14 Terveystieteet ja muut lääketieteet 2 Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet MAATALOUS- JA METSÄTIETEET 3 Fysiikka, avaruustieteet ja tähtitiede15 Maatalous- ja metsätieteet 4 Kemia YHTEISKUNTATIETEET 5 Geotieteet ja ympäristötieteet16 Taloustieteet 6 Biotieteet I17 Sosiaalitieteet, media- ja viestintätieteet sekä muut yhteiskuntatieteet 7 Biotieteet II18 Psykologia ja kasvatustieteet TEKNIIKKA19 Politiikan tutkimus, hallintotiede ja oikeustiede 8 Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, kone- ja valmistustekniikka HUMANISTISET TIETEET 9 Sähkö- ja automaatiotekniikka, tieto- ja tietoliikennetekniikka20 Filosofia ja teologia 10 Teknillinen kemia, materiaalitekniikka ja ympäristötekniikka21 Kielitieteet LÄÄKE- JA TERVEYSTIETEET22 Kirjallisuus, taiteen tutkimus ja arkkitehtuuri 11 Lääketieteen tekniikka, bioteknologia ja peruslääketieteet23 Historia, arkeologia ja kulttuurien tutkimus 12 Kliiniset lääketieteet I

8 Yliopistojen julkaisut Suomalaiset yliopistot raportoivat OKM:lle vuosittain noin 37 000 julkaisua, joista vertaisarvioituja 25 000. Rahoitusmallissa käytetään kolmen vuoden keskiarvoa, eli tarkastelun kohteena kerrallaan yli 100 000 julkaisua.

9 Julkaisufoorumin kattavuus Julkaisufoorumiin perustuva arviointi käsittää kaikki yliopistojen tuottamat vertaisarvioidut julkaisut Web of Science-indeksoidut lehdet kattavat 52 % vertaisarvioiduista julkaisuista: kattavuus heikoin tekniikassa ja ihmistieteissä

10 Julkaisufoorumi-luokat ja viittaukset 2012 toteutettu suomalaisten 2004-2008 Web of Science -julkaisujen viittausanalyysi osoittaa, että korkeamman tasoluokan julkaisujen joukolla: – Korkeampi viittausindeksi ja Top10-indeksi – Pienempi osuus julkaisuista ilman viittauksia Vuonna 2016 tarkoitus toteuttaa vastaava tarkastelu uusimmilla aineistoilla Auranen, Leino, Poropudas, Pölönen: Julkaisufoorumi-luokitus ja viittausindeksit tieteellisten julkaisujen laadun mittareina (2013)Julkaisufoorumi-luokitus ja viittausindeksit tieteellisten julkaisujen laadun mittareina

11 Julkaisutoiminnan kehitys Suurten julkaisumäärien laatua voidaan karkeasti arvioida tutkijoiden valitsemien ja saavuttamien julkaisukanavien perusteella. Yliopistojen julkaisutoiminnassa vuosina 2011-2014 tasoluokkaan 3 ja 2 sijoittuvien artikkelien ja kirjojen osuus on kasvanut. Vastaavasti tasoluokkaan 0 sijoittuvien julkaisujen osuus vähentynyt.

12 Julkaisut rahoitusmallissa 2015-2016 Tieteellisten julkaisujen perusteella jaetaan 13 % perusrahoituksesta Julkaisuja painotetaan julkaisutyypin (monografiat x 4) Julkaisufoorumi-luokan perusteella Julkaisut lasketaan ilman yhteisjulkaisujen ositusta 2015-2016Taso 3Taso 2Taso 1Taso 0 Vertaisarvioitu artikkeli331,51 Vertaisarvioitu erillisteos12 64 Vertaisarvioimaton artikkeli0,1 Vertaisarvioimaton erillisteos 0,4

13 Painokertoimet 2017 alkaen Rahoitusmallia koskeva ehdotus on ollut lausuntokierroksella, ja asetusmuutosten käsittely tapahtuu alkukeväästä 2016 Taso 3 erotettu tasosta 2 Tasoluokkien välille voimakkaampi painotus Uusi julkaisutyyppi ”teoksen toimittaminen” C2 Vuodesta 2017Taso 3Taso 2Taso 1Taso 0 Vertaisarvioitu artikkeli4310,1 Vertaisarvioitu toimitettu teos4310,1 Vertaisarvioitu erillisteos161240,4 Vertaisarvioimaton artikkeli0,1 Vertaisarvioitu toimitettu teos0,1 Vertaisarvioimaton erillisteos0,4

14 Käyttöohje ja muita suosituksia Julkaisufoorumin ohjausryhmän 2012 julkaisemassa käyttöohjeessa varoitetaan käyttämästä Julkaisufoorumi- luokitusta yksilötasolla tai tieteenalojen vertailuun. Vuonna 2013 julkistettu San Francisco Declaration on Research Assessment (DORA) suosittaa, että mitään julkaisukanava- kohtaisia mittareita, kuten Journal Impact Factor, ei käytetä artikkelien laadun osoittimena arvioitaessa yksittäisen tutkijan tuotoksia, tai rekrytoinnin, ylennyksen tai tutkimusrahoituksen perusteena. Myös TSV allekirjoittanut.San Francisco Declaration on Research Assessment Tieteessä tapahtuu -foorumi 13.3.2015: luokitus toimii rahoitusmallissa, ei sovi yksittäisten tutkijoiden arviointiin.

15 Ei yksittäisen tutkijan arviointiin Bibliometristen analyysien ja laadullisten mittarien luotettavuus heikkenee merkittävästi, kun tarkastelun kohteena olevien julkaisujen määrä on suhteellisen pieni, kuten yksittäisen tutkijan tapauksessa. Tasoluokan 2 ja 3 julkaisukanavissa julkaistaan myös keskitasoa heikompia ja ilman viittauksia jääviä julkaisuja, ja tasoluokan 1 julkaisukanavissa julkaistaan myös keskitasoa laadukkaampia ja vaikuttavampia julkaisuja. Luokitus on liian summittainen väline yksittäisten tutkijoiden julkaisujen ja ansioiden arviointiin tai vertailuun. Luokitusta ei tule käyttää vertaisarvioinnin sijasta palkkausta, rahoitusta tai palkitsemista koskevien päätösten kriteerinä tai perusteena.

16 Ei tieteenalojen vertailuun Julkaisukäytäntöjen sekä tutkimuskysymysten ja -menetelmien eroista johtuen tutkijoiden tuottamien julkaisujen määrä korkeampiin tasoluokkiin kuuluvilla foorumeilla vaihtelee eri tieteenalojen välillä ja sisällä. Pienten alojen edustus luokituksessa? Luokituksen mekaaninen käyttö rahoituksen jakamiseen yksiköiden kesken voi asettaa tieteenalat eriarvoiseen asemaan. Sisäisessä käytössä Julkaisufoorumi-luokitus soveltuu parhaiten laitosten ja yksiköiden oman julkaisutoiminnan kehityksen seurantaan, ja sen perusteella voidaan tuottaa lisätietoa julkaisutoiminnan laatua ja kehitystä arvioiville paneeleille.

17 Ihmistieteilijöiden kokemuksia Professori Jaakko Suomisen työryhmän ”Julkaisutoiminnan muutokset ihmistieteissä ja yliopistojen uusi rahoitusmalli” -kysely 2014. Yksi kysymys koski suoraan Julkaisufoorumia: ”Oletko [Julkaisufoorumi- luokituksen] käyttöohjeista huolimatta törmännyt tilanteisiin, joissa JUFO-luokituksiin on viitattu esimerkiksi opinnäytteiden arvioinnissa, dosentuurihakemusten yhteydessä tai tehtävien täytössä?”. 92 vastaajaa: 1/3 nuoria tutkijoita, 2/3 senioritutkijoita.  9 vastaajan osalta ei tietoa (9 %)  40 vastaajaa (43 %) ei havainnut ongelmia  24 vastaajaa (26 %) kertoi kuulleensa tai aistineensa Jufon vaikuttavan päätöksiin  11 vastaajaa (12 %) epäili Jufon vaikuttavan haku- ja nimitysprosesseissa  9 vastaajalla (10 %) oli kokemuksia Jufon käytöstä tehtävän/dosentuurihaussa Tutkijoiden keskuudessa liikkuu paljon oletuksia, huhuja ja epäluuloja ja virheellistäkin tietoa sen suhteen, käytetäänkö luokitusta yksittäisen tutkijan rekrytoinnin, palkitsemisen tai arvioinnin perusteena.

18 Tietoa yliopistojen palkkiojärjestelmistä Professoriliiton kysely keväällä 2015 kartoitti yliopistojen palkkiojärjestelmiä: 14 yliopistosta yhdeksällä on palkkiojärjestelmä, joko etukäteen määritetyin kriteerein tai harkinnanvaraisin perustein. Palkkiojärjestelmien yleisimpiä kriteereitä ovat opinnäytteet, kilpailtu tutkimusrahoitus ja julkaisut. Avoimissa vastauksissa tietoja tai viitteitä JUFOn käytöstä. Kyselyyn viitaten Maarit Valo toteaa Professoriblogissa, että useissa yliopistoissa julkaisuista maksetaan tulospalkkioita JUFO-luokituksen perusteella. JUFOn mukainen julkaisutoiminta on esillä sekä kehityskeskusteluissa että professuurien ja muiden tutkimustehtävien täytön yhteydessä.

19 TSV:n ja Unifin kysely yliopistoille Syksyllä 2014 toteutettuun kyselyyn saatiin 97 täyttä vastausta: 10 rehtoria, 19 dekaania ja 68 laitosjohtajaa 13 eri yliopistosta. Kartoitettiin luokituksen käyttöä rahoituksen, rekrytoinnin, henkilökohtaisen suoriutumisen, palkitsemisen ja kehittämisen kriteerinä tai apuvälineenä. Vastausten perusteella luokitusta käytetään yliopistoissa, jossain määrin myös yksilötasolla, yleisimmin humanistisissa tieteissä.

20 Toimenpiteitä vastuullisen käytön edistämiseksi? Kyselyn tavoite oli tuottaa tietoa luokituksen käytöstä, ja siten auttaa TSV:tä, Unifia ja yliopistoja täsmentämään ja kehittämään omaa ohjeistustaan. Paikallisia malleja on yhtä monta kuin on yliopistoja, tiedekuntia ja laitoksia, tutkijoilla ehkä epäselvät tiedot ja odotukset luokituksen käytöstä. On tiedotettava entistä tehokkaammin luokituksen käytöstä, lisättävä avointa keskustelua luokituksen käyttöön liittyvistä ongelmista ja tiedon jakamista hyviksi todetuista käytänteistä. Julkaisufoorumin arviointia on edelleen kehitettävä tiedeyhteisön täyden luottamuksen saavuttamiseksi, mutta luokitus ei voi toimia yhtä hyvin kaikissa arviointi- ja ohjaustarkoituksissa.

21 Norjan kokemuksia Norjassa toteutettiin vuosina 2013-2014 julkaisuindikaattorin arviointi, ja käyttöä kartoittanut kysely, johon osallistui 27 rehtoria, 31 dekaania ja 161 laitosjohtajaa. Tulokset ovat hyvin samansuuntaisia kuin TSV:n ja Unifin kyselyssä suomalaisille yliopistoille. National publication committee ja Research committee under The Norwegian Association of Higher Education Institution julkaisivat yhteisen käyttöohjeen* (lähes sama sisältö kuin Suomessa). – Korostettu, että luokitusta ei tule käyttää ainoana mekaanisena indikaattorina, vaan mahdollisimman monipuolisen informaation osana Kuitenkin tässä asiassa on haluttu kunnioittaa yliopistojen, tiedekuntien ja laitosten autonomian periaatetta. Suositus edistää luokituksen vastuullista paikallista käyttöä. *Om bruk av publiseringsindikatoren på lokalt nivå eller for enkeltforskere

22 Tasoluokan 1 kriteerit Tasolle 1 voidaan luokitella eri tieteenalojen suomalaisen tutkimuksen näkökulmasta keskeisimmät kotimaiset ja ulkomaiset julkaisusarjat (lehdet, konferenssit ja kirjasarjat) sekä kirjakustantajat, jotka täyttävät tieteellisen julkaisukanavan määritelmän: – erikoistunut tieteellisten tutkimustulosten julkaisemiseen – julkaisukanavalla on asiantuntijoista koostuva toimituskunta – tieteelliset julkaisut käyvät läpi koko käsikirjoitukseen kohdistuvan vertaisarvioinnin Tasolle 1 ei tule pääsääntöisesti hyväksyä tieteellisen julkaisukanavan määritelmän täyttäviä julkaisu-kanavia, jos – kyseessä on väitöskirjasarja – yli puolet (1/2) arvioijista ja kirjoittajista edustaa samaa tutkimusorganisaatiota – tieteellinen taso tai relevanssi on kyseenalainen (esim. ”saalistajalehdet”) Kaikki paneelien arvioimat julkaisukanavat, jotka eivät ole saaneet tason 1 Julkaisufoorumi-luokitusta, luetteloidaan tasoluokkaan 0.

23 Tasoluokan 2 kriteerit (kansainväliset kanavat) Tasolle 2 voidaan luokitella eri tieteenalojen johtavia tieteellisiä julkaisukanavia, joissa tutkijat eri maista julkaisevat parhainta tutkimustaan: – Pääsääntöisesti kansainvälisiä tieteellisiä julkaisukanavia, joiden toimitus-, kirjoittaja- ja lukijakunta edustaa eri kansallisuuksia. – Yksinomaan katsausartikkeleita julkaisevien lehtien osuus ei saa muodostua liian suureksi. Kaikkia nämä kriteerit täyttäviä julkaisukanavia ei välttämättä voida luokitella tasolle 2, vaan paneelien on valittava oman tason 2 kiintiönsä puitteissa ne joihin keskimäärin tasokkaimmat julkaisut valikoituvat laajan kilpailun ja vaativan vertaisarvioinnin seurauksena. Julkaisukanavien vaikuttavuutta ja arvostusta alan kansainvälisessä tiedeyhteisössä voidaan tieteenalasta riippuen arvioida sihteeristön paneelien käyttöön tuottamien viittaus- ja luokitusindikaattorien perusteella (JIF, JIF5, IPP, SNIP, SJR, Norja ja Tanskan tasoluokat).

24 Tasoluokan 2 kriteerit (kansalliset) Ihmistieteissä (paneelit 14, 16-23) voidaan tasolle 2 luokitella myös alansa johtavia suomen- tai ruotsinkielisiä julkaisukanavia, jotka – kattavat tieteenalansa suomalaisen yhteiskunnan, kulttuurin ja historian erityispiirteitä käsittelevää tutkimusta mahdollisimman laajasti, ja joissa julkaisemista pidetään yhtä tärkeänä meriittinä kuin julkaisemista tasolle 2 luokitelluissa vieraskielisissä julkaisukanavissa Kotimaisten julkaisukanavien tieteellistä vaikuttavuutta ei voida mitata viittaustietojen puuttuessa, mutta vähimmäisvaatimuksena on, että – tieteellisten kirjoitusten laadunarvioinnin on oltava parhaiden käytäntöjen mukaista Kaikkia kriteerit täyttäviä julkaisukanavia ei luokitella tasolle 2, vaan tasolle 2 valitaan korkeatasoisimmat ja laaja-alaisimmat suomen- ja ruotsinkieliset julkaisukanavat niiltä aloilta, joilla on perusteltua tuottaa ja julkaista uutta tieteellistä tietoa kotimaisilla kielillä. Ihmistieteiden paneelien ehdotusten pohjalta puheenjohtajat päättävät luokittelusta tasolle 2 konsensusratkaisulla.

25 Tasoluokan 3 kriteerit Tasolle 3 voidaan luokitella eri alojen korkeatasoisimmat julkaisukanavat: – Tutkimus edustaa alansa korkeinta tasoa ja sen (esim. viittausindikaattoreilla mitattu) vaikuttavuus on erittäin suuri – Kattavat omaa tieteenalaansa laajasti, eivätkä rajoitu kapean erikoistematiikan käsittelyyn – Kirjoittaja- ja lukijakunta on kansainvälistä ja toimituskunnissa toimivat alan johtavat tutkijat – Julkaisemista näissä lehdissä ja sarjoissa arvostetaan alan kansainvälisessä tutkijayhteisössä erittäin korkealle Kaikkia nämä kriteerit täyttäviä julkaisukanavia ei välttämättä voida luokitella tasolle 3, vaan paneelien on valittava oman tason 3 kiintiönsä puitteissa ne joihin keskimäärin tasokkaimmat julkaisut valikoituvat laajan kilpailun ja vaativan vertaisarvioinnin seurauksena. Paneelien puheenjohtajat vahvistavat tason 3 paneelien esitysten pohjalta

26 Tasojen 2 ja 3 kiintiöt Vuoden 2014 päivitysarvioinnissa tasot kiintiöitiin Norjan ja Tanskan mallin mukaisesti lehtien ja sarjojen julkaisuvolyymiin. Julkaisuvolyymi = vuosittain ilmestyvien kaikkien suomalaisten ja ulkomaisten artikkelien lukumäärää (3 vuoden keskiarvo). – Tasolle 2 luokiteltujen lehti/sarja-nimekkeiden yhteenlaskettu julkaisuvolyymi saa olla enintään 20 % paneelin luetteloon kuuluvien tason 1 kriteerit täyttävien lehti/sarja-nimekkeiden yhteenlasketusta julkaisuvolyymista. – Tasolle 3 luokiteltujen julkaisusarjojen yhteenlaskettu julkaisuvolyymi saa olla enintään 25 % paneelin luetteloon kuuluvien tasolle 2 luokiteltujen lehti/sarja- nimekkeiden yhteenlasketusta julkaisuvolyymista. Kirjakustantajista noin 10 % voitiin luokitella tasolle 2, ja tason 2 kirjakustantajista 10 % tasolle 3 Kirjakustantajat ja pieni määrä yleistieteellisiä lehtiä on sijoitettu kaikkien paneelien yhteiseen luetteloon (paneeli 24), joiden osalta puheenjohtajat yhteisesti vahvistavat luokittelun tasolle 2 ja 3.

27 Lehtien/sarjojen ja konferenssien paneelijako Lehdistä ja sarjoista n. 30 % esiintyi usean paneelin luettelossa. Tanskan ja Norjan mallin mukaisesti julkaisusarjat jaettiin niin, että kukin esiintyy vain yhden paneelin luettelossa. Kuhunkin paneeliin jäi aiempaa vähemmän arvioitavia kanavia.

28 Tasoluokan 2 osuus julkaisuvolyymistä Paneelit toteuttivat lehtien ja sarjojen luokittelun kiintiön puitteissa (21 %). Paneeleille annettiin 1 % joustovara tasoluokan 2 julkaisuvolyymikiintiöön. Lisäksi tasoluokkaan 2 tai 3 luokiteltu lehti, jonka julkaisuvolyymi on suurempi kuin 2 500, kulutti tason 2 kiintiötä vain 2 500 julkaisun verran.

29 Tasoluokan 2 osuus nimekkeistä Vain kahdessa paneelissa (2 ja 9) tasolle 2 voitiin lisätä lehtiä tai sarjoja. Muissa paneeleissa julkaisusarjojen määrää korkeammissa tasoluokissa jouduttiin vähentämään, joten varaa tasoluokan nostoihin oli niukasti. Mitä suurempia alan johtavat lehdet, sitä pienempi osuus nimekkeistä tasolla 2.

30 Tasoluokan 2 ja 3 osuus julkaisuista Tason 2 ja 3 julkaisujen osuudessa on edelleen tieteenalojen välisiä eroja, mutta alustavasti voidaan arvioida että vaihteluväli muodostuu aiempaa pienemmäksi. Yliopistojen vuosina 2011-13 eri päätieteenaloilla tuottamista julkaisuista keskimäärin 30 % sijoittuu tasoluokkiin 2 ja 3, poikkeuksena kuitenkin tekniikka.

31 Tasoluokan 3 osuus julkaisuista Tieteenalojen välisiä eroja on myös tason 3 julkaisujen osuudessa, mutta vuoden 2015 luokitus tuottaa selvästi entistä tasapuolisemman lopputuloksen. Kirjakustantajien luokittelusta tasoluokkaan 3 seuraa, että myös ihmistieteissä tärkeät vertaisarvioidut kokoomateosartikkelit tai erillisteokset voivat saada tasoluokan 3.

32 Suomenkieliset julkaisut tasolla 2 Tasoluokkaan 2 on luokiteltu 22 ihmistieteiden alaan kuuluvaa kotimaista suomen- tai ruotsinkielistä julkaisusarjaa ja 3 kirjakustantajaa. Tasoluokkaan 2 sijoittuvien suomenkielisten vertaisarvioitujen artikkelien ja kirjojen osuus vastaa ihmistieteissä suomenkielisten julkaisujen osuutta kaikista vertaisarvioiduista julkaisuista.

33 Julkaisukanava- ja julkaisutyypit Julkaisufoorumissa julkaisukanavat on jaettu kolmeen ryhmään OKM: tiedonkeruiden käsikirjassa vertaisarvioidut julkaisut on jaettu neljään ryhmään KanavatyyppiKanaviaTaso 3Taso 2Taso 1Taso 0Yhteensä Lehti/sarja239173 %9 %75 %13 %100 % Konferenssi40230 %2 %31 %67 %100 % Kirjakustantaja23891 %4 %48 % 100 % Kaikki303292 %8 %67 %23 %100 % JulkaisutyyppiJulkaisuja*Taso 3Taso 2Taso 1Taso 0Yhteensä Lehtiartikkelit (A1-2)6663010 %24 %61 %5 %100 % Konferenssiartikkelit (A4)174630 %2 %40 %57 %100 % Kokoomateosartikkelit (A3)1271110 %27 %39 %24 %100 % Erillisteokset (C1)16218 %16 %26 %50 %100 % Kaikki yhteensä984258 %21 %54 %17 %100 % * Yliopistojen vuosien 2011-2014 vertaisarvioidut julkaisut

34 Julkaisukanavatyypit Lehdet ja sarjat: elektronisia ja painettuja lehtiä ja vuosikirjoja sekä kotimaisia kirjasarjoja, joilla on ISSN-tunnus – Tärkeimmät tunnistetiedot ISSN-keskuksen rekisteröimä nimi ja ISSN-tunnukset Konferenssit: säännöllisesti toistuvia tapahtumia, joiden proceedings- niteet julkaistaan joko konferenssin omassa sarjassa tai eri julkaisusarjoissa tai kustantajilla – Tärkeimmät tunnistetiedot Konferenssin vakiintunut nimi (myös oman sarjan ISSN ja/tai vakiintunut lyhenne, jos on) Kirjakustantajat: kotimaisia kustantajia, jotka julkaisevat kokooma- tai erillisteoksia kirjasarjojen ulkopuolella, ja ulkomaisia kustantajia riippumatta siitä käyttävätkö kirjasarjoja. – Tärkeimmät tunnistetiedot International ISBN Agencyn rekisterissä oleva nimi tai muut vakiintuneet nimimuodot sekä ISBN-juuret (ISBN-tunnuksen kolme ensimmäistä osaa)

35 Julkaisutyypit Artikkeli lehdessä (A1 ja A2): tieteellisissä lehdissä, vuosikirjoissa tai muissa kausijulkaisuissa julkaistuja vertaisarvioituja artikkeleita – Pakolliset tiedot tiedonkeruussa: ISSN Artikkeli konferenssijulkaisussa (A4): säännöllisesti toistuvan tieteellisen konferenssin julkaisuissa (proceedings) julkaistuja vertaisarvioituja artikkeleita (ei abstrakteja tai postereita) – Pakolliset tiedot tiedonkeruussa: Konferenssin vakiintunut nimi sekä ISSN tai ISBN Artikkeli kokoomateoksessa (A3): useiden tekijöiden kirjoituksista koostuvissa toimitetuissa kirjoissa julkaistuja vertaisarvioituja artikkeleita (myös johdantokappaleet ja esipuheet). Erillisteos (C1): yhden tai useamman tekijän kokonaan kirjoittamia vertaisarvioituja teoksia (ei esimerkiksi oppi- tai käsikirjoja). – Jos kustantaja kotimainen: kustantajan nimi sekä joko ISSN tai ISBN – Jos kustantaja ulkomainen: Kustantajan nimi sekä ISBN

36 Kanavan ja tasoluokan päättelysäännöt Julkaisun Julkaisufoorumi-luokka määritetään ensisijaisesti lehden/sarjan perusteella, paitsi konferenssiartikkeleille konferenssin perusteella. Kirjakustantajan perusteella tasoluokka vain kokoomateosartikkeleille ja erillisteoksille, jos ei voida määrittää lehden/sarjan perusteella Artikkelin tai kirjan tasoluokkaa määritettäessä käytetään julkaisun ilmestymisvuonna voimassa ollutta JUFO-tasoa. JULKAISUTYYPPIJULKAISUKANAVAN TYYPPI Lehti/sarjaKonferenssiKirjakustantaja A1 ja A2 Lehtiartikkeli1. ISSN A4 Konferenssiartikkeli 1. Konferenssin vakiintunut nimi 2. ISSN A3 Kokoomateosartikkeli1. ISSN 2. ISBN/Kustantaja C1 Erillisteos1. ISSN 2. ISBN/Kustantaja

37 Julkaisukanavatietokanta Tiedot Julkaisufoorumissa arvioiduista julkaisukanavista, paneeliarvioinneista, lisäys- ja tasomuutosehdotuksista menevät julkaisukanavatietokantaan. Tietoteknisestä toteutuksesta ja ylläpidosta vastaa CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy, suunnittelu ja kehittäminen yhteistyössä Julkaisufoorumin kanssa. Julkaisukanavatietokantaa käyttävät Jufon haku- ja ehdotussivusto sekä arviointisivusto, VIRTA-julkaisutietopalvelu, yliopistot ja muut tutkimusorga- nisaatiot, mahdollisesti myös Juuli-julkaisutietoportaali. Julkaisu- kanava- tietokanta VIRTAJUFOYO:tJUULI Rest-rajapinta Jufon verkkosivut: -Hakusivu -Ehdotussivu Arviointisivusto: -Suunnittelija -Panelisti

38 Tietokannan ylläpito Bibliografiset tiedotName, Abbreviation, Other_title, Title_details, ISSNL, ISSN- print, ISSN-online, Continues, Continued_by, Type, Website, Country, Publisher, Language, Year_Start, Year_End, Active, Active_binary IndikaattoritiedotDOAJ-indeksointi, Sherpa/Romeo, Web of Science- indeksointi, Scopus-indeksointi, ERIH-indeksointi, Norjan tasoluokat, Tanskan tasoluokat, IF, IF5, Eigenf, Artinf, IPP, SJR, SNIP, julkaisuvolyymit, Beall’s list TieteenalaluokituksetJulkaisufoorumin paneelit, Web of Science-tieteenalat, Scopus-tieteenalat, Norjan paneelialat, Tanskan paneelialat, OKM-tieteenalat Tietojen luotettavuus ja ajantasaisuus tärkeitä tavoitteita Julkaisukanavia koskevien bibliografisten ja bibliometristen tietojen ylläpito ja päivitys tapahtuu yhteistyössä CSC:n kanssa CSC huolehtii pääasiassa tietojen mekaanisesta, TSV manuaalisesta tarkistamisesta ja päivittämisestä

39 Arviointisivusto Julkaisufoorumin suunnittelijoille ja arviointipaneelien jäsenille on rakennettu verkkopohjainen käyttöliittymä, ”arviointisivusto”, jonka kautta julkaisukanavien käsittely ja arviointi tapahtuu. Arviointisivuston tietoteknisestä toteutuksesta ja ylläpidosta vastaa CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy, joka käyttää alihankkijana Arcusys Oy:tä. Suunnittelu ja kehittäminen yhteistyössä Julkaisufoorumin kanssa. VIRTA-julkaisutietopalvelun ja TSV:n ehdotussivun kautta tunnistettuja uusia kanavia voidaan vuoden 2016 alusta tarkistaa sihteeristön toimesta ja siirtää arviointisivuston kautta paneelien täydennysarvioitavaksi jatkuvasti. Sama koskee tasoluokkia 0 ja 1 koskevia muutosehdotuksia. Arvioitavat kanavat lisätään paneelien työlistalle, ja kunkin kanavan käsittelyyn on aikaa 60 päivää. Kun luokittamattoman kanavan tasoluokka (0 tai 1) on selvillä, tieto päivittyy VIRTA-julkaisutietopalveluun.

40 JULKAISU- KANAVA- TIETO- KANTA YLIOPISTOT Ehdotukset JUFO- PORTAALI TUTKIJAT SUUNNITTELIJAT PANELISTIT VIRTA Julkaisu- tieto- palvelu KÄYTTÄJÄT Julkaisut Tasoluokat Kanavat Arviointisivusto ja Virta 1. 2. 3. 4.5.

41 Tutkijan käyttöliittymä Tiedeyhteisön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia Julkaisufoorumin toimintaan edesautetaan avaamalla tiedeyhteisön jäsenille pääsy paneelien käyttöön varatulle arviointisivustolle Haka-käyttäjätunnistuksella. Myös julkinen haku- ja ehdotussivu sulautetaan arviointisivustoon  ei erillisiä sivustoja vaan yksi portaali, jossa kanavien käsittely-, arviointi-, haku- ja ehdotustoiminnot. Arviointisivuston käyttäjäryhmää laajennetaan siten, että tutkijoille (Haka- tunniste) ja muille käyttäjille määritellään omat roolit sekä käyttöoikeudet julkaisukanavatietokannan sisältöihin ja arviointisivuston toimintoihin. Tutkijoiden omat tieteenaloittaiset listaukset oman alansa tärkeimmistä kanavista tuottavat paneelien arviointityötä tukevaa tietoa kanavien arvostuksesta tiedeyhteisössä, ja edesauttaa tärkeimpien foorumien tunnistamista erityisesti niillä aloilta, jotka eivät kuulu panelistien oman asiantuntemuksen piiriin. Kanavien tieteenalojen täsmällisempi määrittäminen myös auttaa paneeleita huomioimaan entistä tasapuolisemmin eri alojen edustus luokituksessa. Käyttöliittymän kautta voitaisiin myös kerätä entistä systemaattisemmin tietoa avointen ja tilausmaksullisten foorumien julkaisu- ja arviointikäytännöistä.

42 Pohjoismainen yhteistyö Norjassa, Tanskassa ja Suomessa tehdään kriteereiltään vastaavaa julkaisufoorumien tasoluokittelua ja yliopistojen julkaisutiedonkeruuta. Vuodesta 2010 säännöllistä tietojen ja kokemusten vaihtoa. Ruotsissa ja Islannissa julkaisutiedonkeruuta ja luokitusten hyödyntämistä kehitetään. Yhteistyössä Norjan, Tanskan, Ruotsin ja Islannin kanssa on käynnistetty hanke yhteispohjoismaisen julkaisukanavaluettelon (”Nordic list”) rakentamiseksi. Yhteinen resurssi, jota kukin maa voi hyödyntää. Vähennetään bibliografisten- ja metristen tietojen tuottamisessa ja ylläpidossa päällekkäistä työtä, parannetaan tietojen laatua ja vertailukelpoisuutta. Toimintaa koordinoi Norwegian Social Science Data Services (NSD) ja perustamis- ja kehityskustannuksiin hanke saa rahoitusta Nordforskilta.