Kylmänsodan kiistoja Euroopassa Unkarin kansannousu ja Prahan kevät
Unkarin kansannousu 1956 Unkarin kansannousu oli liike, joka vaati uudistuksia Unkarin kommunistihallintoon, maan täydellistä kansallista itsenäisyyttä, ja lopulta vapaita vaaleja. Tapahtuma oli ehkä eniten neuvostosatelliittien valtiojärjestelmää uhannut asia ja liikehdintä päättyikin neuvostoarmeijan väliintuloon ja kansannousun kukistamiseen
Unkarin kansannousu henkilöitä Imre Nagy oli unkarilainen poliitikko joka toimi maansa pääministerinä loka- marraskuussa vuode 1956 kansannousunaikana. Pyrki vähentämään Nl vaikutusta Unkarissa. Esim. ilmoitti Unkarin eroavan Varsovanliitosta
Unkarin kansannousu henkilöitä Ernő Gerő unkarilainen kommunistijohtaja toisen maailmansodan jälkeen ja Unkarin pääministeri lyhyen aikaa vuonna 1956. Neuvostoliitto erotti Janos Kadar oli Unkari Sosialistisen Työväenpuolueen pääsihteeri vuosina 1956–1988. Neuvostoliitto mielinen
Prahan kevät 1968 Prahan kevät on nimitys poliittisesti liberaalille ajanjaksolle kommunistisessa Tšekkoslovakiassa, joka alkoi 5. tammikuuta 1968 ja päättyi 21. elokuuta 1968 Varsovan liiton miehitettyä maan. Tšekkoslovakialaiset olisivat halunneet rakentaa inhimillisempää ja modernimpaa sosialismia, mutta hanke kaatui Neuvostoliiton johdon vastustukseen.
Prahan kevään uudistusvaatimukset Prahan kevään pääarkkitehtina toimi Alexander Dubček, joka noustuaan valtaan aloitti välittömästi toimenpiteet poliittisten uudistusten tekemiseksi. Sananvapaus, talouden uudistukset Stalinismin aikaisten poliittisten vainojen uhrien rehabilitoinnit Tšekkoslovakian yhtenäisvaltion muuttaminen Tšekin ja Slovakian liittovaltioksi oli myös asialistalla. Vuonna 1968 21. elokuuta Neuvostoliitto liittolaisineen miehitti maan. Leonid Brežnevin johtama Neuvostoliitto piti omaa järjestelmäänsä ainoana oikeana eikä hyväksynyt liittolaisensa toimintaa. Tšekkoslovakialaiset eivät nousseet aseelliseen vastarintaa